Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturvan ansiopäivärahan laskentasäännön muuttamista siten, että työttömyysetuus laskisi yli 3 115 euroa kuukaudessa ansaitsevien kohdalta samoin kuin korotettua ansiopäivärahaa saavien osalta.
Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden työttömyyspäivärahoihin, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tuolloin ensimmäistä kertaa tai se lasketaan uudelleen.
Pienempää päivärahaa
Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta sekä ansio-osasta, jonka suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mutta jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 105-kertainen perusosa (3 443 euroa vuonna 2015), ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 %.
Ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan nyt edellä mainittua taitekohtaa alentamalla eli ensi vuonna taitekohta tulee olemaan 95-kertainen peruspäivärahan määrä, mikä tarkoittaa 3115 euroa.
Uuden taitekohdan yläpuolella olevien päivärahan saajien ansiopäiväraha siis pienenee. Nykyisillä säännöksillä ansiopäiväraha 3 443 euron palkasta on 1 937 euroa kuukaudessa – työttömyysturvalain muutos alentaa päivärahaa 82 eurolla eli 1 855 euroon.
Korotettuun ansio-osaan on oikeus kahdella eri perusteella: joko pitkän työuran päätyttyä tai työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 90 päivältä, jos henkilö on jäänyt työttömäksi irtisanomisen vuoksi itsestä riippumattomista syistä tai on itse irtisanonut työsopimuksensa oltuaan lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää.
Lisäksi edellytetään, että henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, että työuraa on vähintään 20 vuotta ja että kassajäsenyyttä on vähintään viisi vuotta. Mikäli henkilön työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa on sovittu työllistymistä edistävistä palveluista, maksetaan palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä.
Korotetun ansio-osan suuruus on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mutta jos palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on edellä mainitun rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Korotetun ansio-osan määrä tulee säästöjen vuoksi olemaan 58 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, ja kun palkka on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on ylittävältä osalta 35 %.
Näin ollen korotetun ansio-osan määrä alenee kaikilla edellä mainittua päivärahaa saavilla. Suurin muutos kohdistuu yli 3 443 euroa ansaitseviin, sillä sekä taitekohdan aleneminen että korotetun ansio-osan laskentasäännön muuttuminen kohdistuvat heihin. Esimerkiksi 4 000 euron kuukausiansioilla valtion säästöjen vaikutus korotettuun ansiopäivärahaan on 289 euroa kuukaudessa pienempänä etuutena.
Vuorotteluvapaata tiukennettiin
Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyen vuorotteluvapaan ehtoja muutettiin syyskuun alusta. Ohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän uudistus valmisteltiin siten, että järjestelmän käyttöä rajoitettiin muun muassa saantikriteereitä tiukentaen.
Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää vuorotteluvapaalain muutoksen jälkeen 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijasta. Vuorottelijalle säädettiin myös yläikäraja.
Ikäraja määriteltiin työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeen alaikärajasta – yläikäraja on sama kaikille riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu. Yläikäraja vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Ikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan on oltava ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.
Edellä mainittu edellytys ei kuitenkaan koske alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi tai työtöntä työnhakijaa, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias – heillä riittää yhdenkin päivän työttömyys.
Vuorotteluvapaan vähimmäiskestoa pidennettiin 90 kalenteripäivästä 100 kalenteripäivään. Muutoksen tarkoituksena on parantaa vuorottelusijaisen työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla pitkähköä yhdenjaksoista työkokemusta.
Vuorotteluvapaan enimmäiskeston nostamisella yhdellä päivällä 360 kalenteripäivään haluttiin yksinkertaistaa lakia. Vuorotteluvapaata pidettäessä on kunkin jakson oltava kuitenkin vähintään 100 kalenteripäivää.
Uudelle vuorotteluvapaalle voi tulevaisuudessa niin kuin nytkin jäädä oltuaan välissä 5 vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan.
Vuorottelijan asemaa turvattiin työsuhteen päättymistilanteissa. Nimittäin jos vuorottelijan työsuhde päättyy vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaa on kestänyt 100 kalenteripäivää, vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen työsuhteen päättymiseen asti.
Eläkeuudistuksella vaikutuksia myös työttömyysturvaan
Eläkeneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa käsiteltiin myös työttömyysturvaa.
Neuvottelutuloksen mukaan ansiopäivärahan taso suojataan 58 vuotta täyttäneiden osalta. Ansiopäivärahaa ei laskettaisi uudelleen, mikäli 58-vuotias henkilö työllistyy uudelleen ja uusi ansiopäiväraha olisi aiempaa päivärahaa pienempi. Sopimuksen mukaan suoja tulisi voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2015.
Lisäksi eläkeuudistuksesta tehdyn sopimuksen mukaan ikääntyneille työttömille otettaisiin käyttöön pitkäkestoinen palkkatuki.
Teksti: Taru Turunen
