1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma-ammatti. Salapoliisi tai kirjailija.
2 §. Valaistuminen. Lukion oikeustiedon kurssilla kuvittelin, että oikeustiede tarjoaa selkeitä ja konkreettisia vastauksia kulloisiinkin ongelmiin. Aika pian tietysti paljastui, että läheskään aina laki ei näitä selviä vastauksia tarjoa – ja että tästä syystä lakimiehen työ vaatii myös luovaa ajattelua. Se oli iloinen yllätys ja vahvisti minulle sen, että alan valinta oli oikea.
Lakimiehen työ vaatii myös luovaa ajattelua. Se oli iloinen yllätys ja vahvisti minulle sen, että alan valinta oli oikea.
2. luku: Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. Tällaisessa etujärjestön juristi/in-house counsel -maailmassa taitavan juristin pitää tietysti osata ajatella pelkän juridiikan yli esimerkiksi alan käytännön toimintaa, ansaintamalleja ja tulevaisuuden haasteita sekä suhteiden ylläpitämistä muihin alalla toimiviin.
2 §. Tomppeli juristi. Tämän tyyppisessä työssä sellainen juristi, joka ei pyri neuvottelemaan ja sopimaan asioista eikä ota lainkaan huomioon toisen osapuolen intressejä.
3. luku: Suomen lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Sanon nyt kuitenkin tekijänoikeuslaki, vaikka siinä omat heikkoutensa onkin. Lähes jokaista sen pykälää olen töissä joskus tarvinnut.
2 §. Kamala laki. Työttömyysturvalaki ja sosiaaliturvalainsäädäntö ylipäätään. Aivan mahdottomia taiteilijan työn näkökulmasta. Niiden soveltaminen johtaa yleensä siihen, että taiteilija jää sosiaaliturvan ulkopuolelle kokonaan.
Työttömyysturvalaki ja sosiaaliturvalainsäädäntö ylipäätään ovat aivan mahdottomia taiteilijan työn näkökulmasta.
Kirsikkana kakun päällä ovat tilanteet, joissa sosiaaliturvaa on myönnetty, mutta se peritään jälkeenpäin takaisin, koska sosiaaliturvasta vastaavat viranomaiset ovat itsekin erehtyneet lainsäädännön tulkinnasta.
4. luku: EU-lainsäädännöstä
1 §. Kutkuttavinta. Kaikki kehitys tekijänoikeuksien alalla EU-tasolla on oman työn näkökulmasta yleensä positiivista, viimeisimpänä esimerkkinä nämä uudet tekijänoikeusdirektiivit, joita parhaillaan implementoidaan.
Kaikki kehitys tekijänoikeuksien alalla EU-tasolla on yleensä positiivista.
2 §. Kauhistuttavinta. Kilpailuoikeuden vahva asema ihmetyttää välillä. Kilpailuoikeus on tietysti merkittävä oikeudenala yhteiskunnan toiminnan kannalta. Mutta kilpailuoikeuden oletukset siitä, millä logiikalla eri toimijat markkinoilla toimivat, eivät kauhean usein sovi taiteellista työtä tekeviin.
5. luku: Tekijänoikeusjuridiikasta yleisesti
1 §. Hyvät trendit. Kansainvälistyminen luovilla aloilla tuo uusia mahdollisuuksia tekijöille ja heidän teoksilleen, ja se on ehdottoman positiivinen asia. Samalla kansainväliset tuotannot edellyttävät juristeilta aika paljon dialogin käymistä. Esimerkiksi sopimusten laatimistapa tai eräät tekijänoikeuksien periaatteet ovat erilaisia vaikkapa Pohjoismaissa ja angloamerikkalaisissa maissa.
Kansainväliset tuotannot edellyttävät juristeilta aika paljon dialogin käymistä.
2 §. Huonot trendit. Av-alalla tekijänoikeuksien luovutussopimuksia tekevät monesti henkilöt, joilla ei ole juridista koulutusta, ja se on kyllä ongelmallista moneltakin kannalta. Etenkin kun av-alalla, toisin kuin joillakin muilla luovilla aloilla, ei ole yhteisten, kollektiivisten sopimusten perinnettä, johon voisi yksittäisissä sopimuksissa nojata.
6. luku: Tekijänoikeusjuridiikasta erityisesti
1 §. Kipein akuutti ongelma. Av-alalla sopimuskulttuurin kehittymättömyys. Alkaa olla jo ongelma koko alan kehittymisen ja kansainvälistymisenkin kannalta.
2 §. Suuri äskettäinen edistysaskel. Oman työn näkökulmasta uusi tekijänoikeusdirektiivi ja erityisesti sen IV osaston luku 3: ”Sopiva korvaus hyödyntämistä koskevissa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuksissa”.
7. luku: Luovan alan hovijuristin työstä
1 §. Ihaninta. Sopimusneuvottelut. Parasta on, kun sopimusneuvottelut saadaan päätökseen niin, että on molemmin puolin sellainen olo, että lopputulos on hyvä ja molempien intressit ovat tulleet otettua huomioon. Erityisesti av-ala on voimakkaassa kasvussa, ja se kansainvälistyy vauhdilla. Se tekee myös omasta työstä todella mielenkiintoista: erilaiset rahoitus- ja ansaintamallit ovat juuri nyt muotoutumassa ja niihin liittyvä sopimusjuridiikka tietysti samoin.
Erilaiset rahoitus- ja ansaintamallit ovat juuri nyt muotoutumassa ja niihin liittyvä sopimusjuridiikka tietysti samoin.
2 §. Inhottavinta. Työhöni kuuluu myös melko paljon erilaisten riitatilanteiden selvittelyä ja sovittelua. Niissä tilanteissa joutuu välillä ottamaan vastaan aika voimakkaitakin tunnereaktioita riidan osapuolilta. Tämä tietysti kuuluu juristin toimenkuvaan – ja vaikkei se nyt erityisen mukavaa olekaan, niin toisaalta se on kyllä mukavaa, että voi tällaisissa tilanteissa auttaa, jotta asiat saadaan selvitettyä.
8. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Inkivääri.
2 §. Herkkuruoka. Ceviche.
3 §. Paras juoma. Kahvi.
4 §. Kaunein kukka. Pioni.
5 §. Viehättävin väri. Vaaleanpunainen.
6 §. Rakkain romaani. Tähän on aivan mahdoton vastata yhdellä kirjalla, mutta viimeisin vaikuttava lukukokemus oli Margaret Atwoodin Orjattaresi.
7 §. Musiikin helmi. Mahdoton vastata, näitäkin on liikaa! Vastaan siis sen sijaan tv-käsikirjoittamisen helmen: The Wire -sarja.
8 §. Esikuva. Tarja Halonen.
9 §. Elämän tarkoitus. Monty Pythonien mukaan: ”Try and be nice to people, avoid eating fat, read a good book every now and then, get some walking in, and try and live together in peace and harmony with people of all creeds and nations”.
10 §. Motto/lempilausahdus. Kaikki järjestyy kyllä.
