Opetus- ja kulttuuriministeriö ja oikeusministeriö toteuttivat hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää tarpeet juristikoulutuksen mahdolliseksi lisäämiseksi. Hankkeen tehtävänä oli esittää myös erilaisia mahdollisuuksia koulutuksen toteuttamiseksi.
Taustalla oli edellisen hallituksen aikainen oikeusministeriön teettämä oikeudenhoidon selonteko, jonka pohjalta eduskunnan lakivaliokunta edellytti kyseistä selvitystä.
Määrällisten koulutustarpeiden arvioinnissa otettiin huomioon muun muassa nykyiset opetusmäärät, alueelliset erot, tarpeet suomen- ja ruotsinkieliselle opetukselle, eläköityminen sekä esimerkiksi digitalisaation vaikutukset.
Juristiliittoa lakimieskoulutuksen lisäämistarpeita ja mahdollisuuksia arvioivassa työryhmässä edusti liiton puheenjohtaja, professori Tuula Linna. Liiton vaikuttamistyön ansiosta hankkeessa päästiin selvittämään, onko Suomessa juristipula vai onko kyse itse asiassa rekrytoinnin haasteista. Vastaukset kallistuivat lopulta jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Työryhmän selvitystyö alkoi
Valtioneuvoston vuonna 2023 toteuttamassa selonteossa annettiin ymmärtää, että Suomessa on juristipula. Juristiliitossa vaadittiin näyttöä siitä, että oletus juristipulasta vastaa todellisuutta.
Juristiliitossa vaadittiin näyttöä siitä, että oletus juristipulasta vastaa todellisuutta.
Lakivaliokunta käsitteli asiaa, ja tilannetta aloitettiin arvioida. Oikeusministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö perustivat työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää asiaa. Juristiliitto osallistui työryhmään ja vaikutti siten hankkeeseen. Hankkeeseen otettiin mukaan myös konsulttiyhtiö.
Hankkeessa selvitettiin määrälliset tarpeet oikeudenhoidon alan koulutukselle. Lisäksi arvioitiin muun muassa erilaisten koulutusmallien mahdollisuutta, kuten muuntokoulutusta. Selvityksissä kävi ilmi esimerkiksi, että tietyillä ammattiryhmillä on paikkakuntakohtaisia rekrytointihaasteita ja joillakin paikkakunnilla käräjätuomareiden viroista ei synny juurikaan kilpailua. Muuntokoulutukseen havaittiin sisältyvän monia ongelmia.
Puheet juristipulasta paljastuivat liioitteluksi
Hanke päättyi toukokuun lopussa 2024. Hankkeen lopputulemana selvisi muun muassa, että puheet juristipulasta olivat olleet pitkälti liioiteltuja. Jo nykyisellä aloituspaikkamäärällä valmistuu enemmän juristeja kuin eläköityy.
Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan vähäinen aloituspaikkojen lisääminen voisi silti olla tarpeen. Aloituspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan auta, jos valmistuneet juristit eivät siirry töihin niille paikkakunnille ja niihin tehtäviin, joilla osaamista tarvitaan. Tältä osin kyse on juristityön veto- ja pitovoimasta.
Jo nykyisillä koulutusmäärillä pystytään vastaamaan juristien kysyntään työmarkkinoilla.
Seuraavaksi ministeriöt tekevät juristikoulutuksen tarpeesta yhteisen linjauksen. Linjauksen tekoa varjostaa se, että yliopistoilla on suuret säästöpaineet. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa perusrahoituksen puitteet yliopistoille, ja rahoitusmalli painottaa aloituspaikkojen määrää ja läpivirtausprosentteja.
Juristikoulutus on yliopistoille edullisesti järjestettävä koulutus, sillä opetusta voidaan järjestää massaluentoina, eikä esimerkiksi kalliita laboratoriovälineitä tarvita. Juristiliitto edellyttää, että tiedekuntien resurssien tulee kasvaa vähintään aloituspaikkojen suhteessa koulutuksen laadun turvaamiseksi.
Kysyntä ja tarjonta tasapainoon
Juristiliiton tavoitteena on koulutuspaikkojen määrän ja työvoiman kysynnän tasapaino.
Juttuun on haastateltu Juristiliiton puheenjohtajaa, professori Tuula Linnaa.
