Suomalaiset tietävät Ahvenanmaan itsehallinnon, mutta saamelaisten kotiseutualueen itsehallinto ei ole niin tuttu asia. Utsjoen, Inarin ja Enontekiön sekä Sodankylän kuntiin ulottuvan Lapin paliskunnan alueen itsehallintoa hoitaa Saamelaiskäräjät, joka on henkilövaaleilla valittava neuvoa-antava elin. Sen tehtävänä on edistää saamelaisten oikeusasemaa alkuperäiskansana sekä heidän kieltään ja kulttuuriaan koskevia asioita.
Kun Saamelaiskäräjien jäsenenä kahdenkymmenen vuoden ajan vaikuttanut ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajana toimiva Anne Nuorgam pohtii käräjien merkitystä, hän kuvaa muutoksen kaarta.
Saamelaiskäräjät ei ole onnistunut saamaan eri lakeihin riittävän vahvoja saamelaiskulttuurin heikennyskieltoja.
– 1970- ja 1980-luvuilla Saamelaiskäräjien edeltäjä Saamelaisvaltuuskunta ajoi kieleen ja koulutukseen liittyviä oikeuksia, ja kouluihin saatiin saamen kielten luokkia. Nykyisin toiminta painottuu maaoikeuksiin ja elinkeinoasioihin. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole kehittyneet riittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, Nuorgam sanoo ja viittaa siihen, ettei Saamelaiskäräjät ole onnistunut saamaan eri lakeihin riittävän vahvoja saamelaiskulttuurin heikennyskieltoja.
Isoja kysymyksiä saamelaisille ovat esimerkiksi Jäämeren ratahanke ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon ja kalastuksen, tulevaisuus. Myös ilmastonmuutos tuo niihin haasteensa.
Neuvotteluvelvoite merkittävissä asioissa
Saamelaiskäräjissä vaikuttaa 21 jäsentä ja neljä varajäsentä nelivuotisen kauden ajan. He luovat saamelaispolitiikan suuret linjat, joita hallitus toteuttaa. Arkisena työnä se tarkoittaa jopa muutaman sadan esityksen, aloitteen ja lausunnon antamista viranomaisille sekä viranomaisneuvotteluja.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.
Viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.
Tähän kuuluvat muun muassa saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittäminen, saamen kieleen ja opetukseen liittyvät asiat sekä maankäyttö ja kaivoslain mukaiset luvat saamelaisten kotiseutualueella.
– Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet muistion hyvistä menettelytavoista neuvotteluissa. Tavoitteena on varmistaa, että neuvottelut käydään vilpittömästi, oikea-aikaisesti ja yhteisymmärrykseen pyrkien. On tärkeää, että Saamelaiskäräjät ehtivät paneutua asioihin kunnolla, Nuorgam korostaa.
Nuorgamin mukaan aiemmin oikea-aikaisuudessa on ollut pulmia, mikä on johtanut Saamelaiskäräjien valituksiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja viranomaisten päätösten kumoamisiin. Saamelaisten kotiseutualueella ei edelleenkään ole yhtään kaivosta.
Saamelaisuuden määritelmä hiertää
Tämän lehden ilmestymisen paikkeilla Saamelaiskäräjät pitää ensimmäisen täysistuntonsa viimeisimpien vaalien jälkeen.
Nuo vaalit, kuten edeltäjänsä, olivat riitaisat, sillä Saamelaiskäräjät ja korkein hallinto-oikeus ovat eri mieltä saamelaisen määritelmästä ja sen myötä vaalikelpoisuudesta.
Saamelaiskäräjät ja korkein hallinto-oikeus ovat eri mieltä saamelaisen määritelmästä ja sen myötä vaalikelpoisuudesta.
Nuorgam viittaa Saamelaiskäräjälain 3 §:n itseidentifikaatioon ja objektiivisiin kriteereihin. Saamelaisille riittää, että henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi ja yksi vanhempi tai isovanhempi puhuu saamea ensimmäisenä kielenä.
Saamelaiskäräjälaissa on kaksi muutakin objektiivista kriteeriä: äänioikeutta hakevan yksi vanhempi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisten vaaleissa ja lappalaiskriteeri, jolloin äänioikeutta hakeva on tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa merkityn henkilön jälkeläinen. Jälkimmäisestä kiistellään.
Väitöskirjatutkija, YTM Saara Tervaniemi Lapin yliopistosta on kirjoittanut bloggauksessaan, että ”lainvalmistelussa syntyneiden asiakirjojen mukaan tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut hyväksyä miten vanhoja luettelomerkintöjä tahansa eikä ainakaan vuotta 1875 vanhempia merkintöjä”.
YK:n näkemys on, että alkuperäiskansoilla pitää olla oikeus määritellä jäsenensä itse.
Vuodesta 2011 lähtien korkein hallinto-oikeus on kuitenkin käyttänyt kokonaisharkintaa ja määritellyt äänioikeutetuksi henkilöitä, joiden juuret ulottuvat 1700-luvun lappalaisiin. YK:n näkemys taas on, että alkuperäiskansoilla pitää olla oikeus määritellä jäsenensä itse.
– Jos Saamelaiskäräjille pääsee muita kuin saamelaisia, kielisaamelaisten asema kurjistuu ja itsehallintoelimen rooli muuttuu, Nuorgam toteaa.
Jos Saamelaiskäräjille pääsee muita kuin saamelaisia, kielisaamelaisten asema kurjistuu ja itsehallintoelimen rooli muuttuu.
Saamelaiskäräjien jäsenistössä on erimielisyyttä, mikä näkyi Saamelaiskäräjien järjestäytymisessä helmikuussa 2020. Ikäpuhemies sai aikaan yhden jäsenen tuella tuntien mittaisen yksityisen neuvottelutauon. Seuraavana päivänä samat tahot ja kolme muuta jäsentä poistuivat paikalta, kun heitä ei valittu puheenjohtajistoon ja hallitukseen.
Yksityisestä yleiseksi?
Kun Nuorgam pohtii Saamelaiskäräjien tärkeimpiä asioita tällä vaalikaudella, hän toivoo, että uusi Saamelaiskäräjälaki vihdoin etenisi. Hän nostaa esiin myös saamelaissopimuksen, jolla harmonisoidaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.
Lisäksi on Suomen valtion, Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteinen saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi. Siinä käsitellään saamelaisten kokemaa syrjintää ja traumoja.
Esimerkiksi kolttasaamelaisten lapsia joutui aikanaan asuntoloihin, joissa ei saanut puhua saamea.
Ja sitten ne mainitut saamelaiskulttuurin heikennyskiellot eri lakeihin. Koska tämä työ on vaikeaa, Nuorgam on lähtenyt ajamaan asioita yksityisesti. Häntä harmitti Tenon kalastussopimuksen läpimeno muutamia vuosia sitten, sillä se heikensi saamelaisten kalastusoikeuksia suuresti.
Nuorgam ei saa kalastaa ilmaiseksi kotijoellaan Utsjoen alueella, koska hän ei voi todistaa yöpyvänsä seitsemää kuukautta vuodessa kotona – työ vie häntä maailmalle. Nuorgam lähtikin kalastamaan lohia parin aikuisen ja 17-vuotiaan nuoren kanssa maksamatta kalastusmaksuja.
Oikeusoppineet ovat olleet innoissaan siitä, että me tunnustimme rikkoneemme lakia, mutta kiistimme rikoksen.
– Oikeusoppineet ovat olleet innoissaan siitä, että me tunnustimme rikkoneemme lakia, mutta kiistimme rikoksen. Käräjäoikeudesta tuli meille suopea ratkaisu, jonka perusteena oli muun muassa YK:n alkuperäiskansajulistus.
– Seuraavaksi asiaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jos voitamme käsittelyn ja saamme ennakkopäätöksen, meillä riittää töitä maankäyttöön ja elinkeinoon liittyvien lakien kanssa. Tämä on se syy, miksi olen itse yhä mukana Saamelaiskäräjissä.
