Pykälä ry:n 75-vuotishistoria on saanut kirjoittajansa

Pykälä ry täyttää 75 vuotta keväällä2010. Juhlallisuuksia joudutaan odottamaan vielä vajaat pari vuotta, mutta erään merkittävän juhlavuoteen liittyvän projektin alkusanat lausuttiin jo syksyllä 2006. Pykälän hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Eero Kärki alkoi silloin tosissaan puhua hankkeesta, jonka tuloksena tulisi syntyä Suomen suurimman ainejärjestön mitat täyttävä 75-vuotishistoriateos.

– Lähdimme siitä, että Pykälä ansaitsee raskaan sarjan historiateoksen, joka on toisaalta viihdyttävää luettavaa, mutta myös historiantutkimuksellisesti äärimmäisen laadukas, Kärki kertoo.

– Halusimme olla ajoissa liikkeellä ja toteuttaa hankkeen sen vaatimalla huolellisuudella.

Historiahanketta toteuttamaan perustettiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin entinen pykäläaktiivi, Suomen Lakimiesliiton oikeuspoliittisena asiamiehenä työskentelevä Mikko Salo. Toimikunnan jäseniksi kutsuttiin Pykälän inspehtori Urpo Kangas, Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen, Pykälän 50-vuotishistoriikin kirjoittanut Kari Rytkönen ja entinen pykäläaktiivi Jukka Lång. Eero Kärjen lisäksi nykypykälisteistä toimikuntaan lähtivät Antti Laitila ja Eliisa Reenpää. Toimikunta vastaa työstään kulloisellekin Pykälän hallitukselle.

Kesällä 2007 toimikunta järjesti avoimen haun, jonka tuloksena valittiin korkeatasoisesta hakijajoukosta Pykälän 75-vuotishistoriaa kirjoittamaan oikeushistorian dosentti Mia Korpiola. Joulukuussa 2009 Korpiola luovuttaa valmiin käsikirjoituksen viimeisteltäväksi teoksen kustantavalle Edita Publishing Oy:lle.

– Pykälän historian kirjoittaminen on minulle mahtava haaste. Olen todella tyytyväinen siitä, että Pykälä on ollut valmis satsaamaan kunnolla tähän hankkeeseen, Korpiola iloitsee. Hän kokee projektin myös oman ammattitaitonsa kehittämisen kannalta merkittävänä.

– Aikaisempi tuotantoni käsittelee huomattavasti vanhempia asioita kuin Pykälän edustamaa 1900- ja 2000-lukua. On hienoa päästä perehtymään oikeustieteen opetuksen lähihistoriaan ja siihen, minkälaiseksi opiskelijat ovat eri aikoina oman järjestötoimintansa muokanneet.

Kirja jokaisen juristin käteen

Suomen Akatemiassa tutkijatohtorina työskentelevä 37-vuotias Korpiola on ehtinyt julkaista mittavan määrän oikeushistoriallista tutkimusta. Hän pitää Pykälän historiaa tervetulleena vaihteluna normaaliin tutkimustyöhönsä.

– Haluan kirjoittaa teoksen, joka on samaan aikaan sekä tieteellisesti korkeatasoinen että mukaansatempaava. Tavoitteenani on, että jokainen juristi ja muukin asiasta kiinnostunut voi poimia Pykälän 75-vuotishistorian käteensä ja lukea sen alusta loppuun kuin hyvän romaanin.

Yksi kantava teema teoksessa tulee olemaan se, miten Pykälän ja pykälistien vaiheet kietoutuvat yhteen ympäröivän yhteiskunnan kehityksen kanssa.

– Kieliriidat 1930-luvulla, yhteiskunnallinen radikalisoituminen 1960–1970-luvuilla, kansainvälistyminen, juristikunnan naisistuminen. Siinä on vain muutamia äärimmäisen mielenkiintoisia aiheita, joita aion tarkastella Pykälän ja pykälistien näkökulmasta, Korpiola valaisee. Toisena mielenkiintoisena aiheena Korpiola pitää ihmisiä, kunkin aikakauden pykälistejä.

– Pykälässä on toiminut ja jäseninä on ollut lukuisia henkilöitä, jotka myöhemmin ovat nousseet merkittäviin asemiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Eiköhän kirjaan saada muutama mielenkiintoinen henkilökuvakin. Entisiä pykälistejä on vaikuttamassa yllättävän monilla aloilla, hän sanoo.

Vuonna 1996 valmistunut ja 2004 väitellyt Korpiola oli opiskellessaan Pykälän jäsen, kuten käytännössä kaikki oikeustiedettä Helsingissä opiskelevat suomenkieliset.

– Itse en ollut aktiivisesti mukana Pykälän toiminnassa, mikä ehkä vähän jälkeenpäin kaduttaa. Toisaalta historiankirjoittajana pystyn olemaan Pykälän ja siellä toimineiden ihmisten suhteen objektiivinen, koska en aikoinani kuulunut mihinkään sisäpiireihin, hän hymyilee.

Muistelot talteen

Historiaprojektiin liittyen julkistetaan tässä lehdessä seuraavalla aukeamalla muistitietokeruukilpailu, jossa entisiä ja nykyisiä pykälistejä, Pykälän henkilökuntaa ja muuten Pykälän kanssa tekemisissä olleita kuten Turussa tai Lapissa oikeustiedettä opiskelleita rohkaistaan kirjoittamaan Pykälään ja opiskeluaikaan liittyvistä kokemuksistaan, muistoistaan, ilon ja surun hetkistään.

– Älkää ihmeessä pantatko muistojanne, ne ovat kaikki arvokkaita ja haluan käyttää niitä historian kirjoittamisessa, Korpiola patistaa.

– Jos jollakulla on kotonaan hallussa materiaalia, josta uskoo olevan hyötyä tässä projektissa, otan kernaasti yhteydenottoja vastaan. Järjestötoiminnan luonteeseen kuuluu, että monesti aktiivisten toimijoiden ”yksityisarkistoihin” jää tavaraa, jolla on huikea arvo historioitsijalle. Muistojaan voi kirjoittaa 30.11. saakka, minkä jälkeen Korpiola käy tutkimusavustaja Seppo Kujanpään kanssa läpi kaiken saapuneen materiaalin.

– Mikään tarina ei ole liian pieni kerrottavaksi. Kehottakaa myös vanhoja opiskelukavereitanne kirjoittamaan, Korpiola opastaa.

Myös tiedekunnassa tapahtuu asian ympärillä, sillä Mia Korpiola järjestää syksyllä 2008 oikeushistorian harjoitusseminaarin, jossa nykypykälistit pääsevät kantamaan kortensa kekoon.

– Tutkimme yhdessä valikoituja vaiheita Pykälän historiasta, ja opiskelijat pääsevät kirjoittamaan aiheesta seminaaritöitä. Toivon seminaarin saavuttavan suuren suosion.

Kiinnostus herää

Hanke on jo herättänyt ansaittua huomiota juristien keskuudessa ja eräät Pykälän ulkopuoliset tahot ovat lupautuneet tukemaan hanketta taloudellisesti.

– On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka positiivisesti projektiin suhtaudutaan, Eero Kärki sanoo.

– Toimikunta haluaakin, että juristikuntaa pidetään mahdollisimman hyvin ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Mukavaa on myös, että Editan kaltainen arvostettu historiateosten kustantaja on täysillä mukana hankkeessa, Kärki myhäilee. Korpiola on myös saanut jo paljon kyselyjä aiheesta.

– Ihmiset ovat selvästi kiinnostuneita ja iloisia, että Pykälälle tehdään laajaa historiateosta. Minun tehtäväni on täyttää heidän odotuksensa ja kirjoittaa oikeustieteen opiskelijoiden tarina, joka kuluu jokaisen suomalaisen juristin käsissä riippumatta siitä, missä on opiskellut. Ja tietysti muidenkin kuin juristien on hyvä lukea ja oppia, mistä ne pykälistit oikein tulevat, hän hymyilee.