Tämänvuotinen neuvottelukierros on ehtinyt monin tavoin poiketa odotuksista. Se, missä odotukset ovat toteutuneet, on ollut sopimuskierroksen vaikeus.
Vielä maaliskuun alussa näytti siltä, että jo useampien aiempie n neuvottelukierrosten tavoin tullaan tälläkin kierroksella tekemään tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka antaa kehyksen eri alojen sopimusneuvotteluille. Lisäpontta uskomukselle antoi tieto, että sekä työnantajapuolella että työntekijäjärjestöissä oli toimijoita, joille tuleva tupo olisi viimeinen. Siihen olisi hyvä kruunata pitkä ura työmarkkinaedunvalvonnassa.
Heti vaalien jälkeen tilanne alkoi näyttää epävarmemmalta, mutta vielä tuolloin näytti siltä, että tavalla tai toisella kokonaisratkaisun ainekset löytyisivät. Jo hyvissä ajoin ennen vaaleja niin työnantajajärjestöt kuin työntekijäpuolikin olivat esittäneet hyvinkin tiukkoja kannanottoja, joissa tuporatkaisun edellytyksiä pidettiin heikkoina ja pidettiin sopimusalakohtaista ns. liittokierrosta todennäköisenä. Tätä pidettiin pitkälti tavanomaisena tupoteatterina, jolla yritetään parantaa omia neuvotteluasemia.
Pian vaalien jälkeen uusi hallitus ilmoitti tavoittelevansa tuporatkaisua, mutta ennen kuin varsinaiset tunnustelut ehtivät kunnolla alkaa, ilmoitti Teknologiateollisuus, ettei se tule kuitenkaan liittymään tupoon. Tämän jälkeen hallitus totesi työmarkkinajärjestöjä kuultuaan, ettei se näe edellytyksiä tupon syntymiselle, vaikka vilauttikin tarkastelevansa tilannetta myöhemmin uudestaan. Erityisesti Elinkeinoelämän Keskusliitto katsoi, ettei keskitetylle sopimukselle ole edellytyksiä, vaikka työntekijäpuolella vielä korostettiin kokonaisratkaisun hyviä puolia.
Yksityinen edellä, julkinen perässä
Teknologiateollisuudesta alkaen vientiteollisuutta edustavat työnantajaliitot ryhtyivät tavoittelemaan sopimuksia jo ennen kesälomien alkua juhannuksena. Houkuttimena sopimusten aikaansaamiselle käytettiin jo kesäaikaan ajoitettuja palkankorotuksia tai erillisiä kertakorvauksia.
Ensimmäiset sopimukset syntyivät jo ennen juhannusta, kun kemian ala avasi pelin niin työntekijöiden kuin ylempien toimihenkilöidenkin osalta. Näissä sopimuksissa ja niitä seuranneissa vientiteollisuuden neuvotteluissa hahmottui se yleinen palkkalinja, jonka puitteissa neuvotteluja kuluvana syksynä käydään. Perinteiseen tapaan yksityisen sektorin sopimukset luovat yleisen sopimuslinjan, jonka pohjalta julkisen sektorin alat käyvät omat neuvottelunsa. Julkisen sektorin sisällä valtiosektorilla on usein odotettu kuntasektorin tilanteen selkiytymistä ennen sopimusten solmimista.
Kuluvalla neuvottelukierroksella kuntasektorin neuvottelutilanne näyttää huomattavasti tavallistakin mutkikkaammalta, kun keskustelua koulutettujen alipalkattujen naisvaltaisten alojen ylimääräisistä palkankorotuksista on käyty maaliskuusta saakka. Kun hallitusohjelmaankin kirjattiin, että ”hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä”, ilmoittautui ammattiryhmä toisensa jälkeen vaatimaan ylimääräisten resurssien kohdentamista oman ammattiryhmänsä palkkoihin.
Tällä neuvottelukierroksella valtiosektorin, jolla leijonanosa julkisen sektorin lakimiehistä työskentelee, neuvottelut saattavat venyä hyvinkin pitkään. Neuvottelujen aloittamisen edellytyksenä on myös edellisellä sopimuskierroksella sovittujen asioiden loppuunsaattaminen ennen uusien neuvottelujen aloittamista. Kesken jääneet asiat hoidettaneen pois hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkamista.
Kannustava palkkapolitiikka
Lakimiesliitto ja koko akavalainen kenttä yksityisellä ja julkisella sektorilla tavoittelevat kuluvalla neuvottelukierroksella prosenttilinjaisia palkankorotuksia koko sopimuskaudelle. Viime sopimuskierroksella syntyi historiallinen palkkaratkaisu, jossa sopimuskauden jälkipuoliskon palkankorotukset olivat puhtaasti prosenttilinjaisia. Näin poikettiin ns. solidaarisen palkkapolitiikan pitkistä perinteistä ja siirryttiin kohti kannustavampaa palkkapolitiikkaa.
Tällä linjalla tulee jatkaa tälläkin sopimuskierroksella ja useat syntyneet sopimukset tukevat terveellä tavalla prosenttipohjaisia palkankorotuksia. Kun työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, nojaa kestävä talouskasvu yhä voimakkaammin tuottavuuden kasvulle. Tehokkuuden ja tuottavuuden kasvun moottorina on koulutettujen asiantuntijoiden osaaminen ja tämän tulee näkyä selvästi palkkojen kehityksessä. Prosentuaalisten palkankorotusten jatkaminen on välttämätöntä, jotta Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa, jossa avainasemassa ovat korkeakoulutetut ylemmät toimihenkilöt.
Sopimusalakohtaisella neuvottelukierroksella erot eri sektoreiden korotustasossa ovat merkittävästi suurempia kuin keskitetyissä ratkaisuissa. Usein tämä on tarkoittanut sitä, että yksityisen sektorin palkkakehitys on ollut vahvempaa kuin julkisen sektorin palkkakehitys.
Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn, joka edustaa kaikkia julkisen sektorin korkeakoulutettuja, tavoitteena onkin julkisen sektorin palkkakilpailukyvyn parantaminen. Erityisesti vaativissa johto- ja asiantuntijatehtävissä julkisen sektorin palkkataso on jäänyt merkittävästi jälkeen yksityisestä sektorista. Sen sijaan suorittavissa tehtävissä julkinen sektori on pääsääntöisesti hyvin kilpailukykyinen yksityisen sektorin kanssa. Matalamman vaativuustason tehtävissä valtio on jo hyvä työnantaja. Myös asiantuntijat ansaitsevat saman.
Valtion palkkaohjelmat 2000-luvun alussa auttoivat kaventamaan palkkaeroa yksityiseen sektoriin. Palkkakuilu kapeni vuoteen 2003, mutta sen jälkeen toteutetut palkkaohjelmat ovat pikemminkin uudestaan leventäneet kuilua. Valtion palkkaohjelmia tulee jatkaa ja niiden tulee kohdentua johto- ja asiantuntijatehtäviin, jotta valtion houkuttelevuus työnantajana voidaan turvata.
Verotus
Yleisakavalaisena tavoitteena veropolitiikassa on ollut ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Suomalaisen tuloverotuksen tulee lähestyä yleistä eurooppalaista tasoa. Suurimmillaan erot verotuksen tasossa ovat ylemmissä tuloluokissa, jotka ovat Suomessa hyvin raskaasti verotettuja. Tämän seurauksena vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien koulutettujen ryhmien ostovoima on Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Keväällä valtiovarainministeriöstä viestitettiin, ettei tuloveronkevennyksiä tulla kytkemään sopimusneuvotteluihin. Neuvottelujen alettua ja palkansaajien tavoitteleman korotustason odotetusti asetuttua korkeammalle kuin aiemmilla, keskitetyillä neuvottelukierroksilla nostettiin uudestaan esille mahdollisuus verokevennysten kytkemiseen maltillisiin sopimuskorotuksiin.
Hyvin pian useita sopimuksia ehdittiin kuitenkin jo solmia ja kierroksen yleinen palkankorotuslinja hahmottua. Työnantajapuoli korosti viesteissään liian korkeiden palkankorotusten taloudelle haitallisia vaikutuksia ja valtiovallankin puolelta varoiteltiin ylikuumenemisesta. Ylikuumenemisen välttämiseksi tuloveronkevennyksiä oltiinkin lykkäämässä hallituskauden loppuun.
Tällä neuvottelukierroksella tuloveronkevennyksillä ei tulekaan olemaan vastaavaa merkitystä lopputulokselle kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa, että talouden ylikuumenemisen välttämisen nimissä luistetaan verotuksessa tarvittavista rakenteellisista muutoksista. Tuloverotuksen progressiota joudutaan tällä hallituskaudella alentamaan ja kevennysten lykkääminen hallituskauden loppuun ei auta suomalaisen työelämän kannustavuuden lisäämisessä lyhyellä tähtäimellä.
Työhön liittyvä matkustaminen
Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla lakimiesten ja muiden akavalaisten ryhmien työhön liittyvä matkustaminen on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Toiminnan lisääntyvä kansainvälistyminen ja erityisesti julkisella sektorilla tapahtuva toimintojen keskittäminen ja alueellinen uudelleenorganisoiminen lisää matkustamista myös jatkossa.
Työajan ulkopuolella tapahtuvaa, työhön liittyvää matkustamista ei monille ylemmille toimihenkilöille korvata mitenkään. Matkustamisen lisäännyttyä lojaali asiantuntija huomaakin lahjoittavansa joka vuosi työnantajalleen enemmän aikaa, jonka käyttää työmatkoihinsa.
Joissain tapauksissa työntekijällä on omiakin mahdollisuuksia vaikuttaa työmatkojen suunnitteluun ja sijoittumiseen työajalle. Useimmissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole ja tilanteen korjaaminen vaatii yhteistä sopimista.
Koska työhön liittyvän matkustamisen käytännöt vaihtelevat suuresti eri sektoreilla ja eri organisaatioissa, niistä on usein tarkoituksenmukaista sopia paikallisella tasolla. Näin on toimittu esimerkiksi teknologiateollisuuden puolella, jossa viime neuvottelukierroksella sovittiin matka-ajan korvaamisen sopimisesta paikallisella tasolla. Paikallisen tason neuvotteluiden vauhdittaminen vaatii usein kuitenkin sitä, että työehtosopimuksessa sovitaan yleisistä periaatteista, joilla korvaaminen tai korvaamisesta neuvotteleminen tapahtuu.
Paikallinen sopiminen
Koko työmarkkinakentän kehittyessä kohti työpaikkatasolla tapahtuvaa paikallista sopimista korostuu ammattijärjestöjen paikallisen läsnäolon merkitys. Erityisesti työnantajaosapuoli haluaa lisätä paikallista sopimista, mutta ei ole ollut valmis akavalaisten luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseen työpaikoilla.
Tällä neuvottelukierroksella akavalaisten luottamusmiesten, -henkilöiden ja yhteyshenkilöiden asemaa tulee vahvistaa ja heidän tiedonsaantioikeuksiaan lisätä, jotta paikallista sopimista voidaan lisätä. Paikallinen sopiminen ei saa olla työnantajan sanelua vaan aitoa ja tasavertaista neuvottelemista. Lakimiesliitto tulee myös valmistautumaan paikallisen sopimisen lisääntymiseen ja vahvistaa panostuksiaan edunvalvontasektorilla. Lisäresursseilla voidaan varmistaa, että luottamusmiehiä ja yritysyhdistyksiä voidaan tukea mahdollisimman hyvin paikallisessa edunvalvonnassa.
Huolimatta paikallisen sopimisen lisääntymisestä tullaan pyrkimykset heikentää palkansaajien valtakunnallista edunvalvontaa torjumaan. Työnantajapuolen pyrkimykset rajoittaa lakko-oikeutta ja siten heikentää palkansaajien edellytyksiä puolustaa oikeutettuja etujaan torjutaan tiukasti ja yksiselitteisesti. Rakentavan yhteistyön edellytys on, että molemmat osapuolet tunnustavat toistensa oikeuden valvoa etujaan.
