Sauli Niinistö viihtyy Euroopan näköalapaikalla

Sauli Niinistö viihtyy Euroopan näköalapaikalla

Entinen hovioikeudenviskaali, lakiasiaintoimiston johtaja ja suomalaisen politiikan megatähti Sauli Niinistö työskentelee nyt eurooppalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn puolesta Euroopan investointipankissa Luxemburgissa. Jos asiat olisivat menneet toisin, Niinistö saattaisi olla tuomarina Turun hovioikeudessa ja nauttia juristin työhön kuuluvasta ongelmanratkaisusta.

Sauli Niinistö sai kuluneena kesänä pidettyä ”selväpiirteisimmän loman 10–15 vuoteen”. Irtautuminen työstä Euroopan investointipankista on etäisyyden vuoksi helpompaa kuin entisistä kotimaan työtehtävistä. Helsingissäkin kiireitä riittää välillä tunnintarkaksi aikatauluksi, mutta tunnettu rullaluistelija on kuitenkin ehtinyt vierailla muun muassa Helsinki Roller Marathonilla.

Niinistö on ollut vuoden ajan yksi Euroopan investointipankin kahdeksasta varapääjohtajasta. Hän on viihtynyt tehtävässään mainiosti, mikä on osin luonnekysymys – Niinistö toteaa viihtyvänsä kaikkialla. Yhtä lailla hän piti muun muassa hovioikeuden viskaalin, lakiasiaintoimiston johtajan, kansanedustajan, oikeusministerin ja valtiovarainministerin työstä.

Niinistön nimitys Euroopan investointipankkiin sai kotimaassa paljon julkisuutta, mutta monelta jäi selvittämättä, mistä tehtävässä itse asiassa onkaan kysymys. Pankin tehtävä on investoida, eli käytännössä myöntää lainaa hankkeisiin, jotka edistävät eurooppalaista hyvinvointia ja unionin tavoitteita. Toimintaa ohjaavat jäsenmaiden määrittelemät politiikat. Niinistö kuvaa työpaikkaansa ”mielenkiintoiseksi ympäristöksi, jossa poliittisen tahdon tulkinta kohtaa reaalimaailman”.

Lainakohteiden kirjo on laaja, ja varapääjohtaja perehtyy itse useimpiin isoihin hankkeisiin, joihinkin paikan päällä. Niinistö on päässyt tutustumaan esimerkiksi islantilaiseen alumiiniteollisuuteen.

– Islantiin tuodaan alumiinirikaste, joka sulatetaan siellä ja lähetetään eteenpäin. Sulatusprosessi vie paljon energiaa verrattuna tuotteen arvoon. Kysymys onkin itse asiassa kuumavesilähde-energian viennistä, islantilaiset ”pakkaavat” ener-giaa alumiiniin. Energian vieminen muussa muodossa on hyvin vaikeaa, kun ei ole kaapeleita. Siksi on syntynyt tällainen islantilainen erikoisuus – alumiiniton maa on alumiiniteollisuudessa vahvasti mukana, Niinistö kertoo mielenkiintoisesta visiitistään geysirien maahan.

Suomessa paljon innovaatioita

EIP on melkoinen näköalapaikka Euroopan unionin nykytilaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuutta luodataan erityisesti i2i (Innovation 2010 Initiative) -ohjelmassa, jota Niinistö pitää mielekkäänä työsarkana.

– Siihen kovasti tuijotetaan ikään kuin eurooppalaisen tulevaisuuden pelastajana. Toisaalta se on mielekäs siksi, että Suomessa ja pohjoismaissa ollaan niin pitkällä siinä. Suomessa on paljon hyviä projekteja, jotka vastaavat eurooppalaisia tavoitteita.

EIP:n vuosittainen lainavolyymi Suomessa on noussut noin 800 miljoonaan euroon. Suuri osa hankkeista on juuri innovaatiohankkeita sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Viime aikoina lainaa ovat saaneet yksityispuolelta muun muassa Metso ja Wärtsilä. Julkisella puolella EIP on rahoittanut erityisesti kuntasektoria, jossa ollaan toteuttamassa sairaala-, koulu- ja liikennehankkeita.

Niinistön mukaan ainakin suuret suomalaisyritykset tuntevat hyvin mahdollisuuden EIP:n lainoitukseen. Pienetkin yritykset voivat hakea lainoja ns. globaalilainojen kautta, joita EIP jakaa paikallisille välittäjäpankeille.

Niinistö mainostaa yhtä pankkinsa ikiomaa etua, suurta projektiosastoa.

– Emme tyydy pelkästään pankillisen riskin tutkimiseen. Vaikka olisi selvää, että luottoriskin puolelta tulee vihreää valoa, niin haluamme kuitenkin tutkia tarkkaan itse projektin. Samalla on kerääntynyt paljon ekspertiisiä suurten projektien toteutuksesta. Pystymme tarjoamaan rahoituksen lisäksi syvempää asiantuntija-apua luotonottajille, joista monille projekti on ainutkertainen.

Niinistö on innostunut pankin äskettäin alkaneista Venäjä-hankkeista, joita hän pitää tärkeänä päänavauksena.

– Minulla on edelleen peruspositiivinen käsitys Venäjän kehityksestä. On hyvä ymmärtää, että Venäjä on ja tulee olemaan EU:n suurin naapuri, ja jo pelkästään se on riittävä aihe rakentaa suhteita ja pitää niitä kunnossa.

– Sen lisäksi Venäjä merkitsee suurta taloudellista intressiä Euroopalle ja päin vastoin. Ajatellaan nyt esimerkiksi energiavaroja. Olen varma, että varsinkin jos talouskasvu jatkaa kiihtymistään, tullaan näkemään maailmanlaajuista kilpailua energiavaroista.

Juridiikka kehitti havaintokykyä

Niinistön elämässä olisi voinut hyvin käydä toisinkin. Hän työskenteli toistakymmentä vuotta Turun hovioikeudessa ja viihtyi sielläkin niin hyvin, että pidempi ura tuomarinvirkoineen olisi ollut hyvin mahdollinen.

Politiikka vain vei mukanaan.

– Pidän kaikenlaisesta ongelmanratkaisusta shakinpeluuseen asti, ja jokainen case on tavallaan ongelma, palapeli, joka pitää ratkaista. Työstä saa aika paljon tyydytystä, kun sen ratkaisee ja kaikki palaset putoavat kohdalleen.

Juristin koulutus ja kokemus ovat toki hyödyksi nykyisessäkin työssä. Juridiikasta oppii Niinistön mukaan tietynlaisen loogisen ajattelutavan.

– Juridiikkahan on hyvin looginen rakennelma. Koulukaverit sanovat, että kylläpäs sinulla on kestänyt istumalihakset hyvin, kun juristiksi luit. Olen vastaillut siihen suuntaan, että juridiikassa lainalaisuudet ja säännökset ovat tavallaan aakkosia. Opiskelu on juridiikassa vain sitä varten, että oppii peruselementit, joista juridiikkaa ”luetaan”. Eli opitaan ajattelemaan.

Euroopan investointipankki

Vuonna 1958 Rooman sopimuksella perustetun Euroopan investointipankin (EIP) osakkaita ovat EU:n jäsenmaat.

Pankki investoi hankkeisiin, jotka edistävät Euroopan unionin tavoitteita. Hankkeiden on määrä edistää Euroopan yhdentymistä, tasapainoista kehitystä, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä innovatiivista ja osaamiselle perustuvaa taloutta.

EIP rahoittaa toimintansa pääomamarkkinoilta otetuilla lainoilla eli bondeilla. Pankki ei käytä EU:n talousarviorahoja.

Jäsenvaltioiden ja pankin vakavaraisuuden ansiosta EIP:llä on korkein luottokelpoisuusluokitus (AAA) rahamarkkinoilla, joilta se pystyy hankkimaan suuria pääomia edullisin ehdoin. Näin EIP pystyy rahoittamaan sellaisia yleistä etua tuottavia hankkeita, jotka eivät muuten saisi rahoitusta tai jotka joutuisivat lainaamaan sen kalliimmilla ehdoilla.

Pankki investoi myös Euroopan ulkopuolisiin hankkeisiin, jotka edistävät EU:n tavoitteita. Valtaosa rahoituksesta pysyy kuitenkin EU:n sisällä.

EIP on Euroopan investointirahaston EIF:n enemmistöosakas. Vuonna 1994 perustettu EIF rahoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) tehtäviä investointeja. EIF ei ole luotonantolaitos, vaan tekee pääomasijoituksia pääomarahastoihin ja antaa takauksia pk-yrityksiä luotottaville rahoituslaitoksille.

i2i (Innovation 2010 Initiative) -ohjelman tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehitystoimintaa, informaatioyhteiskuntaa vahvistavia hankkeita ja inhimillisen pääoman synnyttämistä.

Juridisessa työssä oppi Niinistön mukaan myös näkemään sen, missä kunkin tapauksen ongelma piilee ja mistä palikoista sen ratkaisu hahmottuu. Tuomioistuintyössä ja vielä enemmän asianajopuolella oppi myös paljon inhimillisestä käyttäytymisestä sekä ”tosiasioiden etsimisestä” – pinnan alla olevien, olosuhteita vastaavien totuuksien havaitsemisesta.

Turun yliopistossa sekä taloustiedettä että oikeustiedettä opiskellut Niinistö teki loppututkinnon oikeustieteestä siitä pragmaattisesta syystä, että juristien työtilanne oli tuolloin hyvä. Oikeustieteen opinnot hän suoritti viidessä vuodessa siitä huolimatta, että oli kokopäivätöissä lähes puolet opiskeluajastaan. Järjestö- tai muuhun opiskelijaelämään ei sen vuoksi kovin paljon aikaa liiennyt.

Nykyisen työ- ja elämänkokemuksensa perusteella Niinistö uskoo, että kielitaitoon olisi syytä kiinnittää lakimieskoulutuksessa yhä enemmän huomiota. Jo pelkkä EU-jäsenyys edellyttää tätä. Niinistö pahoittelee, ettei ole tarkasti perillä nykyisestä koulutuksesta, mutta toivoo, että nykyisin olisi hänen aikojaan enemmän mahdollisuuksia painopistevalintoihin. Ajankohtaisia painopistealueita olisivat esimerkiksi EU-oikeus ja liiketalous.

Kulttuuritietous hyödyttää työssä

Kansainvälistä uraa haluavalle nuorelle Niinistö antaa neuvoksi ”myydä” itselleen kiinnostuksen kieliin. Etenkin ranskan kieli jää helposti väliin. Kansainvälisissä tehtävissä yleissivistys ja eurooppalaisen kulttuurin tuntemus ovat arvokasta pääomaa, jolle on tullut käyttöä myös työtehtävissä.

– En tiedä, onko ollut viisasta, että latinan kieli on lähes kokonaan unohdettu opintosuunnitelmista Suomessa. Se on kuitenkin hyvin yhteinen tapa ilmaista asioita. En ole itsekään lukenut latinaa, mutta juridiikasta on tarttunut aika paljon latinankielisiä ilmaisuja, joita tulee käytettyä ja vähän mitattua keskustelukumppaneita, että meneekö perille vai ei. Huomaavatko ne sen, että mentiin latinan puolelle. Mittaan siksi, että olen huomannut itseäni mitattavan samalla tavalla, Niinistö virnistää.

Yleissivistystä Niinistöltä löytyy vanhoilta peruilta, vaikka kulttuuriprojektit jäävät nykyisin kiireiden vuoksi vähiin. Varapääjohtaja lukee kyllä ranskan opintojensa vuoksi päivittäin ranskalaisia sanomalehtiä, joista ”näkyy tiettyjä yleisasenteellisia kysymyksiä, joista on hyvä olla perillä”.

– Minulla on ollut siinä mielessä onni, että minulla on hyvä muisti, ja muistan aika paljon esimerkiksi historiaa, joka oli lempiaineeni koulussa. Ja vastoin yleistä käsitystä olen lukenut etenkin nuorempana aika lailla kirjallisuutta, nimenomaan ulkomaista.

Suomalainen käsitys siitä, että yleissivistystä ja kulttuuritietoutta tarvittaisiin ”small talkiin” on Niinistön mukaan aivan metsästä.

– Small talk on suomalaisten itse itselleen kehittämä ongelma. Jos päättää mennä jonnekin juttelemaan small talkia, sanoisin, että todennäköisyys munata itsensä on jokseenkin varma, Niinistö sanoo.

– Tapahtuu kanssakäymistä ja yleisiä puheita, mutta small talkin kaavan noudattaminen hölmistyttää niin suomalaiset kuin eurooppalaisetkin. Jos on kyse neuvotteluista tai työhön liittyvistä keskusteluista, niin on vaara, että suomalainen jää ainoana tarinoimaan small talkia. Aika nopeasti ihmiset pyrkivät menemään asiaansa myös Euroopassa.

Kolme vuotta jäljellä

Niinistön elämä Luxemburgissa kuulostaa melko rauhalliselta. Kaupunkia hän kuvaa miellyttäväksi, siistiksi ja hiljaiseksi, suomalaisittain ”poroporvarilliseksi” – ilman poliittista kannanottoa. Iltaisin kaduilla näkyy lähinnä koiranulkoiluttajia. Yöelämä on luotettavien lähteiden mukaan viety Brysseliin.

Niinpä Niinistö on ehtinyt rullaluistella myös Moselin rannalla. Paljon aikaa kuluu tosin matkustamiseen, koska keskeisestä sijainnistaan huolimatta liikenneyhteydet Luxemburgista muualle ovat mutkaiset ja hitaat.

EU:n elimet ovat tärkeä osa kaupungin elämää. Luxemburgissa on muun muassa komission osia, unionin tuomio-istuin ja tilintarkastustuomioistuin. Pankkitoimintaa on edelleen paljon, joskin vähemmän kuin 90-luvun huippukautena. Maassa asuu tuhatkunta suomalaista, joista parikymmentä työskentelee EIP:ssa.

Niinistön toimikautta EIP:ssa on jäljellä vielä kolme vuotta, syksyyn 2007. Hän on julkisuudessa kieltäytynyt uhraamasta vielä ajatustakaan sen jälkeiselle elämälle, vaikka muut edelleen haikailisivat hänestä milloin komissaaria, milloin presidenttiehdokasta. Jos menneisyydestä voi ennustaa, elämä kyllä tarjoaa taas jotain mielenkiintoista.

Sauli Niinistö CV

  • s. 24.8.1948 Salossa
  • Oikeustieteen kandidaatti 1974, Turun yliopisto
  • Varatuomari 1977
  • Hovioikeudenviskaali Turun hovioikeudessa 1976–98, ylim. hovioikeudenneuvos 1994–95
  • Oma lakiasiaintoimisto Salossa 1978–88
  • Kansanedustaja, KOK 1987–2003
  • Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 1993–95
  • Kokoomuksen puheenjohtaja 1994–2001
  • Oikeusministeri 1995–96
  • Valtiovarainministeri 1996–2003
  • Euroopan Democrat Unionin (EDU) puheenjohtaja 1998–
  • European People’s Party, Honory Chairman 2003–
  • Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2003– Vastuualueita mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Venäjä sekä ns. Efta-alue, yhteydenpito Pohjoismaiden investointipankin NIB:n kanssa sekä i2i (Innovation 2010 Initiative) -ohjelma.
  • Euroopan investointirahaston hallituksen jäsenyys 2003–