Vierailu Suomessa sai minut tuntemaan ylpeyttä yhteisestä pohjoismaisesta perinnöstämme. Teidän pitäisi ymmärtää, kuinka hieno maa teillä on ja miten kauniisti olette organisoineet yhteiskuntanne, sanoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) presidentti Róbert Spanó.
– Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota ei kuitenkaan pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä edes pohjoismaissa, sillä tila voi heikentyä hyvinkin nopeasti. Niiden eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä.
Spanó vieraili toukokuun 2022 alussa Helsingissä ja tapasi täällä suomalaista virka- ja juristikuntaa.
– Olen vaikuttunut siitä tavasta, jolla käsittelitte merkittävää yhteiskunnallista asiaa, päätöstä Natoon liittymisestä. Pääministerinne, presidenttinne ja hallituksenne ministerit eivät kertoneet omia mielipiteitään julkisuudessa, ennen kuin asiasta lopulta päätettiin. Näin he antoivat suomalaisten pohtia itse, mikä olisi paras tapa edetä. Minusta se oli kunniaksi Suomelle ja sen hyvälle tavalle toteuttaa demokratiaansa.
Spanó kasvoi kansainväliseksi jo lapsuuskodissa
Spanón kotimaa on Islanti, missä hän syntyi kansainväliseen perheeseen. Hänen isänsä on kotoisin Napolista ja äiti on islantilainen. Spanó oppi jo aivan pienenä puhumaan äidinkielensä islannin rinnalla englantia, jolla vanhemmat kommunikoivat keskenään.
– Olen kasvanut maailmankansalaiseksi, sillä olen monikielinen ja asunut monessa maassa. Se on ollut hyvä tausta kansainväliselle tuomarille. Vaikka Islanti on kotimaani, en ole koskaan pitänyt itseään pelkästään islantilaisena, Spanó kertoo.
– Olen ennen kaikkea eurooppalainen ja uskon eurooppalaiseen ja monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Ja sillä on varmaankin ollut vaikutusta siihen, miten olen kehittynyt juristina.
Olen ennen kaikkea eurooppalainen ja uskon eurooppalaiseen ja monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Juristinuralle Spanó päätti hakeutua jo pikkupoikana, ilman mitään selvää syytä.
– Oikeustieteellisen jälkeen ajatuksenani oli hakeutua asianajajaksi johonkin toimistoon. En kuitenkaan löytänyt etsimääni työpaikkaa, joten jatkoin yliopistolla ja päädyin lopulta tuomariksi.
Ihmisoikeudet alkoivat kiinnostaa Spanóa hänen toimiessaan Islannin parlamentin oikeusasiamiehen toimistossa, professorina ja tuomarina. Ihmisoikeuksiin ja Euroopan unioniin liittyvän lainsäädännön opinnot Englannissa saivat hänet paneutumaan hallinnon ja yksilön väliseen suhteeseen.
Olen kasvanut maailmankansalaiseksi, sillä olen monikielinen ja asunut monessa maassa. Se on ollut hyvä tausta kansainväliselle tuomarille.
Spanón yhdeksän vuoden määräaika Strasbourgissa päättyy lokakuun 2022 lopussa, minkä jälkeen hän saattaa toteuttaa nuoruuden unelmansa ja siirtyä yksityiseksi lakimieheksi.
– Olen kuitenkin ennen kaikkea perheenisä. Minulla on puoliso ja neljä lasta, joista vanhin toimii juristina, kaksi opiskelee ja nuorin, 13-vuotias, on vielä kotona. Vapaa-aikanani pelaan myös golfia, harrastan laulamista ja matkustelen puolison kanssa.
Riippumaton EIT ei ole politiikan jatke
Spanón mielestä EIT:n tärkeä tehtävä on mahdollistaa, että valtiorajojen yli ulottuvat näkemykset vaikuttavat siihen, miten ihmisoikeuksia kussakin maassa vaalitaan. EIT:n työ nojaa periaatteisiin, joita on vaikea kyseenalaistaa: demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen.
– Jatkamme näiden perustavaa laatua olevien periaatteiden suojelua siellä, missä niitä eniten uhataan. Tällä hetkellä kansainväliseen ohjaukseen suhtaudutaan kuitenkin huomattavasti aiempaa kriittisemmin ja työmme on muuttunut haastavammaksi. Sisäänpäin kääntynyt ja protektionistinen kansallinen ajattelu toki haastaa kaiken muunkin monenkeskisen yhteistyön ja taloudellisen integraation.
Spanó muistuttaa, että EIT on tuomioistuin, jonka ratkaisut perustuvat lakiin. Se ei ole kenenkään politiikan jatke.
Ihmisten luottamus EIT:n riippumattomuuteen on keskeinen vahvuutemme.
– Ratkaisemme meille tulevat jutut itsenäisesti ja puolueettomasti emmekä anna ulkopuolisten tekijöiden vaikuttaa toimintaamme, sillä ihmisten luottamus riippumattomuuteemme on keskeinen vahvuutemme.
EIT on Spanón mielestä pystynyt myös sopeutumaan maailman muuttumiseen ja tehnyt uusien ilmiöiden kohdalla relevantteja ratkaisuja.
– Teknologia, bioeettiset kysymykset ja ilmastonmuutos vaativat meitä kehittämään toimintaamme ihmisten kannalta merkityksellisellä ja ymmärrettävällä tavalla. Mielestäni olemme onnistuneet siinä hyvin. Emme kuitenkaan luo täällä lainsäädäntöä vaan tulkitsemme olemassa olevaa, hän selittää.
Emme luo täällä lainsäädäntöä vaan tulkitsemme olemassa olevaa.
– Esimerkiksi LBGTI-oikeuksien kohdalla olemme määritelleet tiettyjä periaatteita, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntiin ja niiden lainsäädäntöön. Olemme kuitenkin tehneet sen lakiin pohjautuen kansainvälisiä sopimuksia tulkitsemalla, emme poliitikkojen ja lainsäätäjien tapaan. Ja se ero on mielestäni tärkeä säilyttää.
Juttujen määrä ja laatu haastavat
– Suurin haasteemme nyt on Ukrainassa käytävä sota, johon liittyvät ihmisoikeusloukkaukset kuuluvat toimivaltaamme ja jotka meidän tulee käsitellä. Tämä on meille valtava tehtävä. Lisäksi näemme, että oikeusvaltiota, tuomioistuinten riippumattomuutta ja koko demokratian käsitettä haastetaan tavalla, jollaista emme ole nähneet vuosikymmeniin, Spanó sanoo.
– Meidän on pyrittävä vastaamaan tähän haasteeseen, mutta teemme sen toimintamme rajoissa: pyrimme ratkomaan meille tuodut jutut niin nopeasti kuin mahdollista ja parhaalla mahdollisella tavalla niin, että oikeudellinen asema on selvä.
Spanó on skeptinen sen suhteen, että EIT voisi muuttaa yhteiskunnan kehityskulkua – esimerkiksi torjua sotia.
– Meidän täytyy ymmärtää instituutiomme rajallisuus. Emme pysty muuttamaan yhteiskuntien poliittista tilannetta tai ympäristöä. Päätösten laatu on meille ensisijainen vaikutuskeino.
Emme pysty muuttamaan yhteiskuntien poliittista tilannetta tai ympäristöä. Päätösten laatu on meille ensisijainen vaikutuskeino.
EIT:ssä on tällä hetkellä vireillä 75 000–80 000 juttua. Spanó kertoo, että tapausten käsittelyä on kehitetty sujuvammaksi. Kehitteillä on myös järjestelmä, joka auttaa tunnistamaan ja poimimaan tärkeimmät jutut nopeaan käsittelyyn.
Käsiteltävänä on monia todella vaikeita kysymyksiä. Valtava haaste on esimerkiksi se, miten eri hallitukset ovat reagoineet koronapandemiaan ja rajoittaneet kansalaisten oikeuksia. Hankalia kokonaisuuksia ovat myös internet ja kyberavaruus sekä ilmastonmuutos.
EIT ei ole vielä käsitellyt ilmastonmuutokseen suoraan liittyviä juttuja, mutta niitä on jo paljon vireillä. Spanó ennustaa, että monista erittäin tärkeistä ilmastokysymyksiin liittyvistä jutuista saadaan lähivuosina ratkaisut.
Silloin nähdään myös, millaisessa laajuudessa EIT katsoo itsellään olevan roolia näissä asioissa.
Meidän tehtävämme on pohtia, koskevatko sellaiset ihmisoikeudet kuin oikeus elämään tai oikeus yksityisyyteen myös ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.
– Euroopan ihmisoikeussopimus ei ole ympäristösopimus eikä siinä puhuta oikeudesta terveeseen elinympäristöön. Meidän tehtävämme on pohtia, koskevatko sellaiset ihmisoikeudet kuin oikeus elämään tai oikeus yksityisyyteen myös ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.
Työn alla Venäjään liittyviä linjauksia
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti perustavanlaatuisella tavalla Euroopan neuvostoon ja sen sopimusjärjestelyyn. Venäjältä on jo ennestään tullut eniten juttuja EIT:lle, ja tällä hetkellä noin 18 000–19 000 juttua liittyy Venäjään.
– Arvioimme parhaillaan, miten Venäjän erottaminen oikeuden jäsenyydestä toteutetaan. Vaikka maa vapaaehtoisesti jätti Euroopan neuvoston jäsenyyden maaliskuussa, sopimusjärjestelmän jäsenyys jatkuu vielä puoli vuotta eli 16. syyskuuta saakka, Spano selittää.
Arvioimme parhaillaan, miten Venäjän erottaminen EIT:n jäsenyydestä toteutetaan.
– Linjaamme, miten jatkamme heidän juttujensa kanssa. Kukaan ei voi nostaa EIT:ssä kannetta Venäjää vastaan teoista, jotka tapahtuvat tuon päivämäärän jälkeen, mutta meidän tulee ratkaista jo täällä olevat ja sitä ennen tänne tulleet jutut.
Annetut tuomiot sotarikoksista eivät ole vain tyhjiä sanoja.
– Vuosien mittaan olemme ratkoneet runsaasti juttuja, jotka ovat käsitelleet esimerkiksi Irakin ja Georgian sodissa tehtyjä ihmisoikeusrikoksia. Niillä on mielestäni ollut tärkeä sodankäyntiä inhimillistävä vaikutus esimerkiksi sotavankien kohtelussa. Ja vaikka kansainvälisen lainkäytön toisena haarana on sotaa suoraan koskeva humanitäärinen laki, vallitseva käsitys on, että myös ihmisoikeussopimukset pätevät sodan oloissa.
