Puolitoista vuotta sitten kirjoitin Lakimiesuutisissa (7/2011) Maahanmuuttoviraston – eli tuttavallisemmin Migrin – kanssa käymistäni julkisuuskiistoista. Ryöpytin Migriä siitä, että sen kanssa joutuu käymään samat tappelut uudelleen ja uudelleen.
Kolumni syntyi sen jälkeen, kun Migri oli kieltäytynyt antamasta tietoja kahta terrorismiepäiltyä koskevista asioista. Migrin mukaan kaikki viraston asiat ovat salaisia, salaisia, salaisia. Ehkä jopa huippusalaisia.
Migri lähetti kipakan vastineen kolumniini. Olin ymmärtänyt kaiken väärin.
Nyt Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen minun ja Maikkarin kollegani Jarkko Sipilän tekemiin valituksiin. Voitimme jutun kohta kohdalta.
Hallinto-oikeus totesi, että Migrin tulkinta ulkomaalaislaista on selvästi virheellinen. Laki ei vastoin Migrin käsitystä edellytä tietojen salaamista kaikissa tilanteissa, oikeus korosti.
Kun kyse on Migrin itse tekemistä päätöksistä, ulkomaalaisrekisteriä koskevaa lakia ei sovelleta lainkaan. Viranomaisten päätösten julkisuus ratkeaa julkisuuslain perusteella. Täysin väärä on siten Migrin tulkinta, että sen päätökset ovat salaisia, koska niistä tehdään merkintä ulkomaalaisrekisteriin tai niiden pohjana käytetään asiakirjoja, joista on tehty merkintä tähän rekisteriin.
Tämä on juuri se asia, josta olen aiemmin vääntänyt kättä Migrin kanssa – ja voittanut sen tuomioistuimessa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut samasta teemasta myös vuosikirjaratkaisun. Siinä KHO katsoi, että maataloustukia koskevat päätökset ovat julkisia, vaikka niistä tehdään merkintä salaiseen rekisteriin.
Hallinto-oikeus siis totesi, että Migrin itse tuottamien päätösten julkisuus ratkaistaan julkisuuslain perusteella. Sen mukaan Migrin käsittelemät paperit ovat salaisia vain, jos ulkomaalaisen tai hänen läheistensä turvallisuus vaarantuisi.
Hallinto-oikeus palautti asian Migrin käsittelyyn. Evästykseksi se totesi, että julkisuuslain tarkoituksena on suojata henkilöä erityisesti siinä vaiheessa, kun hän on turvapaikan tai oleskeluluvan hakijana.
”Harkinnassa tulee näin ollen ottaa huomioon paitsi henkilön maahantulon peruste myös esimerkiksi hänen maahantulostaan kulunut aika ja hänen nykyinen tilanteensa”, oikeus huomautti.
Kaiken päälle hallinto-oikeus määräsi Migrin korvaamaan sekä kollegalleni että minulle kummallekin 500 euroa oikeudenkäyntikuluista. Olimme pyytäneet kulujen korvaamista, sillä mielestämme Migrin päätös oli niin päin seiniä, ettei virasto voinut tosissaan uskoa selviävänsä jutusta kuivin jaloin.
Hallinto-oikeuden mukaan meillä oli ollut hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu viranomaisen virheestä johtuva syy valittaa Migrin päätöksestä. Sen takia meille määrättiin kulukorvauksia.
Nyt vain jäämme odottelemaan Migrin seuraavaa siirtoa. Pian ratkaisun antamisen jälkeen virastossa oli taustatilaisuus tv-toimittajille. Siellä otimme Sipilän kanssa puheeksi sen, milloin voimme odottaa saavamme pyytämämme tiedot.
Migriläiset kertoivat, että heidän mielestään asia on niin merkittävä ja epäselväkin, että he harkitsevat valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jään jännityksellä odottamaan, mikä tässä asiassa on niin epäselvää, että se vaatii KHO:n kannanoton.
Jotain hyötyä valituksesta on jo ollut: hallinto-oikeuden päätöksestä selviää, että molempien terrorismiepäiltyjen osalta Migrissä on ollut käsittelyssä maahantuloon ja maassaoleskeluun liittyvien asioiden lisäksi myös muukalaispassia koskevat hakemukset. Miesepäilty on myös hakenut Suomen kansalaisuutta.
Tältä osin Migri siis hävisi selvästi. Migri oli sitä mieltä, että jo viraston asiakkuus on salassapidettävä tieto. No, nyt tiedämme, että molemmat henkilöt olivat Migrin asiakkaita.
Olosuhteet huomioon ottaen tämä nyt oli tietysti itsestään selvää.
