Sakari Melander: Juristien koulutuksella ratkaiseva merkitys oikeusvaltion tulevaisuudelle

Marraskuussa 2024 Juristiliiton puheenjohtajaksi valittu Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander tulee juristisuvusta. Hänen isoisänsä Ilmari Melander oli Helsingin yliopiston maa- ja vesioikeuden professori, ja hänen isänsä Lauri Melander toimi Helsingin hovioikeuden presidenttinä vuoteen 2009 asti.

– Ehkä perhetaustani vaikutti siihen, että päädyin opiskelemaan oikeustiedettä. Mielessäni oli halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin lainsäädännön avulla, Melander muistelee.

Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja otti aktiivisesti osaa opiskelijaelämään. Hän oli mukana Pykälä ry:n opintovaliokunnassa ja opiskelijajäsenenä yliopiston päätöksentekoelimissä.

– Sitä kautta yliopistoura alkoi näyttää houkuttelevalta. Olin kiinnostunut monesta oikeudenalasta, mutta erityisen vaikutuksen minuun teki rikosoikeuden professori Pekka Koskisen harjoitusseminaari. Koskinen toimi myöhemmin myös väitöskirjani ohjaajana. Kiinnostuin erityisesti kysymyksestä: Mitkä teot voidaan yhteiskunnassa säätää rangaistaviksi ja millä perusteella?

Mielessäni oli halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin lainsäädännön avulla.

Yliopistoura oikeudellisen tiedon tuottajana

Melander valmistui tohtoriksi vuonna 2008. Suomalainen Lakimiesyhdistys palkitsi hänen väitöskirjansa Kriminalisointiteoria vuoden väittelijän palkinnolla.

– Yliopistoura vaatii paljon työtä, mutta myös sattumalla ja ajoituksella on merkitystä. Sain rikosoikeuden apulaisprofessuurin vuonna 2014 ja professuurin 2018. Olen tehnyt koko urani Helsingin yliopistossa, Melander kertoo.

Hän pitää yliopistojen tehtävänä tutkitun tiedon tuottamista.

– Me oikeustieteilijät tutkimme oikeusjärjestelmää ja kehitämme sitä. Luemme paljon myös muiden tieteenalojen tutkimusta, kuten rikosoikeudessa esimerkiksi kriminologista tutkimusta, mutta oma työmme keskittyy oikeusjärjestelmään ja oikeudellisen tiedon tuottamiseen.

Sakari Melander on tehnyt koko uransa Helsingin yliopistossa. Yliopistojen tehtävänä on Melanderin mielestä tutkitun tiedon tuottaminen.

Oikeusvaltion kehittäminen on Juristiliiton jäsentenkin etu

Melanderin lukuisat asiantuntija- ja luottamustehtävät ovat liittyneet pääsääntöisesti lainvalmisteluun. Hän on antanut aktiivisesti lausuntoja eduskunnan perustuslaki- ja lakivaliokunnalle, ja hän on oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja.

Juristiliiton päätehtävä on oikeusvaltion ylläpito ja kehittäminen.

Melander on ollut Juristiliiton jäsen pitkään, mutta puheenjohtajan rooli on hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä liitossa. Hän on aiemmissa luottamustoimissaan pyrkinyt vaikuttamaan asioihin, jotka ovat keskeisiä myös Juristiliiton toiminnassa. Tällaisia asioita ovat ennen muuta suomalainen oikeusvaltio ja oikeustieteen opiskelu yliopistoissamme.

– Demokraattinen oikeusvaltio on minulle erittäin tärkeä. Oikeusvaltion peruspilarien, kuten vallan kolmijaon ja tuomioistuinten ja muiden oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuuden, on oltava kunnossa.

– Oikeusvaltioajatuksen selkeä läsnäolo on ollut suomalaisen yhteiskunnan ytimessä koko sen historian ajan. Suomalainen oikeusvaltio on lähtökohtaisesti erittäin toimiva, ja siksi yhteiskuntamme on kehittynyt nykyisenlaiseksi.

Demokraattinen oikeusvaltio on minulle erittäin tärkeä.

Melanderin mielestä Juristiliiton on vaalittava juristien etuja yhteiskunnassa mutta tätä tulee toteuttaa yhdessä syvemmän tason tehtävien kanssa.

– Juristiliiton päätehtävä liittyy suomalaisen oikeusvaltion ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Se on myös koko juristikunnan edun mukaista, missä tahansa asemassa juristit toimivatkaan, Melander sanoo.

Oikeustieteelliset äärirajoilla resurssien kanssa

Sakari Melander kiittää edeltäjäänsä Tuula Linnaa, joka on pitänyt Juristiliitossa esillä olennaisia asioita.

– Toiminnan kehittämisehdotukset varmasti kypsyvät itselläni hieman myöhemmässä vaiheessa, mutta yhtenä sellaisena voisi olla juristi-identiteettiä ylläpitävä ja vahvistava toiminta, Melander sanoo.

Oikeusvaltion tulevaisuuden turvaamisessa tärkeää on kehittää juristien yliopisto-opetusta.

– Linna piti hyvin esillä minullekin tärkeää teemaa eli juristien koulutusta. Nähdäkseni on selvää, että oikeusvaltion tulevaisuus on keskeisesti riippuvainen juristien yliopisto-opetuksen kehittämisestä.

Puheenjohtaja pitää opetuksen laadun takaamisessa aivan keskeisenä asiana resurssien varmistamista.

– Tällä hetkellä oikeustieteellisissä tiedekunnissa ollaan aivan äärirajoilla resurssien kanssa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa yhtä oikeustieteen opettajaa kohti on aivan liian monta opiskelijaa. Meidän on pystyttävä tarjoamaan esimerkiksi myös laadukasta pienryhmäopetusta. Opiskelijan on saatava riittävän laaja kattaus koko oikeusjärjestyksestä sekä mahdollisuuksia erikoistumiseen, Melander sanoo.

Sakari Melander on saanut opiskelijoilta Hyvä opettaja- ja Vuoden opettaja -palkinnon.

Yliopiston tavoite on saada opiskelijat ajattelemaan kriittisesti

Melander on aktiivisesti uudistanut tiedekunnassa annettavaa rikosoikeuden opetusta, ja hän on saanut opiskelijoilta Hyvä opettaja -palkinnon ja Vuoden opettaja -palkinnon.

– Kyse ei ole tiedon välittämisestä opettajalta oppilaille vaan kriittisen ajattelun opettamisesta kaikissa opintojen vaiheissa. Meidän ei ole tarkoitus kertoa opiskelijoille oikeita vastauksia, vaan mitä kaikkea on otettava huomioon esimerkiksi tiettyä asiaa oikeudellisesti arvioitaessa. Tulkintatapoja on aina useita. Yliopiston tehtävä on saada opiskelijat ajattelemaan itse, Melander tiivistää.

Oppikirjojen on tarkoitus antaa jäsennelty peruskehikko valtavan fiksujen opiskelijoidemme oman ajattelun pohjaksi.

Hän on kirjoittanut alansa oppikirjoja, kuten EU-rikosoikeus (2015) ja Rikosvastuun yleiset edellytykset (2016) sekä osana työryhmää teoksen Rikosoikeus (5. painos 2022).

– Oppikirjojen on tarkoitus antaa jäsennelty peruskehikko valtavan fiksujen opiskelijoidemme oman ajattelun pohjaksi. Oikeusjärjestelmä on traditiosidonnainen, ja sen historiaa on syytä tuntea. Samalla pitää voida ajatella, mitä voisi tehdä toisin.

Työpäivän jälkeen musiikkia ja urheilua

Kun työhuoneen ovi sulkeutuu, Melander viettää vapaa-aikaansa näin talvisin hiihtoladulla. Hän myös juoksee ja käy kuntosalilla.

– Urheiluharrastusten lisäksi kuuntelen paljon monenlaista musiikkia, ja soitan bassoa perinteistä ja vähän uudempaakin rock-musiikkia soittavassa bändissä.

– Lukioaikana soitin pianoa ja mietin jopa muusikon ammattia. Nykyään soitan pianoa harvemmin, koska klassisen musiikin soittaminen vaatii enemmän harjoittelua. Lisäksi pyrin lukemaan kirjoja, myös kaunokirjallisuutta.