Kun voimassa olevaa esitutkintalakia suunniteltiin, piti silloinen Keskusrikospoliisin apulaisjohtaja esitystä monelta osin arveluttavana. Eritoten sikäli kuin kyse oli epäillyn oikeudesta saada asianajaja mukaan kuulusteluun. Hän piti puuhaan ryhtyviä asianajajia putkapuolustajina. Me asianajajat olimme närkästyneitä mokomasta nimittelystä.
Nyttemmin asianajajan mukanaolo kuulustelussa olkaa olla lähes itsestään selvyys. Ilolla voisinkin ottaa sellaisia toimeksiantoja panematta pahakseni ammattinimikettä "asianajaja, eläkkeellä, putkapuolustaja".
Kokemusta ikävissä ja joskus pahanhajuisissa (kuulusteltava otettu rysän päältä kiinni eikä häntä ole ehditty suihkuttaa ja hajustaa) kuulusteluhuoneissa istumisesta minulla on entuudestaan varmaan joitakin satoja tunteja. Tuskin muistan väärin jos sanon, että yhden käden sormilla on laskettavissa tapaukset, joissa läsnäolollani olisi ollut mitään asiaan vaikuttavaa merkitystä. Ehkä joskus olen toiminut asiakkaan vahingoksi tehdessäni kysymyksiä vastoin sitä periaatetta, että ei koskaan pidä tehdä kysymystä, johon ei ennalta tiedä vastausta.
Mutta nyt kun oikeudenkäynnit eivät enää eloani rasita, voisin paneutua täysin rinnoin tuohon putkapuolustajan puuhaan. Työtäni edistäisi taipumukseni nukahtaa helposti (se on tapahtunut oikeussalissakin kerran). Nukahtaminen helpottaisi myös sitä kärsimystä, minkä hajuaistini aiheuttaa. Tupakanhajua en voi sietää. Ikäni huomioon ottaen olisi luonnollista, että välillä pyytäisin lupaa poistua tarpeilleni ja menisin vaikka puistoon kävelemään.
Asiakkaitten monikulttuurisuus mahdollistaa kielitaidon ylläpitämisen, ja ilo olisi saada olla kovienkin juttujen ytimessä. Ihmettelisin, miksi minulle siitä istumisen ilosta vielä palkka maksetaan. Jos tutkittava asia etenee oikeuskäsittelyyn, niin kieltäytyisin puolustajan tehtävästä (jos sitä edes tarjottaisiin eläköityneelle asianajajalle). Kieltäytymisen perustettahan ei tarvitse sanoa, ja jos tarvis on, niin aina sika syyn keksii, milloin kärsä kipeä, milloin maa roudassa. Poimisin vain rusinat pullasta eli mahdollisen tuntipalkan putkapuolustuksesta.
Voisin perustaa kuulusteluavustajien yhdistyksenkin, ja ehkä se tuottaisi enemmän iloa kuin muuankin vapaa-ajan harrastuksen yhdistys, johon nyt kuulun. Yhdistyksestä ilmoitettiin, että "ne kerhon jäsenet, jotka ovat jättäneet tavaroitaan säilytyskaappien ulkopuolelle, tullaan viemään alueella olevalle roskalavalle". Sama se, kuulustelukopissa tai roskalavalla. Ei tämä minun elämäni miksikään muuttuisi.
Terve! Palttua kaikelle. Lähden Lakimiesliiton mökille Rukalle, Kelokaltiokylään. Arpaonni suosi pitkästä aikaa. Siellä roskalaatikkojen (sekajätteet ja biojätteet) yllä oli viimeksi käydessäni kyltti: "Vain Kelokaltiokylän asukkaille". Annanpa siellä lauluni raikua: Tääll´ istun mä tunkiolla ja synkkänä katselen…
Jukka Varviala
