Lapsuus- ja nuoruusvuodet Kauhavalla löivät leimansa Sakari Sippolaan. Hän oli pohjalaiseen tapaan asioistaan huolehtiva, rehti, työteliäs ja huumorintajuinen.
Sippola kuului ikäluokkaan, jonka tehtävänä oli nuorena jättää sivuun koulukirjat ja tarttua aseeseen isänmaan puolustamisessa. Sippola oli torjumassa suurhyökkäystä Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Hän oli aktiivinen sotaveteraanitoiminnassa muun muassa Suomen Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtajana.
Sodan jälkeen Sippola suoritti ylioppilastutkinnon ja aloitti virkauransa. Kun se päättyi vuonna 1995, Sippolalle oli kertynyt 51 valtion eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta.
Sippola toimi VR:n junanlähettäjänä 20 rautatieasemalla, suoritti työn ohella alemman oikeustutkinnon 1952 ja valmistui lainopin kandidaatiksi 1956. Sippolan omin sanoin matka rautatietä pitkin KHO:een oli käynnissä. Sippola toimi lakimiestehtävissä Rautatiehallituksessa, kunnes siirtyi kymmeneksi vuodeksi valtiovarainministeriön palkkaosastolle 1963.
Sippola oli jo edellisessä tehtävässään perehtynyt virkamiesoikeuteen, virka- ja työsuhdeasioihin sekä työaikalainsäädäntöön. Ministeriössä Sippolasta kehittyi valtiotyönantajan edustajana taitava ja asiansa osaava virkamies, joka nautti niin järjestöjen kuin ministerien arvostusta.
Vuonna 1973 Sippola siirtyi ylimääräiseksi hallintoneuvokseksi KHO:een. Nimitys vakinaiseksi hallintoneuvokseksi tuli kolme vuotta myöhemmin. Tässäkin tapauksessa siirtyminen oli varsin luonteva: tehtävä oli synnyttänyt toisen. KHO:ssakin Sippola omaksui nopeasti talon tavat ja tuli tunnetuksi hyvänä kollegana, oikeamielisenä ja nuorempia kannustavana tuomarina.
Lakimiesliitossa tiedettiin Sippolan ansiot ja asiantuntemus työmarkkina-asioissa. Olin nuorena hallituksen jäsenenä kuulolla, kun hallituksen tyvipäässä käytiin 1970-luvun lopulla keskustelua Sippolan vetämisestä liiton luottamustehtäviin. Tämä hanke toteutuikin liiton onneksi täysimääräisesti. Sippola oli liiton hallituksen jäsen 1981–1986, hallituksen puheenjohtaja 1987–1988 ja liiton puheenjohtaja 1989–1994.
Sippola merkitsi paljon Lakimiesliitolle ja Lakimiesliitto Sippolalle.
Hän paneutui asioihin vakavasti. Hän toi toimintaan tehoa ja tuloksellisuutta, ei vain edunvalvontakysymyksiin, mikä johti liiton painoarvon lisääntymisen akavalaisessa kentässä. Tiedettiin, että kokemuksensa myötä kovakaan järjestöpolitiikka ei oudoksuttanut Sippolaa.
Liitossa Sippola oli arvostettu ja pidetty puheenjohtaja. Tästä kertoo sekin, että yksi liiton kokoushuoneista sai nimen Sakari ja valtakunnallinen opiskelijatapahtuma on nimeltään Sakke-tapahtuma.
Puheenjohtajana Sakari oli viisas keskustelija ja hyvä neuvottelija. Hän piti mielellään yhteyttä liiton toimihenkilöihin ja osallistui aktiivisesti liiton tapahtumiin. Hän oli liiton isähahmo vielä ryhtyessään 1997 liiton senioritoimikunnan puheenjohtajaksi. Tästä tehtävässä hän ei luopunut eikä hänen haluttu luopuvan: Sakari oli viimeiseen hengenvetoon asti liiton mies.
