Kunta-alan virka- ja työehtosopimus KVTES ei kuluneella neuvottelukierroksella sisältänyt lainkaan kaikille tulevaa yleiskorotusta. Vuoden 2010 palkankorotuksiksi sovittiin ainoastaan järjestelyerät samapalkkaisuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi. Korotusten rakenteeseen ja kustannusraamiin vaikuttivat olennaisesti ns. Tehy –palkkapöytäkirjassa sovitut korotukset. Tämän johdosta toiset ammattiryhmät saivat enemmän kuin toiset. Osa jäi kokonaan ilman samapalkkaeräksi kutsuttuja korotuksia. Tuloksellisuuserän osalta kohdentamiset ovat vielä tätä kirjoitet-taessa kesken.
Palkkahinnoittelun piirissä oleville suoritettiin 1.2.2010 alkaen 0–1,3 prosentin palkankorotuksia samapalkkeränä. Tämä erä kohdennettiin koulutetuille naisvaltaisille aloille. Korkeimman korotusprosentin saivat hoitoalan, sosiaalialan, päivähoidon ja sivistystoimen ammattiryhmät.
Palkkahinnoittelun ulkopuolella oleviin (niin kutsutut hinnoittelemattomat) kohdennettiin 0,5 prosentin suuruinen järjestelyerä. Erä oli osa keskustason samapalkkaratkaisua, jolla pyrittiin parantamaan koulutettujen naisvaltaisten ryhmien asemaa. Hinnoitteluryhmiin kuuluvien osalta samapalkkaerä jaettiin keskustason ratkaisulla, mutta hinnoittelun ulkopuolisten erä jaettiin paikallisin ratkaisuin.
Kuntien ja kuntayhtymien hallinnon asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivista suurin osa kuuluu hinnoittelemattomien ryhmään. Myös suurin osa oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista kuuluu palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.
Hinnoittelemattomia nimikkeitä on satoja. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ammattinimiketietojen mukaan pelkästään ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä yli 200 ammattinimikkeellä. Nämä eivät toki kaikki ole hinnoittelemattomia.
Nimikkeiden valtava määrä ja tehtävien moninaisuus vaikuttivat paikallisiin neuvotteluihin samapalkkaerän kohdentamisesta. JUKOn luottamusmieskirjeessä 2/2010 annettiin pääluottamusmiehille ohjeet paikallisneuvottelujen käymisen tueksi. Paikallisen tason ratkaisut ilmeisesti kuitenkin vaihtelivat kuntakohtaisesti.
Lakimiesliitto lähti siitä, että mitään estettä samapalkkaerän kohdentamiselle myös lakimiestehtävissä työskenteleville ei ollut. Suuri osa kunnista työskentelevistä lakimiehistä on naisia, ja kuntien palkkataso on selvästi alhaisempi verrattuna yksityisen sektorin lakimiestehtävien palkkatasoon. Tätä viestiä pyrittiin välittämään myös kuntatasolle. Ilmeisesti paikallisella tasolla ei kuitenkaan aina osattu pitää myös lakimiehiä korotuksen kohdetyhmään kuuluvina. Kaikki kuntasektorin lakimiehet eivät olleet itsekään mieltäneet, että samapalkkaerää olisi voitu kohdentaa heihinkin. Tältä osin liiton tiedottamisessa on jatkossa parantamisen varaa.
Lakimiesliitto selvitti samapalkkaerän kohdentumista
Lakimiesliitto lähetti kuntasektorilla työskenteleville jäsenilleen kesäkuun alussa sähköpostikyselyn, jossa tiedusteltiin, olivatko he saaneet paikallisesti neuvotellun hinnoittelemattomien samapalkkaerän.
Vastauksista valtaosa, lähes 75 prosenttia tuli suurista, yli 100 000 asukkaan kunnista. Vastaajat työskentelivät yhteensä 34 erilaisella nimikkeellä. Yleisimmät nimikkeet olivat lakimies 22,5 prosenttia, kaupunginlakimies 11,3 prosenttia ja hallintolakimies 5 prosenttia. Vastaajista 93,6 prosentilla oli toistaiseksi voimassaoleva palvelussuhde.
Palkkahinnoittelun ulkopuoliseen (hinnoittelemattomien) ryhmään vastaajista kuului 67,5 prosenttia. Palkkahinnoitteluryhmissä ilmoitti olevansa 7,5 prosenttia ja työnantaja-asemassa 8,8 prosenttia vastaajista. Kaikille ei oma asema sopimusjärjestelmässä ollut selvä, sillä 16,3 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, mihin edellä mainituista ryhmistä he kuuluvat.
Kaikista vastaajista 65 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut samapalkkaerää. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan olleet erän kohderyhmää. Jos laskelmassa otetaan huomioon vain palkkahinnoittelun ulkopuoliset vastaajat, eli ne, joihin erä varsinaisesti kohdentui, ja myös ne, jotka eivät osanneet lainkaan sanoa, kuuluvatko hinnoittelemattomien ryhmään vai eivät, samapalkkakorotuksen sai yli 50 prosenttia vastaajista.
Prosenttimääräisen samapalkkakorotuksen saaneista puolet oli saanut suuruudeltaan 0,50–0,70 prosentin palkankorotuksen. Vähintään yhden prosentin suuruisen palkankorotuksen oli saanut 12,5 prosenttia korotuksen saajista. Euromääräisen korotuksen saaneista noin puolet oli saanut suuruudeltaan 20–30 euron palkankorotuksen ja kolmasosa 40–70 euron palkankorotuksen.
Tuloksellisuuserä 1.9.
Toinen kuluneella kierroksella sovittu järjestelyerä, 0,7 prosentin suuruinen tuloksellisuuserä, tulee maksuun 1.9.2010. Erän kohdentamisesta päätetään paikallisesti. Tuloksellisuuserän toteutuminen edellyttää, että henkilöstö on mukana tuloksellisuushankkeissa.
Tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän taikka sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta. Työnantajan on tarjottava mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin kaikille sopimuksen piirissä oleville. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat antaneet menettelytapaohjeet tuloksellisuuserän toteuttamiseksi. Ohje on pakostakin jäänyt melko yleiselle tasolle. Paikalliset käytännöt tuloksellisuushankkeissa ovat varmasti kirjavia. Neuvottelujärjestö JUKOssa kerätään tietoja erilaisista malleista, joilla tuloksellisuushankkeet on toteutettu eri kunnissa ja kuntayhtymissä. Selvää on, että erän tulisi kohdentua lakimiehiin siinä missä muuhunkin henkilöstöön.
Seuraava kierros lähenee
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010–31.12.2011. Palkankorotukset on sovittu ainoastaan ensimmäiselle vuodelle. Vuoden 2011 korotuksista sovitaan 31.1.2011 mennessä. Jos tällöin ei päästä yksimielisyyteen, sopimus on irtisanottavissa päättymään 28.2.2011.
Valmistautuminen seuraavaan neuvottelukierrokseen aloitetaan syksyllä. Seuraavalla neuvottelukierroksella ei ole enää Tehy-pöytäkirjan asettamaa tiukkaa raamia. Eri tahoilla on varmasti paineita pitää jatkossakin keskusteluissa esillä samapalkkaisuus- ja tuloksellisuusnäkökulmia. Lakimiesliiton kyselyn vastauksista ilmeni, että nyt toteutettua samapalkkaerää ei koettu perustaltaan eikä kohdentumiseltaan oikeudenmukaiseksi. Onkin kestämätöntä, jos suuri osa akavalaisista jää jatkuvasti ilman palkankorotuksia.
Suuri osa Lakimiesliiton neuvottelukierroksen aikaisesta tiedotuksesta tapahtuu sähköpostin välityksellä. Oman tiedonsaantinsa voi varmistaa huolehtimalla, että jäsenrekisterissämme on ajantasainen sähköpostiosoite.
