Poliisihallituksen akavalaisten luottamusmies, varatuomari Jyrki Pelkonen on saanut selkeän kuvan poliisihallituksen aluehallintovirastoihin sijoitettujen toimipisteiden nykyisestä ilmapiiristä. Parhaiten sitä kuvaa sana pettynyt.
– Jos AVI-pisteet lakkautetaan, sen vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea henkilöstöön, jolle uudistuksen tullessa voimaan luvattiin työpaikka kotiseudulla. Näille noin 30 henkilölle tämä ei todellakaan tunnu mukavalta, Pelkonen toteaa.
– Esimerkiksi täällä Oulussa kukaan kahdeksasta työntekijästä ei taida olla halukas lähtemään töihin Helsinkiin. He ovat pääasiassa perheellisiä ihmisiä tai muuten heidän tilanteensa on sellainen, että muutto olisi liian suuri remontti elämässä.
Tehdyt lupaukset rikkoutuvat
Lakkautusuhan alla ovat aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet Oulussa, Mikkelissä ja Turussa.
– Poliittinen tahto on kääntynyt siihen suuntaan, että nyt poliisihallitus halutaan keskittää yhteen toimipisteeseen eli Helsinkiin. Samalla haetaan 20 prosentin säästöä poliisihallituksen henkilöstökuluissa. Ja kuinka ollakaan, tuo 20 prosentin säästö vastaa näiden kolmen toimipaikan henkilöstömäärää, Jyrki Pelkonen summaa.
Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet ovat ehtineet toimia vain vuodesta 2010 lähtien. Alueellistamislaki edellytti tuolloin muunkin Suomen kuin vain pääkaupunkiseudun ottamista huomioon valtion työpaikkojen sijoittelussa. Laki on edelleen voimassa.
– Asiaa käsiteltiin useaan otteeseen. Lopulta päädyttiin siihen, että poliisilla pitää olla vahvat toimipisteet myös Mikkelissä, Oulussa ja Turussa. Ministeri Holmlund lupasi moneen kertaan näiden virastojen ja niissä olevien virkojen säilyvän, Pelkonen kertaa.
Alueellinen asiantuntemus katoaa
Pelkosen työpaikalla Oulussa aluehallintoviraston poliisin vastuualueella vallitsee apea mieli. Samat tunnelmat ovat myös Turussa ja Mikkelissä, hän tietää.
– Olen saanut luottamusmiehenä paljon yhteydenottoja meidän virkamiehiltämme ympäri maata. Ihmisillä on huolestuneisuuden ja petetyksi tulemisen tunne.
Alueellisissa toimipisteissä työskentelee useita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita poliisitoimen asiantuntijoita eri tehtävissä. Esimerkiksi Pelkonen itse tekee työtään Oulussa poliisiylitarkastajana poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä ja ohjaa rikostorjuntatyötä.
– Meillä ei ole erityisiä alueellisia tehtäviä poliisihallituksessa. Kun teemme tiettyjä asiantuntijatehtäviä, teemme niitä koko maassa, hän täsmentää.
– Toisaalta, jos valtion toiminnot keskitetään pääkaupunkiseudulle, myös henkilöstö rekrytoituu niihin jatkossa vain Etelä-Suomesta. Poliisitoimen ylimmästä johdosta katoaa muun Suomen tuntemus.
– Me aluehallintovirastossa työskentelevät olemme täällä asuvia ja osa tätä yhteisöä. Voimme osaltamme viedä vinkkiä Helsinkiin siitä, onko tätä tai tuota asiaa ajateltu myös Pohjois-Suomen näkökulmasta, hän huomauttaa.
Korkeakoulutettujen asema heikkenee
Lakimiesliiton jäsenenä ja juristina Pelkonen pitää valtionhallinnon muutosten trendiä todella harmittavana. Nykyiset uudistukset vähentävät työntekijöitä valtiolta kiihtyvään tahtiin – ja suhteessa enemmän johtavassa asemassa olevia. Tällaisissa viroissa on tyypillisesti ollut esimerkiksi juristeja.
– Jos poliisihallitus sijaitsee tulevaisuudessa vain Helsingissä, pelkään vain harvan korkeasti koulutetun pohjoisen tai itäisen Suomen ihmisen ajattelevan muuttoa pääkaupunkiin. Jos esimerkiksi Ouluun jää vain yksi poliisipäällikön virka ja näillä näkymin kolme apulaispoliisipäällikön virkaa, ei etenemismahdollisuuksia juristeiksi opiskeleville tai muille korkean koulutuksen hankkineille juuri ole.
– Uusien valmistuvien juristien rekrytointi poliisihallintoon vaikeutuu tai heidän pitää tyytyä alemman johtotason tehtäviin. Alalle rekrytoitumista vaikeuttaa myös se, että näissä tehtävissä tarvitaan substanssiosaamista. Esimerkiksi poliisin tutkintajohtajan täytyy tuntea poliisin tutkintataktiikkaa ja -tekniikkaa. Pelkkä juristin koulutus ja tieto siitä mitä laki sanoo, ei riitä, Pelkonen sanoo.
Käytännön toimenpiteet suunnitteilla
Koko poliisihallinnon rakenneuudistuksen päälinjaukset on joka tapauksessa tehty. Nyt alkaa käytännön työ niiden toteuttamiseksi.
– Meillä on juuri valittu valtakunnallinen hankejohtaja ja hankesihteeri. Jokaisen poliisilaitoksen alueelle, keskusrikospoliisiin ja suojelupoliisiin perustetaan omat projektiryhmät, jotka suunnittelevat asiaa oman virastonsa kohdalla, Pelkonen selvittää.
Oman roolinsa poliisihallituksen jukolaisten luottamusmiehenä hän näkee henkilöstön kuuntelijana, ja sen näkemysten eteenpäin viejänä johdon ja uudistuksen toteuttajien tietoon.
– Keskeistä on se, että voimme rakentaa hyvät ja toimivat suhteet johtoon ja hankeorganisaatioon. Nyrkkiä puimalla ja reuhaamalla ei saada mitään aikaan. Pitää kuunnella ja perustella näkemyksiään asiallisesti. Uusi organisaatio rakennetaan parhaiten johtajien ja työntekijöiden hyvällä yhteistyöllä.
– Onneksi meidän ei ole tarvinnut vielä suunnitella irtisanomisia. Ilmapiiri on nyt odottava.
Poliisin hallintorakenneuudistus PORA III
PORA III:n eli poliisihallinnon kolmannen uudistamishankkeen päälinjaukset ovat
sisäministeriön mukaan seuraavanlaiset:
- Poliisitoiminnan taso säilytetään.
- Johtamisrakenteet ja johtamistoiminnot uudistetaan.
- Poliisihallituksen rakenteita kevennetään.
- Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet puretaan.
- Poliisilaitosten määrää vähennetään ja toimintaa tehostetaan.
- Liikennevalvonta keskitetään paikallispoliisille ja Liikkuvan poliisin muut toiminnot järjestetään uudelleen.
- Keskusrikospoliisin toimintaa kehitetään.
- Suojelupoliisin toimintaa tehostetaan.
- Poliisikoulutus uudistetaan ja poliisiammattikorkeakoulun toimintaa tehostetaan.
- Poliisin tekniikkakeskuksen toiminta organisoidaan uudelleen.
- Poliisin palveluverkostoa kehitetään.
- Henkilöstön asema turvataan.
Poliisin hallintorakennetta koskeva hallituksen esitys oli artikkelin kirjoitushetkellä lausuntokierroksella. Sisäministeriö pyytää eri ministeriöiltä, virastoilta ja järjestöiltä lausuntoja 26. marraskuuta 2012 mennessä. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle viimeistään tammikuussa 2013. Poliisiyksiköitä koskevien uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2014 alusta.
Poliisihallituksen ja sisäministeriön poliisiosaston hallintorakenteen kehittämistarpeista tehdään erillinen lisäselvitys, joka valmistuu tammikuun 2013 loppuun mennessä. Hankkeen toimikausi päättyy 31.12.2015.
Lakimiesliitto: Poliisijohdon ei tule jättää Oulua, Turkua ja Mikkeliä
Lakimiesliitto vaatii sisäasiainministeriötä luopumaan suunnitelmista, joiden mukaan Poliisihallituksen sivutoimipisteet Oulussa, Turussa ja Mikkelissä suljettaisiin. Näissä toimipisteissä työskentelee nyt runsaat 30 erittäin pätevää asiantuntijaa, jotka aiemmin työskentelivät lakkautetuissa lääninhallituksissa. Oulun toimipisteen lakkauttaminen johtaa Pohjois-Suomen erityisolojen tuntemuksen katoamiseen ylimmästä poliisijohdosta.
Lakimiesliitto katsoo, että suunnitelmat ovat vastoin aiempaa linjausta, jonka mukaan aluehallinnon virkamiehet jäävät alueille. Nämä alueelliset toimipisteet olivat myös peruste sille, ettei uutta Poliisihallitusta aikanaan alueellistettu Helsingin ulkopuolelle. Nyt toiminta halutaan keskittää Helsinkiin.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen linjasi 2.10.2012, että poliisihallituksen ja sisäministeriön poliisiosaston hallintorakenteen kehittämistarpeista tehdään lisäselvitystyö. Selvitysmieheksi on nimitetty Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja, johtaja Kari Salmi. Työn tulee olla valmis tammikuun 2013 loppuun mennessä.
Lakimiesliitto pitää hyvänä lisäselvitystyön tekemistä. Lakimiesliitto kuitenkin vastustaa sivutoimipisteiden lakkauttamista, sillä asiantuntijat huolehtivat osaltaan rikostorjunnan ja järjestyspoliisitoimen valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta tuoden työhön alueellisen näkökulman. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 alusta lukien. Lakimiesliitto edellyttää, että uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
