Provisiopalkkaus eli palkanmaksu työn toteutuneen tuloksen mukaan on monissa työtehtävissä vakiintunut palkkauksen muodoksi. Tyypillisyydestään huolimatta provisiopalkkaus herättää kysymyksiä: Mitä provisiopalkkaus oikeastaan on, ja millaiseen sopimukseen kannattaa sitoutua? Sopiiko provisiopalkkaus itselle?
Lakimiesliitolta provisiopalkkauksesta kysellään etenkin sopimuksen solmimisvaiheessa ja toisaalta työsuhteen päättyessä, lopputilin maksun yhteydessä. Lakimiesliitto julkisti syyskuussa oppaan vastatakseen yleisimpiin palkkausmuodosta heränneisiin kysymyksiin.
– Provisiopalkkausta koskeva ohjeistus on ollut vireillä kauan, ja sille on ollut suuri tarve, kertoo Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja Taru Turunen.
– Hyvä, että saimme sen nyt tarjolle tällaisena kaikkia jäseniä tukevana pakettina.
Uusi ohjeistus hyödyttää myös provisiosopimuksia tarjoavia työnantajia. Oppaan ovat kirjoittaneet asianajaja Hanna-Maria Seppä sekä liiton lakimiehet Moa Fanta ja Petteri Kivelä.
Tavalliset ehdot pätevät
Provisiopalkkaus on palkkausmuoto, johon työlainsäädännössä ei oteta selkeästi kantaa.
– Vaikka provisiopalkka on hyvin erityyppinen palkkausmuoto kuin esimerkiksi kuukausipalkka, normaalit työlainsäädännön palkkaa koskevat normit soveltuvat siihenkin, ohjeistusta kirjoittanut Moa Fanta muistuttaa.
Provisiopalkkauksen epävarmuus korostuu, jos tulevan työpaikan käytännöt tai toimeksiantojen ja asiakkaiden määrä eivät ole tiedossa. Provisiopalkkaus ei silti ole yksiselitteisesti huono malli. Tiettyihin tilanteisiin ja joillekin henkilöille se sopii hyvin.
– Jos tunnusluvut ja provisiosopimuksen ehdot ovat kunnossa, sopimus voi olla kannustava ja mahdollistaa korkean ansiotason, Fanta arvioi.
Suurin osa provisiopalkalla työskentelevistä Lakimiesliiton jäsenistä työskentelee lakiasiain- ja asianajotoimistoissa. Fanta arveleekin, että ohjeista on hyötyä etenkin edellä mainitulla alalla uraansa aloitteleville. Opas palvelee kuitenkin kaikkia jäseniä, joita provisiopalkkaus mietityttää.
Pohjapalkka luo turvaa
Lakimiesliitto suosittelee, että sopimukseen neuvoteltaisiin provision lisäksi myös kiinteä, kuukausittain maksettava pohjapalkka. Tämä turvaa työntekijälle kuukausittaisen vähimmäisansiotason. Pohjapalkan ja provision sopiva suhde riippuu työn yksityiskohdista.
Toteutuneissa sopimuksissa pohja- ja provisiopalkkojen suhteet vaihtelevat suuresti. Kovin matala pohjapalkka tai sen puuttuminen kokonaan saattaa vaikuttaa myös työttömyysturvaan, jos provisio jää pieneksi. Ansiosidonnaisen päivärahan maksu kun edellyttää työssäoloehdon täyttymistä eli riittävän suurta ja säännöllistä palkanmaksua.
– Ei pidä myöskään unohtaa liiton palkkasuosituksia, Fanta muistuttaa. – Palkan ja provision pitäisi yltää suositukseen ainakin yhdessä.
Monta tapaa sopia
Yksityiskohtaisia, yleispäteviä ohjeita provisiosopimukseen on hankalaa antaa. Uudessa oppaassa esitelläänkin erilaisia sopimusmalleja, joihin omaa tilannettaan voi verrata. Samalla saa käsityksen siitä, millaisia sopimisen malleja liiton jäsenistössä on käytössä.
– Mallien kohdalla kiinnitetään huomiota seikkoihin, jotka ovat aiheuttaneet eniten epäselvyyksiä, Moa Fanta vinkkaa.
Opas ohjaa kiinnittämään sopimusta solmittaessa huomiota tärkeisiin yksityiskohtiin. Lisäksi oppaassa on havainnollistavia esimerkkejä, joiden avulla työntekijä voi punnita oman provisiosopimuksensa etuja ja haittoja erilaisissa tilanteissa. Näiden avulla on mahdollista ennakoida tulevaisuutta ja arvioida ehtojen sopivuutta itselle.
Lakimiesliiton provisiopalkkio-ohjeistus julkaistiin liiton Provisiopalkkaus-tilaisuuden yhteydessä 12.9.2017. Tutustu provisiopalkkauksen oppaaseen täällä.
