Professori Tuulikki Mikkola: Takaiskut ovat tarpeellisia

Professori Tuulikki Mikkola tunnetaan uutterana ja tuotteliaana tutkijana sekä lakimiesten täydennys­kouluttajana. Mikkolan leipälajeja ovat perhe- ja perintöoikeus sekä kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu.

– Moukan tuurilla tässä on liikkeelle lähdetty, Mikkola naurahtaa.

– Ensimmäisen oikeustieteen tohtorikoulun hakuilmoitus postitettiin minulle lapsuudenkotiini Kangasalle. Itse olin samaan aikaan Englannissa lisensiaatintyötä kirjoittamassa.

– No, tarmokas isäni auttaa aina. Hän kävi kysymässä Kangasalan tunnetuimmalta oikeustieteilijältä Aulis Aarniolta, kannattaako tohtorikoulua harkita ja kirjoitti minun laatimani hakemuksen puhtaaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden kirjoituskoneella. Isäni ei hallitse englantia, ja jokaiseen englanninkieliseen sanaan jäi virhe. Pääsin silti haastattelun jälkeen sisään, ja muutin Helsinkiin.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Kun olin tosi pieni, minusta piti tuleman joko missi tai presidentti.

2 §. Valaistuminen. Aluksi pyrin ja pääsin yliopistoon lukemaan maantietoa, biologiaa ja geologiaa. Sitten hoksasin, että enhän minä aina jouda tropiikkiin tutkimus- ja vaellusretkille.

Lopulta, kuukautta ennen pääsy­koetta, se napsahti: Lakia lukemaan. Saan päättää vasta myöhemmin, mitä teen isona.

Lain lukeminen oli kivaa ja tuntui luonnistuvan minulta verraten helposti. Sain hyviä arvosanoja nopeassa tahdissa. Ainoa tentti, jonka reputin, oli perhe- ja jäämistöoikeus.

2. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Etevä juristi tuntee rajansa, tunnistaa osaamattomuutensa ja on nöyrä niiden tosiasioiden edessä.

2 §. Tomppeli juristi. Ylimielisyys sekä ihmisiä että juridiikkaa kohtaan on liian yleistä. Se on vaarallista. Siinä pelataan toisten ihmisten elämällä ja rahoilla.

3. luku: Asianajotoimistojuristin työstä

1 §. Hohdokkainta. Ovathan ne parhaat tyypit kovia tyyppejä sielläkin. Asenne, asioiden hahmotuskyky – se oli hienoa seurattavaa.

2 §. Hikisintä. Raha ratkaisi, ja sille joskus oikeuskin hävisi. Lisäksi siinä työssä siteerattiin muita. Halusin eteenpäin tilanteeseen, jossa muut siteeraavat minua.

4. luku: Professorin työstä

1 §. Antoisinta. Luovuus, itsenäisyys, kirjojen kirjoittaminen, opiskelijoiden sparraaminen.

Nyt saan keskittyä pelkkään juridiikkaan koko sielullani miettimättä sitä, kenen tilille siitä kilahtaa rahaa. Voin ihan oikeasti miettiä, mikä kulloinkin on puhtaasti oikeuden mukaista.

2 §. Ankeinta. Olen liian heikko kantamaan kaikkia tarvitsemiani kirjoja. Juristit kirjoittavat liian paksuja ja painavia kirjoja. Kaikki ei, ikävä kyllä, vielä ole pilvessä.

5. luku: Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Pettäisin itseäni, jos en vastaisi että avioliittolaki. Avioliittolain 2 §: Hyvän suhteen malli, luottamus ja lojaliteetti. On toimittava yhdessä perheen yhteiseksi hyväksi.

2 §. Kamala laki. Kaikki sellaiset lait, joiden rikkomista ihmiset eivät sen suuremmin sure ja paheksu. Ne rapauttavat yleistä kunnioitusta oikeusjärjestystä kohtaan.

6. luku: Perhe- ja perintöoikeudesta

1 §. Hyvät trendit. Perus- ja ihmisoikeuksien arvon nouseminen. Niitä pidettiin käytännön asianajossa ihan huuhaana vielä 15 vuotta sitten.

2 §. Huonot trendit. Ylisääntely, sääntelyn monimutkaistuminen. Esimerkiksi EU:n perintöasetus on tosi pitkä ja vaikeaselkoinen. Olen hyvin skeptinen näiden EU-juttujen käytännön toimivuutta kohtaan. Liian monta kokkia ollut keittämässä samaa soppaa.

7. luku: Kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja oikeusvertailusta

1 §. Kummallisinta. Perinteen ja arvostuksen puute. Kun itse kirjoittelin oikeusvertailun alaan kuuluvaa väitöskirjaani, jotkut luonnehtivat sitä kutakuinkin nollatutkimukseksi. EU-oikeus kuulemma tulee ja aineellinen oikeus yhdistyy tehden lainvalinnasta ja oikeus­vertailusta kummastakin hyödytöntä.

Miten kävi? Höpön pöpö vaan niille puheille – edelleen. Kansainvälinen yksityisoikeus on lähtökohdiltaan kansallista oikeutta ja oikeusvertailusta on tullut metodi, joka jokaisen juristin tulisi hallita siitä riippumatta, missä tekee töitä.

2 §. Kiehtovinta. Ulkomaat ovat haastavia ja vaarallisia erilaisuudessaan. Myös juridisesti.

8. luku: Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Tohtoroituminen…ei. Kyllä se on nykyinen työni Turun yliopistossa. Ajoitus oli sen suhteen täydellinen.

2 §. Karvain takaisku. Ei angstia. Takaiskut ovat tarpeellisia, jopa terveellisiä. Pysyy nöyränä ja oppii aina jotain.

9. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Auran punainen sinappi.

2 §. Herkkuruoka. Savustettu siika ja siikli.

3 §. Paras juoma. Vesi, koska siitä saa keitetyksi kahvia.

4 §. Kaunein kukka. Se, joka kunakin vuonna saadaan lapselta äitienpäivänä.

5 §. Väri ylitse muiden. Vuodenaika­kysymys. Kesällä ruskea, talvella valkoinen, syksyllä oranssi ja keväällä keltavihreä.

6 §. Rakkain romaani. Eleanor H. Porter: Iloinen tyttö. Tyttökirjojen lyömätön klassikko. 

7 §. Esikuva. Sotiemme sankarit.

8 §. Elämän tarkoitus. Onnellisuus. Mielekäs elämä.

9 §. Lempilausahdus. ”Autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.” (Aino Suhola)