Oikeusturvaohjelman eteneminen riippuu vahvasti hallitusohjelmaneuvotteluista. Vaalien voittajia ja häviäjiä ei tiedä vielä kukaan, siksi on ilahduttavaa, että tukea Lakimiesliiton ajatuksille löytyy niin nykyisistä oppositio- kuin hallituspuolueistakin. Oikeusturvan parantaminen ei ole leimallisesti poliittinen kysymys, sillä vakiintuneista puolueista ei kukaan vastusta itse tavoitetta. Asian eteneminen edellyttää keinoista ja resursseista sopimista – jälkimmäinen voi tarkoittaa rahanjaon painotusten muuttamista, ei välttämättä uutta rahaa.
Harmaalle taloudelle täystyrmäys
Harmaaseen talouteen puuttumista ja talousrikosten torjuntaa puolueet kannattivat yksimielisesti. Keskusta nosti esille muun muassa viranomaisyhteistyön tehostamisen ja tietotekniikan poikkihallinnollisen
uudistamisen. SDP vaati ammattiliitoille kanneoikeutta ja veronumeroa rakennusalan kuvalliseen tunnistekorttiin. Perussuomalaiset kannattaa tiukempia rangaistuksia, samoin kokoomus. Jälkimmäinen puolue toivoi myös niin kutsutun plea bargain -järjestelmän käyttöönottoa. Vihreät ehdotti tilaajavastuulain ulottamista koskemaan koko alihankintaketjua. Vihreät toivoi myös työsuojelun tehostamista yhdessä SDP:n kanssa.
Vaikuttaa selvältä, että harmaan talouden kitkeminen nousee vahvasti esille hallitusneuvotteluissa. Lakimiesliitto tervehtii ilolla tätä kehitystä. Samalla tulee muistaa turvata talousrikollisuuden torjunnan resurssit ja toimintakyky läpi järjestelmän.
Puolueet olivatkin varsin yksimielisiä siitä, että syyttäjän ja poliisin yhteistyötä on tiivistettävä. Syyttäjän rooli korostuu, sillä kokoomuksen vastauksen mukaisesti hän vastaa juttunsa menestymisestä oikeudessa. Tutkittavan jutun pallottelusta poliisilta syyttäjälle ja takaisin on päästävä eroon, korostaa perussuomalaiset.
Tuomareiden mahdollisuus keskittyä vaativiin rikos- ja riitajuttuihin tai useisiin samaa tematiikkaa sisältäviin juttuihin edistäisi myös talousrikosjuttujen tehokasta käsittelyä. Puolueet tukivat ajatusta mahdollistaa keskittyminen. Jonkin verran eroavaisuuksia oli sen suhteen, mitä teknisiä muutoksia se edellyttää, mutta periaatteesta oltiin yksimielisiä.
Kolmen tuomarin kokoonpanojen käytön lisäämistä käräjäoikeuksissa kannattivat kaikki puolueet. Vahvennettu kokoonpano lisää oikeusturvaa selvästi.
Muutoksenhakuun järkeä
Lakimiesliiton ehdotus vähentää näyttömuutoksenhakuja hovioikeudessa sai laajaa kannatusta. Tekniikka on otettava avuksi, sillä todistajina kuultujen lausunnoista tehty tallenne tekisi tarpeettomaksi uuden kuulemisen. Näyttö ei muuttuisi käräjäoikeudessa esillä olleesta, mitä Lakimiesliitto pitää oikeusturvan näkökulmasta suurena parannuksena.
Perussuomalaisten vastauksessa nostettiin esille 1.1.2011 voimaan tullut jatkokäsittelylupasysteemi. Hovioikeudessa uudesta systeemistä kertyviä kokemuksia kannattaa seurata.
Ei sentään kaikesta samaa mieltä
Vihreät ja keskusta kannattivat tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrän pitämistä nykytasolla. SDP, kokoomus ja perussuomalaiset halusivat lisätä harjoittelupaikkoja toiminnan tehostamiseksi ja rekrytointipohjan turvaamiseksi. Asia on erittäin vakava. Nykyisillä harjoittelijamäärillä on hyvin vaikea korvata eläköitymisen synnyttämää vajetta. On riski, ettei ura tuomioistuimessa kiinnosta riittävästi tulevia sukupolvia, koska heillä ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tutustua toimintaan harjoittelun muodossa.
Hallinto-oikeuksien toimintakyvyn vahvistaminen on liiton tavoitteena. Yksi keino on lisätä tuomareiden ja esittelijöiden määrää. Tätä kannattivat kaikki puolueet pois lukien kokoomus.
Ruotsin käytännön mukaista syyttämättäjättämispäätösten perustelemattomuutta kannattivat kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Käytäntöä voi perustella kahdella eri argumentilla. Ensinnäkin se parantaa uhrin edellytyksiä käyttää toissijaista oikeuttaan syytteen nostamiseen. Toiseksi se vähentää syyttäjien työtä, jolloin työpanos voidaan kohdistaa tehokkaammin. SDP sen sijaan arvioi, että perustelujen puuttuminen heikentäisi rikoksesta epäillyn oikeusturvaa. Uhrin oikeusturvaa tulisi parantaa muilla tavoin.
Onko nyt tuomioistuinviraston aika?
Tuomioistuinviraston perustamista kannattivat SDP, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Vihreiden mukaan tulevalla vaalikaudella voi olla hankala löytää resursseja viraston perustamiseen. Ajatuksessa on kuitenkin paljon hyvää.
Myös positiivisiin vastauksiin liittyi varaumia, joita perusteltiin lähinnä taloustilanteella. Kokoomuksen vastauksessa todettiin suoraan, että tuomioistuinviraston perustaminen ei ole todennäköistä tulevalla vaalikaudella. SDP ja keskusta edellyttivät lisäselvityksiä asiassa ennen päätöksentekoon ryhtymistä. Ainoastaan perussuomalaiset kannatti ajatusta varauksettomasti. Puolueen mukaan itsenäinen tuomioistuinvirasto kuuluu oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja toimintakykyisyyden lisääjänä jokaisen kehittyneimmän länsimais-demokraattisen oikeusvaltioluokan valtiolle, jollaiseksi Suomenkin pitää nousta.
Tuleva vaalikausi näyttää, onko asialla mahdollisuuksia edetä. Rahaa tarvitaan, mutta tuskin kovin merkittäviä määriä. Riippumattoman viraston edut ovat kiistattomia. Lakimiesliitto edellyttää ratkaisuja. Tuomioistuinvirasto tarvitaan.
Ei suurta eripuraa
Kyselymme osoitti puolueiden ja Lakimiesliiton olevan hyvin monesta asiasta täysin samaa mieltä. Sävyeroja tietenkin aina on. Myös keinoista voidaan joutua keskustelemaan. Tavoite tuntuu kuitenkin olevan yhteinen. Oikeusturvaa on parannettava 2011 alkavalla hallituskaudella.
Vaatimuksemme hallitusohjelmaan
Lakimiesliiton tärkein tavoite on saada oikeusturvan parantaminen osaksi hallituksen ohjelmaa. Kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Hallitus esittelee Eduskunnalle Oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisen kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä.
