Kardinaali Kurt Koch, veteraanipäivänä 2015 tapaamani Vatikaanin kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtaja kertoi ekumeenisessa seminaarissa, miksi Rooman kirkko on mukana muistojuhlassa. Reformaation katoliseen kirkkoon kylvämä hajaannus ja protestanttisten kirkkokuntien synty ei suinkaan ole unohtunut. Kuitenkin puolen vuosisadan ajan käyty ekumeeninen vuoropuhelu katolilaisten ja luterilaisten kesken on siinä määrin syventänyt keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta, että vastakkainasettelusta on päästy todelliseen yhteyteen. Paavi Franciscuksen Ruotsin vierailu syksyllä 2016 käynnisti merkkivuoden vieton. Katolisen kirkon päämies ja Luterilaisen maailmanliiton (LML) puheenjohtaja allekirjoittivat Lundin tuomiokirkossa katolilaisten ja luterilaisten yhteisen julistuksen reformaation muistamisen johdosta.
Uskonpuhdistuksen taustalla oli paaviuden alennustila ja kirkon turmeltuneisuus. Gutenbergin keksimän painokoneen ansiosta Martti Lutherin 95 teesiä anekauppaa vastaan levisivät pian ympäri Saksaa. Anekomissaari Mainzin arkkipiispa Albrecht informoi asiasta Vatikaania. Albrect sai puolet anekaupan tuloista, toinen puoli meni paaville Pietarinkirkon rakentamista varten.
Lutherin tueksi tuli Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas, joka sai siirretyksi Lutherin kuulustelun Rooman sijasta Wormsin valtiopäiville. Luther kieltäytyi peruuttamasta kirjoituksiaan. Wormsin ediktillä 1521 hänet määrättiin valtakunnankiroukseen. Vaaliruhtinas järjesti hänelle turvapaikan Wartburgin linnassa. Siellä Luther käänsi saksaksi Uuden testamentin, joka ilmestyi vuonna 1522. Koko Raamatun saksannos valmistui 1534. Käännöksistä tuli protestanttisten kansankielille käännettyjen Raamattujen esikuva. Wittenbergissä opiskelleet Olaus Petri (Ruotsissa) ja Mikael Agricola (Suomessa) käyttivät Lutherin Raamatun käännöstä apuna työssään.
Agricolan Suomessa aloittamaa uskonpuhdistusta palveli hänen kirjallinen työnsä, joka loi pohjan suomalaiselle kirjallisuudelle ja kirjakielelle. Hänen kääntämänsä Se Wsi Testamenti on vuodelta 1548. Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi 1642.
Armo-oppia ja lähimmäisenrakkautta
Luther korosti armon ensisijaisuutta. Ihminen pelastuu yksin armosta. Armo-opin rinnalla merkittävä teema on lähimmäisenrakkaus. Kristinuskon sanoma on tuotava kaikille. Raamattu on käännettävä kansankielelle. Jumalanpalvelus on pidettävä kansankielellä. Yhteinen virrenveisuu on olennainen osa uudistettua kirkonmenoa.
Martti Lutherin tavoitteena ei ollut oma kirkkokunta vaan katolisen kirkon uudistaminen. Sen vuoksi luterilaiset kirkot ovat säilyttäneet hyvän keskusteluyhteyden katolisen kirkon kanssa. Luterilainen maailmanliitto hyväksyi viime vuosisadan lopulla katolisen kirkon kanssa laaditun yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista. Siinä hylättiin 1500-luvun oppituomiot pelastusopista. Tällöin saavutettiin yhteisymmärrys asiassa, joka perimmältä synnytti koko uskonpuhdistuksen.
Martti Lutherin tavoitteena ei ollut oma kirkkokunta vaan katolisen kirkon uudistaminen.
Kirjoittaja Hannu Kiuru toimi Lakimiesliiton hengellisen toimikunnan puheenjohtajana vuosina 1995–2005.
