Työnteko opiskelujen ohella on jo enemmän normi kuin poikkeus. Tienestit helpottavat elämää, ja työnantajat odottavat, että vastavalmistuneella maisterilla on jo työkokemusta. Opiskelijoiden työnteko otetaan huomioon myös yliopistojen opetusohjelmassa.
– On tyypillistä, että oikeustieteen opiskelijat ovat kunnianhimoisia ja tavoitteellisia myös opintojen ulkopuolella. Opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi meillä on vakioidut opetuspäivät: alkuviikosta pidetään vapaaehtoiset luennot ja loppuviikosta pakolliset pienryhmäharjoittelutunnit, kertoo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan koulutussuunnittelija Karoliina Pakkanen.
Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että painetta oman alan työpaikan saantiin koetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa opintoja.
– Jo ensimmäisen vuoden opiskelijat pitävät oman alan työpaikan saantia tärkeänä. Siinä vaiheessa on vielä hankala työskennellä juristina. Kaipaisin keskustelua siitä, mistä tämä paine tulee, Pakkanen sanoo.
Työnteko lisää motivaatiota ja tuo erilaista perspektiiviä opintoihin.
Ensin ote opinnoista
Pakkasen mielestä tietty määrä työntekoa tukee opiskelua. Työnteko lisää motivaatiota ja tuo erilaista perspektiiviä opintoihin. Ainakin ensimmäisinä kahtena vuotena pääpaino olisi kuitenkin hyvä pitää opiskelussa.
– Silloin mahdollinen työkin voi olla jotakin ihan muuta kuin juristin työtä. Sen jälkeen työn paino voi vähitellen kasvaa niin, että opinnot kuitenkin hoituvat. Oman alan töiden olisi hyvä olla oikein ohjattu ja tuettu työnantajan puolelta. Miettimisen paikka on myös siinä, kuinka hyvin työharjoittelu todella tukee työelämään tutustumisen tarpeita.
Oman alan töiden olisi hyvä olla oikein ohjattu ja tuettu työnantajan puolelta.
Sitä, vaikuttaako työnteko oikeustieteellisessä opiskelevien opiskelutahtiin yleisesti, Pakkanen ei osaa sanoa. Hän näkee työssään tavallisesti vain yksittäistapauksia. Valmistumismääriin työnteolla ei ole kuitenkaan vaikutusta.
– Lähes kaikki valmistuvat. Tavoite on viisi vuotta ja keskimääräinen opiskeluaika noin 6–7 vuotta.
Kokemus auttaa työnhaussa
Asianajotoimisto Krogeruksella on toimistot Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Erilaisten trainee-ohjelmien kautta toimistossa työskentelee samanaikaisesti aina noin 25 opiskelijaa. Tällä hetkellä heitä on 28.
– Opiskelujen alkuvaiheeseen soveltuvien trainee-ohjelmien työaika on keskimäärin 14–18 tuntia viikossa ja työtehtävät yleishallinnollisia. Associate trainee -ohjelmat on tarkoitettu lähtökohtaisesti neljännen tai viidennen vuoden opiskelijoille, ja niissä työ on kokopäiväistä, kertoo Krogeruksen henkilöstöjohtaja Piia Järvinen.
Osa-aikaiset ohjelmat kestävät Krogeruksella yleensä vähintään vuoden, kokoaikaiset neljä kuukautta. Associate trainee -ohjelmiin hakijat haluavat tyypillisesti hypätä hetkeksi kokeilemaan työelämää kokopäiväisesti ja laittavat siksi aikaa opinnot syrjään.
Kokopäiväiset tekevät 37,5-tuntista työviikkoa.
– Kokopäiväiset tekevät 37,5-tuntista työviikkoa. Välillä työ on syklistä, mutta tunteja myös tasataan. Pystymme nykyään entistä paremmin huolehtimaan tasaisesta työtuntimäärästä.
Trainee-ohjelmien kautta pääsee testaamaan, olisiko työ asianajotoimistossa itselle sopivaa. Järvisen mukaan ensimmäisen vuoden opiskelijatkin voivat ohjelmiin hakea, mutta tyypillisesti opintoja on takana vähintään vuosi ohjelman alkaessa.
Monipuolinen näkemys työstä hyväksi
Trainee-ohjelmat ovat Krogeruksen ensisijainen rekrytointikanava, ja niistä saatua kokemusta arvostetaan uutta työntekijää palkattaessa.
– Meillä on töissä lakimiehiä, jotka ovat suorittaneet muutamankin eri trainee-ohjelman eri toimistoissa. Toisaalta osa trainee-ohjelman suorittaneista toteaa, ettei halua valmistumisen jälkeen töihin asianajomaailmaan, toteaa Järvinen.
Siksi työpaikan perässä ei kannata mennä liiaksi laput silmillä. Niin Pakkanen kuin Järvinenkin toivovat, että valmistuvilla oikeustieteen maistereilla olisi mahdollisimman monipuolinen kuva juristin työelämämahdollisuuksista.
Työnhakuvaiheessa on arvokasta, jos on käynyt tutustumassa eri aloihin.
– Työnhakuvaiheessa on arvokasta, jos on käynyt tutustumassa eri aloihin, myös julkisella puolella ja yrityksissä, sillä asianajajat palvelevat myös yritysmaailmaa. Jos yrittää pusertaa itseään liian ahtaaseen muottiin, ampuu usein itseään nilkkaan. Asianajotoimistoonkin voi lopulta päätyä hyvin monenlaisesta taustasta, toteaa Järvinen.
