Ruotsin laillisuusvalvontakoneisto on ollut myllerryksen kourissa. Vuoden alussa työnsä aloitti uusi syrjintäasiamies (diskrimineringsombudsman), jonka toimialaan kuuluu kaikkiaan neljän entisen erityisasiamiehen, valtuutetun, tehtävät.
– Kun yhdistymistä valmisteltiin, kaikkialla huudettiin vain, että ei, ei!
– Jo nyt, runsaan puolen vuoden kokemuksen jälkeen kukaan ei halua palata entiseen, kertoi Ruotsin syrjintäasiamies Katri Linna oikeuspoliittisen yhdistyksen DEMLAn kesäseminaarissa Lahdessa elokuun puolivälissä.
Sata virkamiestä, laki aseena
Katri Linnan johtama virasto selvittelee ja hoitaa etnisten vähemmistöjen, sukupuolisten vähemmistöjen ja vammaisten kohteluun liittyviä ongelmia sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä murheita.
Linna itse oli ennen suurfuusiota etnisten asioiden valtuutettu.
Vaikka Ruotsi onkin – ainakin Suomeen verrattuna – hyvinkin sekularisoitunut maa, päänvaivaa riittää viranomaisillekin.
– Itse olen eniten huolissani muslimien asemasta. Aina laman aikana suvaitsemattomuus lisääntyy ja kansa hakee syntipukkeja. Kuinka käy ruotsalaisten muslimien?
Iloisiakin asioita tapahtuu.
– Mohamed oli viime vuonna Malmön suosituin vastasyntyneiden poikien etunimi. Ehkä se osaltaan muokkaa myös valtaväestön asenteita, Linna naurahti.
Syrjintäasiamiehen työ on myös raskaan sarjan juridiikkaa.
– Strategisena lähtökohtanamme on, että aseemme on juridiikka. Haluamme ratkaista ongelmat vankalla ja tehokkaalla oikeuskäytännöllä. Se työ on juuri nyt meneillään.
Suomi perässä?
Suomessakin on käyty yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustyön yhteydessä keskustelua tasa-arvovaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun toimistojen yhdistämisestä.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kuitenkin toppuutteli innokkaimpia yhdistäjiä.
– Lienee realistisinta ajatella niin, että asiassa voidaan edetä vain pienin askelin, jos sitenkään.
– Ensin meidän on saatava selkeyttä nykyiseen vähemmistövaltuutetun toimivaltaan ja työskentelyedellytyksiin.
– Suurimpana pohtimista ja ratkaisua vaativana kysymyksenä pidän sitä, millaiset valtuudet tuleva uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu saa työelämässä. Ammattiliitot ovat olleet asiassa hieman epäluuloisia ja nihkeitäkin, Suurpää muotoili.
– Se on kuitenkin selvää, että Suomessa on tuota pikaa uusi syrjintävaltuutettu, jonka toimintavaltuuksiin kuuluvat kaikki muut syrjintäperusteet paitsi sukupuoleen perustuva syrjintä.
