kesän aikana olen saanut kunnian tutustua Seiska-lehteen. Jostain syystä minulle nimittäin tuli kotiin neljä peräkkäistä näytenumeroa.
Suoraan sanottuna minua etoo. Lehden sivuilla esiteltiin sivukaupalla paparazzi-kuvia pääministerin perhelomasta etelässä sekä lukuisia salakuvia eritasoisista julkimoista arkisissa askareissaan vaikkapa hampurilaisella, kaljalla tai ostoksilla.
Kaikkien kuvien uutisarvo oli tasan nolla – eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sanoin ne oli julkaistu vain tietyn lukijapiirin uteliaisuuden tyydyttämiseksi.
Tämän otoksen perusteella pidän hämmästyttävänä sitä, ettei kukaan suomalainen julkimo ole testannut kotimaisten tuomioistuimien tulkintaa EIT:n prinsessa Caroline -päätöksestä. Tapauksessa Saksa sai langettavan tuomion Monacon prinsessan yksityiselämän loukkaamisesta, koska Saksa ei pystynyt suojelemaan prinsessaa paparazzi-kuvaajilta.
Päätöksen pointti on nimenomaan julkisella paikalla tapahtuva, jatkuva kuvaaminen. EIT puhuu päätöksessään jatkuvasta häirinnän ilmapiiristä.
Uuden tekniikan takia tällaisesta ilmapiiristä voidaan puhua myös Suomessa. Meillä on nyt viisi miljoonaa paparazzia kännykkäkameroineen. Tämän joukon Seiska on valjastanut palvelukseensa lupaamalla jopa 5 000 euron palkkiota vinkeistä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei julkkiksilla ole enää mitään yksityisyyttä julkisilla paikoilla. Kaikkialla vaanii rahanahne kännykänomistaja valmiina nappaamaan kuvan ja lähettämään sen Seiskaan.
Tehdäänpä yksi asia selväksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että joskus kännykkäkameralla otetut salakuvat voidaan julkaista. Jos julkkis – poliitikosta puhumattakaan – tötöilee julkisella paikalla tuhannen päissään tai muulla tavoin omalla käytöksellään tekee itsestään uutisen, kuvan voi mielestäni julkaista. Sen sijaan julkisuuden henkilöistä otetut kuvat arkisissa askareissaan tai viettämässä aikaansa läheistensä ja ystäviensä kanssa eivät ole koko kansan omaisuutta.
Ihmettelen myös niiden ihmisten kotikasvatusta, jotka lähettävät kuvia ja vinkkejä Seiskaan. Minua ainakin hävettäisi ruveta jossain kauppakeskuksessa kuvaamaan yksittäistä ihmistä, ja suoranaiseksi haaskalinnuksi tuntisin itseni, jos vielä rahan toivossa lähettäisin kuvan johonkin juorulehteen.
Edelleen ihmettelen kaikkia niitä suomalaisia, jotka lukevat Seiskaa. Hämmästelemistä riittää: lehden levikki on noin 211 000, ja lukijoita on noin 800 000. Jokainen heistä tukee omalla ostopäätöksellään lehteä, joka haluaa tehdä koko kansasta kännykkäkyttääjiä.
Pahin pelkoni liittyy siihen, että jossain vaiheessa lainsäätäjä tekee vastaiskun. Pelkään, että lakia tiukennetaan niin, että se vaikeuttaa myös asiallisen uutisaineiston hankkimista. Näinhän on käynyt alkuperäisen yksityiselämän suojaa koskevan säännöksen, niin sanotun Lex Hymyn, kanssa. Sitä on viime vuosina käytetty nimenomaan normaalin uutistoiminnan suitsimisessa, vaikka sen alkuperäisenä tarkoituksena oli estää skandaalilehdistön täysin perusteeton puuttuminen julkkisten yksityiselämään.
EIT:stä on lähiaikoina odotettavissa lisää aihepiiriin liittyvää aineistoa. Prisenssa Caroline on tehnyt uuden valituksen tuoreista paparazzi-otoksista. Juttu meni suoraan suuren jaoston käsittelyyn. Se järjesti asiasta jo viime syksynä suullisen käsittelyn. Tuomio lienee odotettavissa tämän syksyn aikana.
