KUKA?
Pekka Timonen
Syntynyt: 19.6.1960 Imatralla
Koulutus:
• OTK 1983
• OTL 1988
• OTT 1997
Työura:
• tutkija ja opettaja, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 1984–2001
• dosentti, Helsingin ja Tampereen yliopistot
• neuvotteleva virkamies, omistajapolitiikan yksikkö, KTM 2001–2007
• osastopäällikkö, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto 2007–
Luottamustoimet:
• Neste Oil Oyj:n hallituksen jäsen 2005–
• Kauppatalo Hansel Oy:n hallituksen jäsen 2002–2007, vpj. 2005–2007
• Rautaruukki Oyj:n hallituksen jäsen 2001–2005
• Suomen Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvoston jäsen 2001–2004
• Inspecta Oy:n hallituksen jäsen 2001–2002, vpj. 2002
• Suomen tiedekustantajien liiton puheenjohtaja 1997–2002
• Suomen Lakimiesliiton hallituksen jäsen 2002–2005
• Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja marraskuu 2006–huhtikuu 2007
• luottamustoimia myös karjalaisjärjestöissä ja pesäpallon piirissä
Perhe: puoliso OTT Jaana Norio-Timonen
Harrastus: kirjallisuus
Lakimiesliiton puheenjohtajaksi marraskuussa valitun Pekka Timosen kalenteri meni tänä keväänä ylösalaisin. Timonen poimittiin maaliskuun lopulla 16 hakijan joukosta valtion uuden omistajaohjausyksikön päälliköksi ja ylijohtajaksi.
– Haastattelujen määrää en ole laskenut, mutta kymmeniä varmaankin, hän naurahtaa.
Tapaamme muutamaa päivää ennen uuden uran alkua.
Timosen vastuulle vapusta lähtien kuuluvasta osastosta ehdittiin käydä poliittista vääntöä vuosikaudet. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettava osasto kokoaa yhteen 18 virkamiestä kolmesta ministeriöstä mediakiinnostuksen ohella riittää siis muuttohässäkkää.
Omistajaohjausosaston päällikkönä Timonen on työnantajaportaan edustaja, eikä työntekijäliiton luotsaaminen enää onnistu. Kausi Lakimiesliiton johdossa jäi siten lyhyeksi.
Asiantuntijasta esimieheksi
Huippuvirka oli kuitenkin haaste, josta ei voinut kieltäytyä. Timonen on syystä innoissaan.
– Valintani osastopäälliköksi merkitsee siirtymistä asiantuntijatehtävistä esimieheksi. Vaikutusmahdollisuudet ja vastuu kasvavat merkittävästi, hän tiivistää.
Oikeustieteen tohtori Timonen on toiminut valtion osakesalkkuun liittyvien asioiden parissa jo vuodesta 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevana virkamiehenä.
Vappuun asti hän saattoi keskittyä "syvyyssuunnassa" oman ministeriönsä omistajaohjauksen kehittämiseen ja omistusjärjestelyjen juridisiin kysymyksiin. Nyt vastuulle tulee koko valtion osakeomistuksiin liittyvä virkamiestyö, joka kootaan yhteen paikkaan.
– Työni siis laajenee "sivuttaissuunnassa". Enää en valitettavasti voi puuhastella pelkästään lempiharrastusteni parissa, Timonen naurahtaa.
Erilleen sääntelystä
Omistajaohjausosaston perustamisessa on kyse valtion omistajapolitiikkaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon keskittämisestä sekä muuttamisesta markkinaehtoisemmaksi.
Yli puolensadan valtio-omisteisen yrityksen asioita on aiemmin käsitelty kahdeksassa eri ministeriössä.
Uuden osaston myötä omistajapolitiikka eriytetään siihen liittyvistä sääntelytoimista, ja siksi sijoituspaikkana on valtioneuvoston kanslia. Tavoitteena on tehostaa kaikkinensa valtion omistajapolitiikkaa ja parantaa koordinointia.
– Asia on ollut tapetilla pitkään. Kun tulin kauppa- ja teollisuusministeriöön kuusi vuotta sitten, se oli jo silloin vanha puheenaihe. Viime hallituskaudella saatiin vihdoin päätös itsenäisen omistajaohjausosaston perustamisesta, Timonen kertoo.
Konkreettinen valmistelutyö käynnistyi jo vuonna 2004, kun valtioneuvosto perusti kolmen keskeisen ministeriön virkamiehistä ns. omistajaohjauksen johtoryhmän.
Ryhmä on kerännyt yhtenäistä tietopohjaa valtion markkinaehtoisesti toimivista yhtiöistä sekä kehittänyt niiden analysointia ja seurantaa. Timonen on toiminut johtoryhmän sihteerinä.
Erityisyhtiöt ulkopuolelle
Uuteenkaan osastoon eivät siirry kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden asiat.
Valtiolla on tällä hetkellä omistus tai osuuksia 54 yhtiössä. Nämä jaetaan pörssiyhtiöihin, listaamattomiin mutta markkinaehtoisesti toimiviin yrityksiin sekä valtion erityisyhtiöihin.
– Kaikkiaan 40 kuuluu uuden osaston toimivallan piiriin: 13 listattua ja 27 listaamatonta yritystä. Veikkauksen, Alkon ja Finnveran kaltaiset erityisyhtiöt jäävät jatkossakin omien ministeriöidensä alaisuuteen, Timonen selittää.
Uusi toimintamalli vaikuttaa eniten listaamattomiin markkinaehtoisiin yrityksiin.
– Esimerkiksi pörssiyhtiö Fortumin kohdalla markkinat ovat jo tähän saakka huolehtineet tietynlaisesta kurinpidosta. Listaamattomissa yhtiöissä uudistuksen odotetaan tuovan yhdenmukaisempia käytäntöjä ja tehostavan omistajaohjausta.
– Valtio-omistajan edustajat vaihtuvat useissa yhtiöissä. Suurin työsarkani onkin alkuun luoda kontaktit kaikkiin niihin avainhenkilöihin, joita en vielä tunne, Timonen kertoo.
Ei omaa ministeriä
Valtion omistajaohjauksen keskittäminen herätti runsaasti kiinnostusta mediassa.
Muutokseen liittyi kysymys siitä, kenen ministerin harteille omistajaohjaus vastedes kuuluu. Virkamiehethän saavat rajattomasti valmistella asioita, mutta varsinainen päätöksenteko valtion salkun suuruudesta ja sisällöstä kuuluu jatkossakin poliitikoille.
– Yksikköön koottujen yhtiöiden arvo on hiukan päälle tai alle 30 miljardia euroa. Pörssilistattujen osuus tästä on noin 26–27 miljardia euroa. Puhutaan siis merkittävistä summista, Timonen sanoo.
– Valtio on selvästi suurin kotimainen omistaja noin yhdeksän prosentin osuudellaan koko Helsingin pörssin arvosta.
Hetken näytti siltä, että omistajaohjaus saisi peräti oman ministerinsalkun. Lopulta uusi hallitus liitti omistajapolitiikka-asiat puolustusministerin salkun yhteyteen.
– Tämä oli keskittämispäätöksen lähtökohtien mukainen ratkaisu. Omistajaohjaus on erotettava yhtiöitä koskevista sääntelytehtävistä. Niitä ei kuulu puolustusministerin sarkaan, Timonen kommentoi.
Hän tosin toteaa, ettei virkamiehen kuulu arvioida ministerivalintoja.
– Kaikki merkittävä säilyy jatkossakin poliittisen päättäjän vastuulla. Hän valitsee tärkeimmiksi katsomansa tehtävät, kuten tiettyjen yhtiöiden yhtiökokouksiin osallistumisen, ja jättää loput virkamiesten harteille. Ministeristä seuraavana toimin minä osastopäällikkönä, ja lisäksi jokaisen yhtiön vastuuhenkilöiksi nimetään kaksi muuta virkamiestä.
Juridiikka pysyy
Timonen odottaa uudelta työltään paljon.
– Ensimmäinen vuosi tai vuodet ovat taatusti hyvin työteliäitä. Markkinoiden opettelu vie aikaa.
– Entisille KTM:läisille muutokset ovat kuitenkin pienimmät, koska vastuullamme oli entuudestaan omistajaohjauksen yleisten linjausten valmistelu. Uudessa organisaatiossa on myös useita minua kokeneempia avainhenkilöitä, joihin voin varauksetta luottaa.
Juridiikkaa ei tarvitse kokonaan hylätä: – Meitä on yksikössä kolme juristia. Aivan varmasti oikeuspähkinöitä riittää jokaisen pureskeltavaksi.
Ennen virkamiesuralle lähtöään Pekka Timonen oli vannoutunut yliopistomies. Kirjallista suuntausta hän on pitänyt yllä toimittamalla Korkeimman oikeuden ratkaisut kommentein -vuosikirjaa. Miten käy harrastuksen jatkossa?
– Haluan uskoa, että minulla on aikaa sille vastakin. Ei 17 vuoden yliopistourasta niin helpolla irti päästetä!
– Toiseksi haluan haastavasta tehtävästä huolimatta tehdä työtä elääkseni, en toisin päin.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
• Aloitti vappuna 2007.
• Ylin virkamies osastopäällikkö Pekka Timonen. 18 eri ministeriöistä koottua virkamiestä.
• Tehtävät: valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus, omistuspohjan – laajentaminen, omistusjärjestelyt, osakesijoittaminen ja ministeriöiden – välisen yhteistyön koordinointi.
• Kattaa pörssiyhtiöt ja listaamattomat markkinaehtoiset yritykset, joissa valtiolla on omistuksia (ennen useiden ministeriöiden alaisuudessa, mm. KTM, VVM, LVM). Tällä hetkellä yhtiöitä on 40.
• Yhtiöiden yhteenlaskettu arvo noin 30 miljardia euroa.
• Omistajaohjauksesta vastaava ministeri (puolustusministeri) huolehtii ylimmästä päätöksenteosta. Virkamiehille kuuluu muu päätöksenteko ja valmistelu.
