Helsingissä kokoontui elokuun lopussa noin 150 juristia ja elinkeinoelämän edustajaa pohtimaan lakipalveluiden tulevaisuutta. Tilaisuus oli Fondia Oy:n kutsuvierasseminaari ”Rewriting the Legal Industry Summit”.
Seminaarin avauspuheenvuorossa Pekka Ala-Pietilä kertoi johtamansa ICT 2015 -työryhmän työstä. Lakipalveluiden näkökulmasta kannattaa kiinnittää huomiota nobelisti Robert Solowin kasvumalliin, jonka mukaan teknologinen muutos vastaa noin kahta kolmasosaa kokonaiskasvusta. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, miten hyvin uutta teknologiaa pystytään hyödyntämään.
McKinseyn mukaan 75 prosenttia kaikista uuden teknologian tuomista hyödyistä tapahtuu niin sanotussa perinteisessä teollisuudessa ja palveluissa. Yhdistämällä nämä kaksi faktaa lienee selvää, että lakipalveluissa kannattaa panostaa teknologiaan.
Lakimurroksen johtava ajattelija – Professori Richard Susskind
Seuraavana lavalle astui lakimarkkinoiden murroksen kansainvälisen keskustelun johtava hahmo, Oxfordin yliopiston professori Richard Susskind.
Professori Susskindin kolme keskeisintä hypoteesia ovat seuraavat:
- Yritysten lakiosastojen työmäärä kasvaa samalla, kun niiden budjetit pienenevät. Meidän täytyy siis löytää keinot, joilla tuotamme parempaa palvelua halvemmalla.
- Juristimonopolit murtuvat monessa maassa. Mitä tapahtuu, kun muutkin kuin lakimiehet saavat vapaasti tarjota lakipalveluja ja omistaa asianajotoimistoja?
- Teknologia tekee tuloaan myös lakipalveluissa.
Valtaosa lakimiehistä vastustaa edelleen käynnissä olevaa muutosta. Erityisesti in-house-lakiosastojen (lue: ostajien) pitäisi Susskindin mukaan aggressiivisemmin ajaa tätä muutosta, sillä kysyntä muokkaa tehokkaasti tarjontaa. Toisaalta myös in-house-palveluille on syntynyt vaihtoehtoja, jotka pyrkivät hoitamaan in-house-lakimiehen tehtävät paremmin ja halvemmin. Muutokset koskevat siis meitä kaikkia ja paras tapa hyötyä muutoksesta on oma-aloitteinen aktiivinen muutos.
Myös toimenkuvat muuttuvat. Susskindin visiossa perinteiset lakimiehet saavat jatkossa seurakseen monta uutta lakimiesroolia. Näistä mainittakoon esimerkkeinä juristi-koodaajat ja systeemisuunnittelijat, ODR-osaajat, joiden tehtävänä on kehittää nopeampaa ja tehokkaampaa riitojen ratkaisumenetelmää (on-line dispute resolution) sekä ammattimaiset (ei-juristi-) projektimanagerit.
Värikäs paneelikeskustelu
Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon professori Susskindin lisäksi osallistui Riverview Law'n Karl Chapman, ranskalaisen asianajotoimisto Gide Loyrette Nouel’n osakas Philippe Xavier-Bender ja Kouvolan hovioikeuden Marko Loisa, joka samalla toimii valtion aineistopankkiprojektin vetäjänä.
Paneelista löytyi sopivasti erimielisyyttä hyvän väittelyn pohjaksi. Keskustelun ytimessä oli kysymys siitä, pystyvätkö olemassa olevat isot palveluntarjoajat muuttumaan riittävän nopeasti, vai tulevatko pienet ja ketterät, kolmansien tai pääomamarkkinoiden mahdollisesti rahoittamat yritykset ottamaan merkittävän osan tulevaisuuden lakipalvelumarkkinoista?
Ainoa varma asia on se, että muutos on tullut jäädäkseen ja että keskustelu jatkuu.
Osa panelisteista: vasemmalla Karl Chapman (Riverview Law) ja keskellä Richard Susskind (Oxfordin yliopisto). Jorma Vartia (Fondia) toimi haastattelijana.
Lue lisää liberalisaatiosta ja teknologian merkityksestä Lakimiesuutisista 8/2013.
teksti ja kuvat Mårten Janson
