Hallintolain yhdeksännessä pykälässä todetaan, että ”viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä”. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotuksen erikoistutkija Vesa Heikkisen mukaan lain sana on seitsemässä vuodessa unohtunut. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisikin sisällytettävä virkakielen politiikkaohjelma.
– Hyvä virkakieli on olennaista demokratian, kansalaisten yhdenvertaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Voiko laki olla kaikille sama, jos sitä ei voi ymmärtää ilman erikoisalan koulutusta? Heikkinen ihmettelee.
Toimeen on jo tartuttu. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksissa esitetään, että säädöskieltä varten perustettaisiin lautakunta. Valtioneuvoston yhteydessä on toiminut jo vuodesta 1960 lähtien Statsrådets svenska språknämnd, jonka tarkoituksena on tarkastella viranomaisten ruotsin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Språknämnd julkaisee muun muassa Svenskt lagspråk i Finland -käsikirjaa, josta ilmestyi viime vuonna jo neljäs painos. Nyt samantyylinen lautakunta halutaan perustaa suomen kielen käyttöä varten.
Kotuksen mukaan lautakunnan tärkeimpiä tehtäviä olisi pitää esillä ymmärrettävän säädöskielen merkitystä, linjata suomen kielen huoltoa ja vaikuttaa lainvalmistelijoiden asenteisiin. Osana tätä työtä lautakunta voisi olla yhteistyössä yliopistojen oikeustieteellisiin tiedekuntiin opiskelijoiden tekstitaitokoulutuksen kehittämiseksi.
– Tekstitaidon opetus vaihtelee yliopistosta toiseen, mutta opetusta tulisi yhtenäistää. Ei riitä, että oikeustieteilijät käyvät vain yhden tekstitaidon kurssin, vaan heille pitäisi opettaa järjestelmällisesti, miten omasta tieteenalasta voi puhua ja kirjoittaa niin, että ulkopuolisetkin ymmärtävät, erikoistutkija Aino Piehl Kotuksesta korostaa.
