Somaliassa noudatetaan perinnelakia

Somaliassa oikeutta jaetaan edelleen Xeer-käräjillä, joka välittää riitoja ja sovittelee. ­Oikeutta jakavat yleensä kylän vanhimmat, ja sopimukset pohjautuvat aiemmin tehtyihin ratkaisuihin. Kyseessä on perinnelaki, joka toimii valtiottomassa yhteiskunnassa ja se erottaa uskonnon ja lain.

Antropologi Spencer MacCallumin mukaan Xeer on ainoa hallintovalta, joka toimii Somaliassa. Käräjillä sovitaan klaanien välisistä periaatteista, jotka takaavat matkustajalle turvallisen matkan ja kauppiaille rehdin kaupan periaatteet. Erityisesti maaseudulla jopa 90 prosenttia riitatapauksista ratkotaan Xeer-käräjillä.

Laki ja rikokset määritellään omistusoikeuden mukaan, ja rikosoikeus perustuu korvaukseen eikä vankeuteen.

Xeer ei koskaan katoa

Väitetään jopa, että Somalia on syntynyt pikemminkin yhteisen käräjäoikeuden eikä kielen ansiosta. Ennen islamin uskon tuloa alueella ei ollut mitään muuta lainsäädäntöä kuin Xeer. Muslimienemmistöisessä Somaliassa šarialla on laaja kannatus. Suurimmassa osassa islamilaista maailmaa perinteistä islamilaista lakia noudatetaan vain perheoikeuden sekä rituaalilain osalta.

Xeer on kehittynyt Afrikan sarvessa seitsemännellä vuosisadalla. Kun brittiläiset ja italialaiset tulivat maahan 1800-luvun loppupuolella, alueelle yritettiin tuoda länsimainen oikeuskäytäntö. Iso-Britannia hyväksyi pitkälti Xeer-käräjät, mutta Italia toi oman siviili- ja rikosoikeu­tensa. Se koski kuitenkin pääasiassa italialaisia.

Xeer-käräjät tekee Somaliasta kritokratian, jossa tuomarit hallitsevat valtiota. Useimmat somalit vastustavat keskitettyä vallanpitoa ja pitävät keskushallinnon oikeus­istuinta epäoikeudenmukaisena.

Garowessa asuvien somalien sanoin: Xeer ei koskaan katoa, xeer on vahvempi kuin mikään hallituksen laki. Sekä uudistusmieliset että vanhoilliset tukevat edelleen tätä järjestelmää. Somaliassa suullinen perinne ja elinikäisten suhteiden painoarvo tekevät siitä tehokkaan.

Xeer-käräjät ovat säilyttäneet asemansa myös Somalian ulkopuolella erityisesti Etiopiassa ja Keniassa, joissa asuu paljon somaleja. Käräjien asema säilyi jopa presidentti Siad Barren valtakaudella.

Klaanien välistä sovittelua

Kahden viime vuosikymmenen aikana Somaliassa on käyty sisällissotaa, joka on ajanut klaanit toisiaan vastaan. Poliittiset konfliktit sekä taistelu maasta ja elintarvikkeista aiheuttavat suurimmat risti­riidat.

Riitaan joutuneiden klaanien vanhimmat järjestävät kokouksen ja valitsevat komitean, johon kuuluu jäseniä molemmista klaaneista. Tämän jälkeen komitea sopii julkisen kuulemisen päivämäärän, paikan ja kokouksen isännän. Kuulemisessa molemmat osapuolet voivat esittää oman näkemyksensä tapahtumista. Yleensä rikoksentekijä isännöi kokousta ja maksaa kulut. Molemmat osapuolet järjestävät useita sisäisiä konsultaatiotilaisuuksia ennen virallista kuulemista.

Mikäli kysymys on pienestä rikkeestä, klaanin vanhimmat pitävät kokouksensa keskenään. Jos taas on kysymys vakavasta rikkeestä eli murhasta, raiskauksesta tai maariidasta, järjestetään sekä suljettuja että julkisia kokouksia.

Julkisten kokousten tarkoituksena on saada klaanin jäsenet tukemaan johta­jiaan, ja niissä valmistellaan mahdollista kompromissia. Julkisissa kokouksissa käydään sisäisesti läpi myös klaanien väliset näkemyserot ja tehdään toimintasuunnitelma käräjiä varten. Lisäksi klaanien väliseen sovitteluun valitaan johtaja ja jäsenet.

Kokeneita miehiä sovittelussa

Xeer-käräjät on kiistatta tehokkain tapa ratkoa klaanien välisiä konflikteja ja säilyttää järjestys Somaliassa. Xeer-käräjät on yksinkertainen, tuttu, selkeä ja avoin prosessi.

Suurin osa riidoista voidaan jakaa kahteen ryhmään: Xaajo curad (jotka ovat tuttuja sovittelijoille) ja Xaajo ugub (jotka ovat uusia sovittelijoille). Xaajo curad -tapauksissa klaanien välillä on ollut vastaavia tapauksia aikaisemminkin ja niistä on olemassa voimassa olevia sovitteluratkaisuja.

Kun Xeer-käräjien jäsenet on valittu, esitetään rikoksen uhrin vaatimus klaanin vanhemmille. Vaatimuksen esittäjän ja syytetyn pitää olla paikan päällä. Vaatimuksen esittäjä kertoo, mitä ja milloin on tapahtunut ja ilmoittaa mahdollisten todistajien nimet. Jos kysymyksessä on dhiig (veririkos), syytteen esittäjä kertoo, onko kyseessä tappo tai aggressiivinen käyttäytyminen.

Jos kyseessä on dhagan eli siviiliasia, vaatimuksen esittäjän pitää kertoa, onko kyseessä perheasia vai liittyykö se omaisuuteen. Omaisuusrikoksessa pitää vielä osoittaa, että omaisuus kuului rikoksen uhreille tai oli heidän hallussaan.

Lopuksi selvitetään, onko asia sovittelijoille ennestään tuttu vai uusi. Jos asia on tuttu, käydään läpi, mitä vastaavassa tilanteessa on aiemmin päätetty.

Asianomistaja voi olla joko klaani ja yksittäinen henkilö. Jos asia koskee koko klaania, molempien osapuolten johtaja esittelee tapahtumat klaanin puolesta. Yleensä johtajat ovat kokeneita miehiä, hyviä puhumaan ja he esittävät asiansa selkeästi. He pitävät oman ryhmänsä puolia ja toimivat puhemiehenä koko sovittelun ajan.

Jokaisella johtajalla on neuvonantajinaan joukko kokeneita ja viisaita miehiä. Joskus johtaja pyytää ryhmäänsä osallistumaan keskusteluun korostaakseen jotain historiallista asiaa.

Kirjoitettua lakia ei ole

Jos rikoksen uhri on yksittäinen ihminen, hän esittelee omat vaatimuksensa. Jos kyseessä on nainen, joku perheen miehistä (isä, aviomies, poika, veli, läheinen sukulainen tai klaanin jäsen) edustaa häntä. Naiset eivät yleensä edusta itseään tai osallistu Xeer-käräjiin. Vaikka yksittäinen ihminen esittelisikin häneen kohdistuneen rikoksen tai pystyisi puolustautumaan, klaanin vanhimmat edustavat heitä sovittelussa.

Tähän on useita syitä. Ensinnäkin klaanin katsotaan olevan vastuussa jäsentensä turvallisuudesta. Yhtä sen jäsentä kohdannut epäoikeudenmukaisuus koskee koko klaania. Toisaalta jos rikoksen on tehnyt joku klaanin jäsen, katsotaan koko klaanin olevan vastuussa rikoksesta. Somalialaisessa yhteisössä veririkoksen kompensaatioon, sakkoihin ja rangaistukseen osallistuu lähisuku. Kun koko klaani edustaa jäsentään sovittelussa, se samalla kertoo klaanin yhtenäisyydestä.

Toinen syy on, että Xeer-käräjien sopimukset ovat yleensä suullisia eikä yksittäinen ihminen välttämättä muista aikaisempia sopimuksia, ellei hän ole Xeerin asiantuntija. Aikaisempien sovittelujen muistaminen on tärkeää sekä rikoksen uhrin että puolustuksen kannalta. Jos sovittelun päätös poikkeaa aikasemmasta käytännöstä, sillä voi olla suuri merkitys vastaavan tyyppisten tapausten ratkaisuissa tulevaisuudessa.

Xeer-käräjien perinteen mukaan jokainen uusi sovitteluratkaisu muodostaa ­uuden käytännön. Tästä syystä klaanien intresseissä on suojella aikasempia päätöksiä. Xeer-käräjien päätöksistä ei ole kirjoitettua lakia.

Kaiken yläpuolella

Xeer-käräjillä rikokset luokitellaan kahteen pääluokkaan eli rikolliseen toimintaan ja siviiliasioihin. Rikolliseen toimintaan kuuluvat murhat, väkivaltaisuudet ja varkaudet. Tappaminen jaetaan murhaan ja tapaturmaiseen kuolemaan. Xeer ei tunne itsepuolustusta ja sekä murha että tapaturmainen kuolema pitää kompensoida. Siviiliasiat koskevat perhettä, omaisuutta, maa-aluetta ja vieraanvaraisuutta.

Sekä rikoksissa että siviiliasioissa uhrit saavat kärsimästään vahingosta korvauksen ja sekä uhri että rikoksentekijä in­tegroidaan takaisin yhteisöön. Tämän tyyppinen lakisysteemi korostaa kompromisseja, sovittelua ja keskinäistä kunnioitusta.

Vakavia rikoksia tehnyttä kohtaan voi kuitenkin oma klaani soveltaa myös kovempia rangaistuksia. Tällaisia voivat olla ryhmästä eristäminen, kiroukseen saattaminen, sakot tai omaisuuden pakkolunastaminen.

Perinteinen laki on kirjoitetun lain yläpuolella. Jos esimerkiksi joku on tuomittu tavallisessa tuomioistuimessa murhasta, mutta samasta asiasta on sovittu korvaus perinteisillä Xeer-käräjillä, syyllinen voi vapautua korvauksia vastaan muusta rangaistuksesta. Näin tapahtuu erityisesti maaseudulla, jossa virallisia tuomioistuimia ei ole tai jos uhrin ja syyllisen omaiset pääsevät sopimukseen asiasta.­

Xeerin vahva asema somalikulttuurissa perustuu muutamiin tekijöihin. Sikäläinen yhteisö on hyvin konservatiivinen ja perhekeskeinen, eikä maassa luoteta länsimaiseen oikeusjärjestelmään, jossa ei huomioida kompensaatiota tai sovit­telua.

Kolmas syy on se, että siirtomaavallat eivät saaneet juurrutettua lainsäädän­töään suurimpaan osaan maata. Lisäksi Somaliassa ollaan sitä mieltä, että Xeer on paljon länsimaista lakijärjestelmää pa­rempi.

Lähteet: Wikipedia ja Mahdi Abdilen kenttätutkimukset väitöskirjaa varten

 

Mahdi Abdile tekee väitöskirjaa lainkäytöstä Somaliassa

Mahdi Abdile tekee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kehitysyhteistyön laitoksella väitöskirjaa perinteisistä konfliktinratkaisuista Somaliassa.

– Tutkimukseni keskittyy kolmeen asiaan: perinteiseen ja uskonnolliseen lainkäyttöön ja diasporaan, Abdile kertoo.

Abdile on vieraillut entisessä kotimaassaan useita kertoja ja seurannut paikan päällä Xeer-käräjiä.

– Tällä hetkellä Xeeriä noudatetaan paljon. Erityisesti paimentolaisten keskuudessa ja maaseudulla sillä on vahvat perinteet, vaikka maassa on muutakin lainsäädäntöä, Abdile kertoo.

Maaseudulla Xeer on lainkäytön osalta oikeastaan ainoa vaihtoehto šarian lisäksi. Mahdi Abdilen mukaan nämä kaksi lakia tukevat toisiaan. Suurin ero on, että islaminuskonnossa on kuolemanrangaistus.

– Myös Xeer-käräjillä voi vaatia, että henkirikoksen tehneen henkilön lähiomaiset tappavat rikoksen tekijän, mutta tätä tapahtuu todella harvoin, sillä toinen klaani ei sitä hyväksy.

Xeer perustuu yhteiseen sopimukseen, joka kuitenkin muuttuu koko ajan. Lähtökohtana käräjillä on aina se, mitä on viimeksi sovittu.

Jos joku on tappanut toisen, niin kutsutun veren maksamisen pohjana on aina klaanien viimeinen sopimus. Kysymys on paljon isommasta asiasta kuin pelkästään tappamisesta ja sen hyvittämisestä. Sopimuksen pohjalta rakennetaan yhteiskuntaa eteenpäin, miten eri klaanit pystyvät elämään yhdessä henkirikoksen jälkeen, Abdile selvittää.

Aiempi sopimus voi muuttua, jos henkirikos on tapahtunut sodassa, se on ollut erittäin raaka, kohdistunut naiseen, lapseen, sairaaseen tai klaanin johtajaan tai merkkihenkilöön.

Sovitteluratkaisun ja korvausten tavoitteena on integroida rikoksen tekijä ja uhri takaisin yhteisöön. Yleensä tekijä ja uhri tuntevat toisensa ja he joutuvat elämään samassa yhteisössä.

Joskus aikaisemmin esimerkiksi raiskaaja on mennyt naimisiin uhrinsa kanssa ja näin naisen häväisty kunnia on palautettu. Mahdi Abdile sanoo, että yhteiskunta on muuttunut ja nykyisin raiskaus käsitellään rikoksena.

Sata kamelia korvaukseksi

Henkirikoksen keskimääräinen korvaus on noin sata kamelia tai vastaava summa rahaa. Somaliassa kamelin hinta on tällä hetkellä noin 500 Yhdysvaltain dollaria. Korvaus­summat voivat kuitenkin vaihdella paljonkin sen perusteella, millainen asema uhrilla on ollut yhteisössään.

– Olen ollut mukana käsittelyssä, jossa käsiteltiin klaanin johtajan surmaamista ja korvaus oli 500 kamelia, Abdile kertoo.

Korvaukset voivat olla kovia myös silloin, kun teko on kohdistunut esimerkiksi vanhempaan naiseen. Abdile kertoo nuoresta somalimiehestä, jota naisen suku ei hyväksynyt aviomieheksi. Nuoret yrittivät karata ja mennä salaa naimisiin. Kolmannella yrityksellä naisen äiti ja isoäiti nukkuivat samassa huoneessa nuoren naisen kanssa ja isoäiti heräsi karkumatkalaisten ollessa lähdössä. Kiivastuksissaan mies löi isoäitiä.­

– Sovittelussa korvaukseksi määrättiin 100 kamelia eli 50 enemmän, kuin jos hän olisi tappanut isoäidin, Abdile kuvailee rangaistuksia.

Sisällissotaa paenneiden keskuudessa Xeer ei ole enää yhtä vahva kuin Somaliassa. Maahanmuuttajat ovat sopeutuneet länsimaiseen oikeuskäytäntöön.

– Suomessa klaanin johtaja tai uskonnollinen johtaja voi käydä sovittelemassa esimerkiksi perheriitoja. Poliisi ratkoo muut ongelmat.

Länsimaisten oikeuslaitostenkin tuomioiden jälkeen samaa tapausta voidaan vielä puida Xeer-käräjillä. Oslossa somalien välisestä henkirikoksesta syyllinen tuomittiin vankilaan, mutta Somaliassa asiaa soviteltiin klaanien välillä.

– Xeer ei tunnusta länsimaisia vankilarangaistuksia ja klaanit tekivät keskenään sovitteluratkaisun.