Timonen on elättänyt sekalaisilla toimeksiannoilla etupäässä yksityisoikeuden ja hallintojuridiikan saralla sekä kirjoittamalla. Myös kunnan luottamustehtävät vievät häneltä sievoisesti aikaa.
Etenkin yhteiskuntamme vähäosaisten kohtelu kirvelee Timosen mieltä.
Hänen tulisieluisista kirjoituksistaan syntyi legenda jo eläessään, yhteiskuntakriittinen blogisarja Uuninpankkopoika. Blogin suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Ja eipä aikaakaan, kun Timonen kiinnitettiin ensin Image-lehden ja sitten Apu-lehden talliin.
Viime vuodenvaihteessa Timonen lopetti valtakunnallisen bloggaamisen. Vastedes hän kirjoittaa Pohjois-Karjala-lehteen palstan kerran kuussa.
Pykälöikäämme.
1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma-ammatti. Traktorimies. Traktorit jyrisivät mahtavasti, ja niissä oli isot takapyörät.
2 §. Valaistuminen. Tampereen yliopiston kunnallistutkintoon sisältyi myös lainsäädännön pänttäämistä. Lain lukeminen alkoi kutkuttaa.
2. luku: Elämänmuutoksista
1 §. Kuntajuristiksi. Kunnallistutkinnon jälkeen päädyin aluksi kunnan taloussihteeriksi numeroiden pariin. Varmuus juristin ammatista minulle ainoana oikeana vaihtoehtona kirkastui nopeasti. Oikeustieteellisen jälkeen myös kunnallistutkinnosta on tietysti ollut minulle paljon hyötyä.
2 §. Maaseutujuristiksi. Kymmenen vuotta Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston valmistelijana ja sihteerinä saivat toteamaan, että tämä työ ei tule koskaan valmiiksi. Yöhön asti kestäneet kokouksetkin turruttivat. Koko työni ja elämäni rakentuivat kokousaikataulujen ympärille, ja rupesin kaipaamaan vapautta.
Koko työni ja elämäni rakentuivat kokousaikataulujen ympärille, ja rupesin kaipaamaan vapautta.
3. luku: Juristeista eliölajina
1 §. Taitava juristi. Taitava juristi osaa kuunnella ja selittää asiat ymmärrettävästi myös ei-ammattilaiselle. Sitä olen opetellut blogissani.
2 §. Tomppeli juristi. Tomppeli juristi etäännyttää itsensä käyttämällä ammattislangia ylimielisesti väärissä tilanteissa eikä välttämättä tule ymmärretyksi.
Taitava juristi osaa kuunnella ja selittää asiat ymmärrettävästi myös ei-ammattilaiselle.
4. luku: Lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Perustuslaki. Sen merkitystä kaiken lainsäädännön pohjana eivät edes kaikki kansanedustajatkaan näytä ymmärtävän. Liikaa näkee populistista mekkalointia, ilmiselvästi perustuslain vastaisia lakimuutoksia.
2 §. Kamala laki. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Sitä on koko sen olemassaolon ajan käytetty väärin työllistämis- ja säästötoimena, vaikka se on sosiaalipalvelua. Jokainen parannukseen tähdännyt lakimuutos on tehnyt laista entistä sekavamman, ja sen pykälät lyövät toisiaan korville. Sitä on käytännössä mahdotonta soveltaa niin, ettei rikottaisi lain tarkoitusta vastaan.
5. luku: Laista ja pienestä ihmisestä
1 §. Hyvä trendi. Kaikesta populismista huolimatta tasa-arvo edistyy, kun erilaiset vähemmistöt saavat samoja oikeuksia kuin muutkin.
2 §. Huono trendi. Populistien lietsoma kuvitelma, että lailla voidaan säätää ihan mitä tahansa – vaikka vastoin perustuslakia. Myös lainvalmistelun kiire ja tason lasku huolestuttavat.
Kaikesta populismista huolimatta tasa-arvo edistyy, kun erilaiset vähemmistöt saavat samoja oikeuksia kuin muutkin.
6. luku: Bloggaamisesta
1 §. Riemukkainta. Kun saa kiitosta asioiden selittämisestä faktojen pohjalta ymmärrettävästi niin juridiikasta kuin poliittisista kysymyksistäkin.
2 §. Rasittavinta. Voimattomaksi bloggaaja tuntee itsensä netin kovaäänisimmän kansanosan edessä. Heitä eivät faktat kiinnosta, koska heillä on mielipide, joka ohittaa tosiasiat.
7. luku: Uuninpankkopojasta
1 §. Tuloksekkainta. Jonkin esittämäni asian uppoaminen yleiseen tietoisuuteen. Kuntouttavan työtoiminnan epäkohtien ja valeuutisten paljastaminen ovat tuottaneet suurinta iloa.
2 §. Turhauttavinta. Palaute. Eniten sanomista on niillä, jotka eivät tiedä asiasta mitään eivätkä haluakaan tietää. Heillä on kuitenkin asiasta mielipide, jota he eivät osaa esittää ilman törkeyksiä.
8. luku: Omasta urasta
1 §. Makein voitto. Sekä juristina että bloggaajana sitä kokee jatkuvasti pieniä voittoja, jotka jäävät mieleen lähinnä onnistumisen tunteena, vaikka se itse asia nopeasti unohtuukin.
Sekä juristina että bloggaajana kokee jatkuvasti pieniä voittoja, jotka jäävät mieleen lähinnä onnistumisen tunteena.
2 §. Karvain tappio. Ihan sama juttu myös karvaiden tappioiden kanssa. Elämässä nyt yleensä tulee joskus myös turpiin, mutta asiaa ei pidä jäädä märehtimään.
9. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Chilijauhe kohtuullisesti käytettynä.
2 §. Herkkuruoka. Kaikki syötäväksi tarkoitettu.
3 §. Paras juoma. Vesi kahvilla tai ilman.
4 §. Kaunein kukka. Päivänkakkara.
5 §. Väri ylitse muiden. Musta.
6 §. Rakkain romaani. Mika Waltarin Mikael Karvajalka.
7 §. Mielimusiikki. Juutuin 70-luvun heviin.
8 §. Esikuva. Jokainen ihmisoikeuksien puolustaja.
9 §. Elämän tarkoitus. Kysyn sitä sitten kuoleman jälkeen, jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Kysyjien jono lienee pitkä, mutta onhan siinä iankaikkisuus aikaa odotella vuoroaan.
10 §. Motto. ”Ei nämä asiat niin mene, etteikö ne jotenkin mene.” (Kalle Päätalon samannimisen sedän mietelause)