Rikhard Zitting kannustaa paluuseen koulunpenkilleTupakkakemisti ryhtyi juristiksi

Mikä saa yli kymmenen vuotta työelämässä olleen kemistin palaamaan perustutkinto-opiskelijaksi vieläpä aivan eri alalle?

Esimerkiksi oman toimialan lopettaminen Suomesta. Mutta ei pelkästään se.

Vantaalla asuva Rikhard Zitting, 41, ehti toimia Amerin tupakkayhtiössä 12 vuotta ja nousta kemistinuransa huipulle. Yhdysvalloissa suurta julkisuutta saaneet tupakkaoikeudenkäynnit ja oman työn nivoutuminen yhä enemmän lain kirjaimen täyttämiseen saivat miehen kiinnostumaan oikeustieteestä.

– Ajattelin Yhdysvaltojen tapahtumista, että ohhoh! Tuumin, että olen alalla vapaaehtoisesti töissä ja tuollaista voi olla edessä. Maiden oikeusjärjestelmät ovat erilaiset eikä Amer ollut vielä silloin vastaajana, mutta monelta taholta varoitettiin, että teidän vuoronne tulee.

Ja niin se tulikin. Tosin vasta sitten, kun tupakantuotanto oli lopetettu Suomesta, Zitting toteaa.

Yt-neuvotteluista yliopistolle

Zitting seurasi tiiviisti tupakkaoikeudenkäyntejä ja teki sitten päätöksensä. Oikeustieteellisen pääsykoekirjojen pänttäys alkoi.

– Ensimmäisellä yrittämällä en päässyt sisään, mutta sitten onnistuin. Ensin tein pelkät aloitusopinnot, sitten opiskelu jäi odottamaan.

Elettiin 1990-luvun loppua, ja töitä piisasi. Paineiden kasvaessa tupakkateollisuutta vastaan Zitting aavisti jo varhain, että tuotanto lähtisi Suomesta. Kohtalon hetki koitti vuonna 2003, kun Amer-Tupakka Oy:ssä aloitettiin yt-neuvottelut.

Zittingille ilmoitus ei merkinnyt kriisiä, sillä mahdollisuus koulutuspäivärahaan toteutti pitkään hautuneen haaveen.

– Ryhdyin 39-vuotiaana päätoimiseksi opiskelijaksi. Laadin tarkan suunnitelman, sillä halusin valmistua juristiksi niinä parina vuotena, kun sain ansiosidonnaista koulutuspäivärahaa.

Sattuman kauppaa

Suunnitelma kävi toteen, ja nyt Zittingillä on kädessään tuoreet OTK:n paperit.

Alkuperäinen ajatus kemian vaihtamisesta juristin uraan jalostui opiskelun aikana: Zitting on nykyisin sekä kemisti että lakimies ja pääsee työssään hyödyntämään molempia kompetenssejaan.

– Päädyin töihin pk-yritykseen eli puhdistusaineita, suojakemikaaleja ja desinfektioaineita valmistavaan Oy Soft Protector Ltd:hen. Isoissa yrityksissä kahden alan osaamista on vaikea yhdistää, mutta pienessä se on mahdollista ja erittäin mielenkiintoista.

Zitting ei ole liiemmin suunnitellut uraansa tiukan kaavan mukaan. Tupakkateollisuuteen hänet heitti sattuma, mies kun ei itse ole koskaan polttanut.

Lama oli vuonna 1991 syvimmillään, eikä työpaikkoja ollut. Olin päässyt suhteilla hyvin oman alani kesätöihin, ja Amer tarttui ehkä siksi hakemukseeni. Ajattelin vain, että kokeillaanpa nyt tuota, hän kertoo.

Savuton tupakkaflavoristi

Amer palkkasi nuoren kemistin kehittämään aluksi tupakkatuotteiden lakimääräistä testausta. Vastuut laajenivat, ja Zittingistä tuli paitsi analyyttisen ja laatulaboratorion laboratoriopäällikkö myös tupakkatuotteiden flavoristi eli mausteiden tuotekehittelijä.

Töissä tuli testailtua tupakkamakuja aika lailla. Ei se minua häirinnyt, vaikka savuton olenkin, hän virnistää.

Tuotekehityksessä työsarkaa riitti, sillä yhdessä tupakkabrändissä voi olla raaka-aineina yli kymmenen erilaista tupakanlehteä ja useita erityyppisiä mausteita. Päämaku tulee raakatupakan laadusta ja lehtien lajikkeista. Kokonaisuus viimeistellään niin sanotuilla casing- ja top note -mausteilla.

Kilpailijoiden uutuudet kotimaan- ja vientimarkkinoilla merkitsivät tietysti sitä, että myös Amerin oli kehitettävä uusia makuja, Zitting sanoo.

Teollisuuden salaliitto?

Tupakkaoikeudenkäynnit kiinnostavat Zittingiä yhä, vaikka työura savukkeiden parissa on takana. Erityisesti häntä kummastuttavat joidenkin oikeusoppineiden väitteet tupakkateollisuuden salaliitoista.

Suomen ensimmäinen iso tupakkaoikeudenkäynti, niin sanottu Pentti Aho vastaan Oy Rettig Ab ja Suomen Tupakka -tapaus, päättyi 13 vuoden väännön jälkeen vuonna 2001 KKO:n ratkaisuun, jossa tupakkayhtiöt vapautettiin korvausvaatimuksista.

Toinen, vuosisadan vahingonkorvausoikeudenkäynniksi kutsuttu tapaus, on vireillä. Siinä neljä kevytsavukkeista sairastunutta suomalaista vaatii isoja vahingonkorvauksia Amer-Tupakka Oy:ltä ja nykyiseltä BAT Nordic Oy:ltä (entinen Suomen Tupakka), koska yhtiöiden väitetään vääristelleen kevytsavukkeiden vaarallisuutta koskevaa tietoa.

– En voi oikeastaan kuin hymyillä väitteille, joiden mukaan tupakkateollisuus olisi systemaattisesti tuottanut väärää tietoa. Väitteet tuntuvat ihmeellisiltä, kun itse tietää, kuinka asiat todellisuudessa olivat, Zitting pohtii.

– Kaikki lakimääräiset testaukset tehtiin, eikä mitään peiteltävää ole.

Assari tenttijonossa

Zitting kannustaa kaikkia työuraa jo tehneitä opiskelemaan, jos omaa motivaatiota riittää. Nykytyöelämä edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, ja opiskelu voi olla piristävä välivaihe uraputken keskellä.

– Omalle opiskelujaksolleni mahtuu hauskojakin sattumuksia. Esimerkiksi se, kun tenttijonossa ollut nuori opiskelija tuli juttelemaan minulle luullen puhuvansa assarin tai opettajan kanssa, Zitting muistelee.

– Rientoihin en ehtinyt lainkaan. Muutenkin hoidin opiskelun lähinnä kotona ja kirjastossa, joten en varsinaisesti tutustunut kurssikavereihini. Itsenäinen opiskelu kotona oli toisaalta yllättävän tehokasta, ja suosittelen sitä lämpimästi.

Zitting havaitsi, ettei kirjojen pänttääminen aikuisiällä ole niin vaikeaa kuin luulisi.

Epäilin ensin, sujuisiko opiskelu pitkän tauon jälkeen. Mutta kirjoista oppiminen on lopulta hyvin samankaltaista kuin uuden tiedon sisäistäminen työn kautta, hän kertoo.

Alussa oli vaikea arvioida etenemisvauhtia. Ensimmäisen vuoden jälkeen huomasin, että olin pidemmällä kuin luulinkaan, ja tuli kiire ilmoittautua projektiryhmään gradua varten!

Zittingin opiskelu oli putkiluonteista.

Keskityin yhteen asiaan kerrallaan, suoritin tentin ja jo kotimatkalla junassa luin seuraavaan.

Moniosaajille käyttöä?

Perheen tuki on tietysti korvaamaton, ja työnantajan joustava asenne auttaa. Kahden lapsen isä Zitting suosittelee aikuiselle täyspäiväistä opiskelua, jos se on taloudellisesti suinkin mahdollista.

– Graduni kirjoitin lopulta noin kuukaudessa. Aikuinen on tavallaan paljon nuorta opiskelijaa paremmassa asemassa, sillä tiedot on helppo yhdistää reaalielämään eikä tekstin syntyä tarvitse odotella, hän tuumaa.

Se Zittingiä ihmetyttää, että työelämässä tuntuu olevan vain vähän kysyntää usean kompetenssin haltijoille moniosaajuuspuheista huolimatta.

Asiaa korostetaan julkisuudessa, mutta harvoin monen kompetenssin haltijoita haetaan yrityksiin. Tehtävät ovat etenkin isoissa yrityksissä muuttuneet hyvin erikoistuneiksi.

Zittingin mielestä varsinkin johtajilta pitäisi edellyttää laajaa osaamista.

Soft Protectorilla olen ilokseni saanut toimia sekä kemistin että lakimiehen roolissa. Päälle hoidan myyntiä, sillä se sopii luonteelleni. Kaksoiskompetenssin haltijan ikuinen ongelma on ajankäyttö: molemmille rooleille pitäisi löytää aikaa, mutta viime kädessä työnantajan prioriteetit ratkaisevat asian, Zitting sanoo.