Sananvapausrikosten palikkapinoa järjestellään nyt uudelleen. Oikeusministeriössä istuu pykälien uudistamista pohtiva työryhmä, ja korkein oikeus on asettanut kokonaan uudet askelmerkit nykyisten säännösten tulkitsemiselle. Tarve on syntynyt Suomen saatua 16 langettavaa sananvapaustuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.
Ministeriön työryhmän tuloksia odotellessa on hyvä ruotia KKO:n tänä vuonna antamaa kolmea ennakkopäätöstä.
KKO:n päätöksistä kaksi liittyy siihen, kuinka rankkaa arvostelua julkista tehtävää hoitavien pitää kestää. Viesti on, että tällaisessa keskustelussa katto on korkealla ja seinät leveällä.
Kesäkuussa KKO hylkäsi syytteet jutussa, jossa syyttäjän mukaan oli loukattu Oravaisten vastaanottokeskuksen työntekijöiden kunniaa. Sanomalehti Pohjalaisessa eräs haastateltava oli arvostellut keskuksen työntekijöitä leipääntyneiksi ja jopa rasistisiksi.
Lehtijuttu liittyi keskusteluun siitä, mikä vastaanottokeskus lakkautetaan.
”Tällaisen keskustelun käyminen yhteiskunnassa on tarpeellista ja sen mahdollistamiseksi on hyväksyttävää, että lausumat vastaanottokeskusten säilymisen tai lakkauttamisen puolesta ja vastaan voivat olla myös kärjekkäitä ja provosoivia”, KKO huomautti.
Lokakuussa KKO hylkäsi syytteet Kotimaa-lehden toimittajia vastaan. Kahdessa kirjoituksessaan lehti oli kertonut erään koulun tulehtuneesta tilanteesta. Oppilaiden vanhemmat olivat tehneet kanteluja rehtorin uskonnonopetuksesta ja rangaistusmenetelmistä. Rehtori kiisti syytökset ja sanoi, että lehti halusi vain luoda kuvan lapsia kiusaavasta rehtorista.
KKO:n mukaan aihepiiri oli tärkeä ja yleisesti kiinnostava, eikä asiallinen artikkeli sisältänyt virheitä.
Syyskuussa KKO puolestaan otti kantaa yksityiselämän suojaan. Kyse oli Seiska-lehden jutusta, jossa kirjailija Katariina Sourin (entisen Kata Kärkkäisen) entinen miesystävä vihjaili olevansa Sourin tyttären isä ja kertoili muutenkin parin seksielämästä ja suhteesta.
Souri-juttu on läheistä sukua Matti Vanhasen entisen naisystävän kirjaa koskeneelle jutulle. Lopputulos on kuitenkin täysin päinvastainen. Vanhasen eksä sai puolitoista vuotta sitten sakot, nyt Seiskan syytteet hylättiin.
Jutuissa on paljon yhteistä. Kummassakin tapauksessa intiimejä tietoja levitteli julkkiksen ex-kumppani. Kumpikaan julkkis ei itse ollut kertonut medialle läheisistä suhteistaan ainakaan laajasti. Vanhanen oli tosin joskus vilauttanut julkisuudessa perhettään, mutta mitään parisuhdehaastatteluja hän ei ollut antanut. Souri puolestaan suhtautui niin nihkeästi miessuhteitaan koskevien tietojen julkaisemiseen, ettei Seiskan toimittaja ollut edes vaivautunut soittamaan hänelle. Toimittajan mukaan tältä ei kuitenkaan olisi saanut kommenttia.
Olennaista Souri-jutussa oli KKO:n mukaan se, että esimerkiksi seurustelua koskea tieto oli jo aiemmin ollut julkisuudessa. Näin oli kyllä Vanhas-keississäkin – Vanhanenhan toi itse naisystävänsä joihinkin kissanristiäisiin median kuvattavaksi.
Souri-jutussa KKO totesi, että seksielämää koskevat luonnehdinnat kuuluvat kyllä yksityiselämän ydinalueelle, mutta koska ne koskivat muutenkin julkiseksi tullutta seurustelusuhdetta, ne eivät leimanneet kirjailijaa kielteisesti. Vanhas-jutussa KKO puolestaan totesi, että sukupuolielämää koskevat tiedot ja vihjaukset kuuluvat yksityiselämän ydinalueelle ja tuomitsi sen takia vastaajat seitsemästä eri luonnehdinnasta. Näin siis siitä huolimatta, että tieto seurustelusta oli jo ollut julkisuudessa.
Minulla on vaikeuksia sovittaa yhteen näitä kahta tuomiota. Mikä on jutuissa se olennainen ero, joka selittää täysin vastakkaisen lopputuloksen? Onko se tuomioiden antopäivä?
