Tunne itsesi vireäksi ja luovaksi, kehottaa mainos. Ota luovuus käyttöösi, muistuttaa käsityölehti.
Kasvatustieteen tohtori, luovuus- ja innovaatiokouluttaja Jussi T. Koski ei usko, että luovuutta voi ostaa. Sitä voi kyllä ”ottaa käyttöön” eli kehittää, mutta Koskelle luovuus tarkoittaa toisenlaista itseilmaisua kuin käsityölehden päätoimittajalle: Se on ennakkoluulotonta, uusia uria avaavaa ajattelua kaikenlaisessa työssä. Se on kyky ja halu tehdä paremmin tai saada aikaan uutta.
– Työelämässä jokainen tarvitsee tätä kykyä. Joudumme joka päivä antamaan näyttöjä suorituskyvystämme eli altistamaan tekojamme ja ideoitamme muiden arvioitaviksi, Jussi T. Koski sanoo.
– Oikeastaan ei ole eroa, puhummeko yrityksen kilpailukyvystä vai yksilön ammatillisesta suorituskyvystä, sillä molemmat rakentuvat samalla tavalla kokonaisvaltaisesti. Kumpikaan ei muodostu yksittäisistä asioista, vaan koko siitä mekanismista, jolla luovia suorituksia ja innovaatioita synnytetään yhä uudestaan ja uudestaan.
Kosken mukaan yksilötasolla tähän ”arvontuottomekanismiin” kuuluu esimerkiksi kyky toimia tavoitteellisesti, asiantuntemus ja sen jatkuva kehittäminen sekä ajattelun joustavuuden ylläpitäminen.
– Yhtä lailla se pitää sisällään myös luovaa suorittamista tukevan persoonallisuuden, taidon hyödyntää omat vahvuudet maksimaalisesti ja yleisen elämänhallinnan, hän kuvailee.
Kuuntele sinua
Kuulostaa aika hurjalta puhua Oy Minä Ab:stä ja sen arvontuottomekanismista, mutta asioita kärjistämällä Jussi T. Koski saa viestinsä perille: Olennaista on oppia ajattelemaan luovuutta kokonaisvaltaisesti. On myös tärkeää oivaltaa, että ammatillista suorituskykyä tukevat valinnat vaikuttavat työviihtyvyyteen ja jopa onnen kokemiseen.
– Mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin se, että hän saa tekemisestään eteenpäin menemisen kokemuksia ja tuntee kehittyvänsä ihmisenä ahaa-elämys ahaa-elämykseltä. Kun tällaiseen imuun pääsee, työ on suuri nautinto.
– Meidän pitäisi yleensäkin puhua työn palkitsevuuden ja nautittavuuden kehittämisestä eikä työssä jaksamisesta. Näkökulmaero on valtava, Koski sanoo.
Innovaatioiden ja yksittäisten superluovien irtiottojen jahtaamisen asemesta työelämässä kannattaa siis pyrkiä kestävästi luovaan elämäntapaan.
– Luovaan suorituskykyyn vaikuttavat minimaalisen pienet arkiset asiat ja valtavan suuret abstraktit asiat ja kaikki siltä väliltä. Sen vuoksi ihmisen pitäisi oppia puhumaan itsestään itselleen, käymään sisäistä ohjauskeskustelua.
Karsi turhat tavoitteet
Luovaa elämäntapaa ei voi kopioida toiselta, vaan se rakennetaan sisäänpäin katsomalla, itsetutkiskelulla.
– Strategiapalaveri oman itsen kanssa on tärkeä, koska nykyihminen kadottaa helposti tuntuman tunteisiinsa, haluihinsa, kokemuksiinsa ja tavoitteisiinsa. Ja kun tuntuma katoaa, alamme muistuttaa ajopuita tai flipperipalloja, Koski vertaa.
– Tavoitteiden pitää olla selvillä, jottei energia kuluisi epäolennaisuuksiin ja ajankäyttö pirstoutuisi hallitsemattomaksi kaaokseksi. Tyytyväisyys ja tehokkuus syntyvät siitä, että osaa luopua ja keskittyä olennaiseen.
Jussi T. Koski kertoo toisinaan ärsyttävänsä yleisöään tahallaan antamalla kärjistetyn ohjeen: Hän kehottaa laatimaan kaksi listaa. Toiseen kirjoitetaan viisi oman elämän tärkeintä tavoitetta ja toiseen ne muut asiat, joita myös haluaisi tehdä mutta jotka eivät mahdu viiden joukkoon. Viiden tavoitteen listalle pitää mahtua sekä työelämän että elämäelämän tärkeimmät pyrkimykset. Kärkitavoitteiden toteutumista Koski neuvoo seuraamaan joka ilta, muut tulee hyvästellä.
– Usein yleisö näkee punaista ja ohjetta pidetään naiivina tai mahdottomana toteuttaa. Mutta periaatteessa juuri tämän ohjeen mukaan luova ihminen tutkitusti toimii. Hän ymmärtää, että jos pyrkii yhtaikaa kaikkialle, ei pääse kunnolla mihinkään.
Kaikkea ei voi hallita
Jos on liian kiire, ei ehdi edes ajatella.
– Huippuluovat ihmiset ovat hyvin tietoisia ajan rajallisuudesta. Siksi he suhtautuvat aikaan kunnioittavasti ja käyttävät sitä tehokkaasti, Jussi T. Koski kuvailee.
Paitsi aika, myös huomiokykypääomamme on rajallista: aivomme pystyvät käsittelemään vain tietyn määrän tietoa päivässä.
– Itse asiassa meidän elämänlaatuamme määrittää hyvin pitkälle se, miten käytämme niukkaa huomiokykypääomaamme. Kukaan ei voi olla luova, jos hän sairastuu infoähkyyn, Koski sanoo.
Omien tarpeiden kannalta relevantin informaation löytäminen edellyttää käsitystä omista tarpeista, hyvää oman itsen ja omien tavoitteiden tuntemusta.
– Minulla on tapana antaa yksinkertainen, helppo ja halpa luovuusohje: katso vähemmän televisiota. En sano sitä siksi, että olisin televisionvastainen, katson sitä itsekin. Olennaista on, ettei anna television varastaa kaikkea sitä huomiokykypääomaa, jonka se tyypillisesti ihmisiltä varastaa.
Mikä on minun missioni?
Yritysmaailmassa puhutaan yrityksen missiosta eli ydintehtävästä, visiosta sekä näihin liittyvistä tavoitteista ja arvoista.
– Yrityksissä käydään ohjauskeskusteluja ihan tosissaan. Samalla tavalla itsensäkin kanssa pitää pysähtyä palaveeraamaan, mikä se oman elämän teema tai missio oikein on: kuka on, mistä tulee ja mihin on menossa.
Jussi T. Koski pitää tapanaan muistuttaa, että jokaisen ihmisen huikein luova haaste on hänen oma elämänsä, tarkoituksen löytäminen ja kokeminen, jonkinlaisen kosmoksen rakentaminen keskelle kaaosta ja muutosta.
– Sosiologi Zygmunt Bauman on puhunut minän koostamisesta. Hänen mukaansa tämän ajan ihmisille on toisaalta haastavaa ja toisaalta vapauttavaa, että emme saa rooleja ja identiteettejä annettuina, vaan meidän pitää koostaa minäämme yhä uudestaan.
Tervettä itsekkyyttä
Huippuluoville ihmiselle on tutkimusten mukaan yhteistä itsetuntemus, he kuuntelevat itseään ja tekevät niin kuin tuntuu. Yhteistä on myös se, että he saavat tyydytystä uuden oppimisesta ja tavoitteidensa suuntaisesta hyvin tehdystä työstä tuloksista riippumatta.
– Mihin tahansa työhön ja tekemiseen voi rakentaa luovaa asennetta. Mitä tahansa työtä voi tehdä pyrkimällä parempaan. Ja missä tahansa työssä voi väsyä ja kyynistyä, jollei työ tarjoa tavoitteellisuutta ja eteenpäin menemisen kokemuksia, Koski painottaa ja korostaa ihmisen omaa vastuuta näiden kokemusten varmistamisessa.
– Viiden tavoitteen lista pitää laatia itse. Vain itse voi huolehtia siitä, että elää ja toimii oman listansa mukaisesti. Vain tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti toimimalla ihminen voi kokea tarkoituksellisuutta, syventää osaamistaan, kokemuksiaan ja persoonaansa. Siinä on ihmisenä olemisen idea, hän kiteyttää.
– Tämä kaikki kuulostaa hyvin itsekkäältä, ja sitä se onkin. Mutta samalla pitää muistaa, että luovuuden ideaan liittyy myös epäitsekkyys. Alasta ja työtehtävästä riippumatta luovuudessa on kysymys hyvien asioiden tekemisestä muille. Luova ote elämään tarkoittaa viime kädessä epäitsekkyyden palvelukseen valjastettua itsekkyyttä.
Elämänlaatua rutiineilla
Downshifting on trendi, vastareaktio kvartaalitaloudelle, kulutushysterialle, informaatiotulvalle, luonnonvarojen tuhlaamiselle, nykymenolle. Downshiftaajat haluavat saada otteen elämästään yksinkertaistamalla ja tyytymällä vähempään: downshiftaamisesta on kysymys, kun uraohjus päättää yhtäkkiä tehdä valintoja, irtisanoutuu ja muuttaa maalle.
– Ihmiset alkavat tajuta, että elämänlaatu, nautinto ja viime kädessä aito lisäarvo, joka vie heitä ihmisinä ja ammattilaisina eteenpäin, tuleekin siitä, että luovutaan ja fokusoidaan ja etsitään syvempiä elämyksiä vähemmästä määrästä asioita.
Elämänlaatua kohentavia valintoja voi tehdä muuttamatta maalle. Kasvatustieteen tohtori, luovuus- ja innovaatiokouluttaja Jussi T. Koski ottaa esimerkiksi rutiinien rakentamisen.
– Aikaa, oppimiskapasiteettia ja huomiokykyä on käytössä enemmän, jos arki sujuu omalla painollaan. Kaikki, jotka omassa työssään tekevät luovia asioita, tietävät, että luovuus rakastaa rutiineja, hän naurahtaa ja nimenomaan kieltää heittämästä rutiineja romukoppaan.
– On kahdenlaisia rutiineja. On luovuutta tukahduttavia rutiineja, kuten jokailtainen jämähtäminen television ääreen, mutta on myös luovuutta tukevia rutiineja, joiden avulla energiaa ja aikaa säästyy tärkeimmille asioille.
Vinkkejä koneiston voiteluun
PALKITSE itseäsi siitä, mitä olet saanut aikaan. Pyöriskele tyytyväisyyden tunteessa. Palkitseminen myös nollaa ja luo tilaa uusille tavoitteille.
KUUNTELE itseäsi ja tee niin kuin tuntuu. Jos työsi on monotonista, ahnehdi vapaa-aikanasi virikkeitä. Jos taas arki on hektistä kohellusta, laiskottele luovasti.
HARRASTA huumoria ja naura paljon. Huumori auttaa vaihtamaan näkökulmaa ja muistuttaa että asioita voi nähdä toisinkin: hahaa-elämys on ahaa-elämyksen sisar.
TEE tuttuja asioita eri tavalla kuin tavallisesti. Käy vaikka ruoka-ostoksilla toisessa kaupassa kuin yleensä.
KATKAISE kiire edes välillä.
VAIHDA näkökulmaa. Ainoita oikeita ei ole, saman asian voi tulkita monella tavalla.
TIEDOSTA mihin aikasi kuluu. Ja tee ratkaisuja.
TYÖNNÄ vapaa-aikanasi työasiat mielestäsi, pistä aivot narikkaan. Luota, että asiat hautuvat ja kypsyvät ajattelemattakin.
KESKITY seurustelemaan itsesi kanssa, mutta yritä silti tehdä joku muukin onnelliseksi.
YLLÄPIDÄ aloitekykyäsi tekemällä jokin asia ensimmäistä kertaa elämässäsi, vaikka muuten pitäytyisitkin tutuissa kuvioissa.
