Lakimiesliiton jäsenistä noin 800 on yrittäjiä. Liitto on viime vuosina järjestänyt kerran vuodessa vain heille tarkoitetun koulutustilaisuuden. Sen sisältöä kehittää yksityissektorin valiokunnan yrittäjäjäsenistä muodostettu työryhmä. Tämänvuotinen tapahtuma pidettiin kesäkuun alussa Lakimiesliiton Ylähuoneella. Tilaisuuden avasi yksityissektorin valiokunnan puheenjohtaja, VT Jarmo Hyvärinen. Hän muistutti, että yrittäjät ovat yhä tärkeämpi jäsenryhmä Lakimiesliitossa. Ohjelmaosuuden aloitti aluejohtaja Nina Kåla Vakuutusyhtiö Fenniasta esittelemällä yrittäjien vakuutuksia. Ydinviesti oli, että yrittäjäksi ei pidä ryhtyä, ellei yritystulo kata myös riittävää vakuutustasoa. Huonoiten hoidettuja vakuutettavaksi kelpaavista riskeistä ovat yrittäjien henkilöriskit. – Muun muassa yrittäjäeläkettä pidetään välttämättömänä pahana. Yrittäjät mitoittavat sen usein liian alhaiseksi tietämättä, että yrittäjäeläkkeen taso määrää myös osa-aikaeläkkeen, Kelan sairauspäivärahan sekä äitiyspäivärahan suuruuden. Yrittäjän koko vakuutusturva kannattaisi tarkistaa muutaman vuoden välein ja lisäksi liiketoiminnan muutosten yhteydessä. Päällekkäisestä vakuutusturvasta on turha maksaa, ja asettamalla eri vakuutuslajien omavastuun tason oikein voi säästää selvästi. Kåla muistutti myös edunsaajamääräysten merkityksestä henkivakuutuksissa. – Ei ole harvinaista, että vakuutuksenottaja unohtaa vaihtaa edunsaajaksi uuden puolison edellisen parisuhteen purkauduttua. Tällöin vakuutuskorvaus maksetaan kuoleman jälkeen entiselle puolisolle. Kålan esitys sai aikaan vilkasta keskustelua. Yleisö pohti, miten tilitoimistot saattavat ohjata asiakasyrityksiään käyttämään mahdollisimman paljon verottomia kulukorvauksia, jotka eivät kartuta yrittäjän eläketurvaa. Vakuutusten hinta ja kattavuus puhuttivat myös. Yleinen havainto oli, että hintaa kilpailuttamalla on vaikeaa saada eroja aikaiseksi vakuutusyhtiöiden kesken. Erot löytyvät parhaiten vakuutusehdoista, joihin on syytä tutustua tarkoin. Yhtiöiden korvauskäytäntö vaihtelee hyvinkin paljon.
Kehon kielioppia opettelemassa
Iltapäivän toinen osuus johdatti kehon kielioppiin kahden Suomen puheopiston kouluttajan opastuksella. Aluksi teatteriopettaja ja näyttelijä Eero Enqvist määritteli, mitä kehon kieli on: – Merkityksellisiä ovat asento, katseen ja käsien käyttö, etäisyydet ja ensivaikutelma. Teatteritaiteen tohtori, FM Soile Rusanen täydensi: – Sanaton kieli paljastaa tunteita ja tuntemuksia sekä suhtautumisia asiaan, tilanteeseen ja muihin läsnäolijoihin. Se voi myös täydentää sanallista viestintää. Ensin pitää tehdä havainto ja sitten tulkita se. Havainnon ja tulkinnan erottaminen toisistaan on vaikeaa emmekä välttämättä tiedä, teemmekö oikean tulkinnan. Ensivaikutelmasta suurin osa on sanatonta viestintää. Rusanen ja Enqvist hylkäsivät perinteisen luennoinnin ja ottivat toiminnallisen lähestymistavan. Huumorintajuinen ja taitava parivaljakko piti yleisön mielenkiinnon yllä kuvitteellisilla neuvottelutilanne-esimerkeillä. Kouluttajat osoittivat havainnollisesti, miten eri osapuolten sisääntulo, eleet, ilmeet, istumapaikan valinta ja istuma-asento antavat vihjeitä neuvottelun onnistumisesta. Tilanteen voi joko ottaa haltuunsa tai sen hallinnan voi menettää, vaikka yhtäkään sanaa ei olisi vielä lausuttu. Metodi upposi hyvin yleisöön. Enqvist siivousfirman edustajana ja Rusanen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana saivat yleisön välillä nauramaan, välillä väittelemään kiivaasti erilaisten tulkintojen puolesta ja niitä vastaan. Yleisölläkin oli tärkeä osuutensa neuvottelupöydän ääressä hallituksen jäseninä. Esimerkkien välissä kouluttajat jakoivat teoriatietoa kertomalla vallan ottamisesta kehon avulla. Korkean statuksen henkilö ottaa tilaa fyysisesti, esimerkiksi istumalla leveästi ja elehtimällä laajasti. Hän tuijottaa ja puhuu hitaasti ja rauhallisesti. Sen sijaan matalan statuksen henkilö ottaa tilaa mahdollisimman vähän, välttää katsekontaktia ja puhuu epävarmasti ja pätkittäin. Hänen kädenliikkeensäkin kulkevat lähellä kehoa. Rusasen mukaan olemme vuorovaikutustilanteessa koko ajan keinulaudalla: otamme ja annamme valtaa ja haemme valtatasapainoa. Tarvittaessa se, joka osaa ottaa valtaa, osaa käyttää korkean statuksen merkkejä. Hän painotti, että taitava viestijä osaa tarvittaessa myös pudottaa valtaansa. Opettajat ovat yleensä tässä hyviä – ja jos eivät ole, joutuvat vaikeuksiin murrosikäisten koululaisten kanssa.
Vältä virallista aloitusta
Osallistujat saivat myös käytännön vinkkejä neuvottelutilanteiden hallintaan. Kehon kielen on oltava samansuuntaista kuin puhuttu kieli, ja liian virallista aloitusta on syytä välttää. Enqvist vertasi neuvottelua roolihahmon fyysistämiseen näyttämöllä: osapuolet saa alussa rentoutettua liikuttamalla omaa kehoaan, esimerkiksi tarjoilemalla virvokkeita. Vasta tämän jälkeen kannattaa mennä itse asiaan. Rusanen tiivisti esityksen lopuksi sanattoman viestinnän keskeisen olemuksen: – Sanaton viestintä on yleensä tiedostamatonta. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, uskomme sanatonta viestiä. Se voi olla myös tarkoitushakuista, mutta edellyttää suurta taitoa. Yksi tilaisuuden osallistujista oli OTK Marita Willman, joka siirtyi yrittäjäksi neljä vuotta sitten toimittuaan aikaisemmin yritysjuristina tietoliikennealalla. Hänellä on sähköisen sopimushallinnan konsulttiyritys Contractia Oy, joka on alansa ainoa toimija Suomessa. Willman oli tyytyväinen iltapäivän antiin. Eniten tilaisuuteen veti yrittäjäjäsenien huomioiminen omana kohderyhmänään. Myös henkilökohtainen kutsu ilahdutti. – Aiheet kiinnostivat. Esitykset olivat pintaraapaisuita teemoihin, mutta herättivät ajatuksia. Sanattoman viestinnän osio vahvisti aikaisempia käsityksiäni ja herätti halun oppia lisää. Esiintymistaito on yrittäjälle tärkeämpi kuin yritysjuristille, joka palvelee lähinnä omaa organisaatiotaan eikä asiakkaita. Mahdollisuus verkostoitua muiden lakimiesyrittäjien kanssa tilaisuudessa oli Willmanille mieleen, koska yrittäminen on välillä hyvinkin itsenäistä puurtamista. Hän toivoo liitolta lisää tarjontaa yrittäjille: – Tilaisuuksia voisi olla jopa neljännesvuosittain. Mitä enemmän yrittäjille on tarjontaa, sitä enemmän he aktivoituvat. Välillä epäilen, saanko yrittäjänä tarpeeksi vastinetta jäsenmaksulle, kun en ole esimerkiksi oikeutettu työttömyysturvaan. Kuitenkin moni lakimies saattaa olla urallaan eri aikoina yksityissektorin palkansaaja, virkamies ja yrittäjä. Liiton pitäisi palvella kaikkia jäsenryhmiä tasapuolisesti.
