Lainsäädäntö kehittyy Kiinassa vähintään yhtä huimaa vauhtia kuin maan talous. Näin on etenkin Shanghaissa, joka toimii monen uuden kiinalaisen lain koekenttänä.
Käytännöt ovat kuitenkin edelleen hyvin kirjavia ja henkilökohtaisten suhteiden merkitys on suuri. Toisin kuin ratkaisukeskeisessä läntisessä maailmassa, on lakiasioiden hoito Kiinassa prosessikeskeistä. Lännessä ongelmat kohdataan, Kiinassa ne kierretään.
Lakimiehen ammatti on Kiinassa melko uusi. Yksityiset asianajotoimistot ovat olleet mahdollisia vasta 1980-luvun lopulta lähtien, ja sitä ennen lainkäyttö on ollut osa politiikkaa ja lakimiehen ammatti jotain aivan muuta kuin me ymmärrämme. Juridinen osaaminen tuhoutui kulttuurivallankumouksen yhteydessä, ja nyt sitä rakennetaan uudestaan. Vasta viime vuosina, bisneselämän kehittymisen myötä, lakimiesten arvostus on alkanut nousta.
Nykyisin Shanghaissa on satoja asianajotoimistoja, ja kaupungista löytyy liuta suuria amerikkalaisia, englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia toimistoja. Joukossa on myös suomalaisia juristeja. Mikko Harju on asunut Kiinassa jo 15 vuotta.
– Kiinassa lainsäädännön pohja muuttuu jatkuvasti, mikä tekee työn haastavaksi. Tulkinnat on koko ajan tarkistettava uudestaan, ruotsalaisessa Mannheimer Swartling -toimistossa työskentelevä Harju kuvailee.
– Paitsi että tulkinnat vaihtelevat, regulaatio saattaa muuttua hetkessä ilmoitusluonteisesti ja ilman siirtymäsäännöksiä.
Koska tulkinnat vaihtelevat maakunnista toiseen, paikallisten viranomaisten valta on suurta. Siksi suhteet paikallisviranomaisiin ovat elintärkeitä. Olennaista on ymmärtää, mitä viranomaiset kulloinkin odottavat. Riitauttaminen ei useinkaan edistä asioita eikä tiedä yritykselle hyvää jatkossa.
Lakiasioiden hoitaminen kiinalaisten kanssa onkin ennen kaikkea kiinalaisten odotusten manageerausta. Länsimaalaisen on vaikea ymmärtää sitä, koska elämme selkeän juridisen toimintaympäristön ja tarkkojen sisältövaatimusten maailmassa.
Kiltteydestä ei Kiinassa kiitellä
Kiinalaiset juristit ovat taitavia, mutta luovuus ja innovatiivisuus usein puuttuvat. Neuvottelutilanteessa kiinalainen lakimies on samaa mieltä pomonsa kanssa, vaikka tietää pomon olevan väärässä.
Mannheimer Swartlingillä uskotaan, että yhdistämällä länsimaalaisten juristien ratkaisuhakuisuus ja kiinalaisten kollegoiden tekninen taitavuus voidaan kuitenkin saada ihmeitä aikaan. Kumpikaan ei pärjää ilman toisiaan.
Neuvotteluvastapuolena kiinalaiset ovat kovia. Saksalaisen asianajajan Ulrike Glückin mukaan kiinalaiset valmistautuvat huolella eivätkä anna helposti periksi. Kiirehtiminen on neuvotteluissa suuri virhe. Lukkotilanteissa uusien ehdotusten tekeminen jää yleensä ulkomaisten osapuolten harteille kiinalaisten vedotessa luottamuspulaan ja odottaessa vastapuolen liikkuvan.
Glückin mielestä länsimaalaiset varovat usein turhaan.
– Liika kiltteys tulkitaan Kiinassa heikkoudeksi. On tärkeää saavuttaa neuvottelukumppanin arvostus ja luottamus, eikä sitä saavuteta kiltteydellä. Joskus tämä edellyttää tiukkaa rajojen asettamista neuvottelutilanteessa.
CMS-asianajotoimistossa työskentelevä Glück on toiminut Kiinassa jo 15 vuotta. Hän puhuu sujuvaa kiinaa, ja kielen osaaminen onkin länsimaalaiselle juristille yhä tärkeämpää.
Tuomioistuimia syytä välttää
Kiinalaiset ovat vasta oppimassa riitojen ratkaisun menetelmiä, ja juridisessa osaamisessa on parantamisen varaa. Tuomioistuimissa on huonot palkat, korruptio on yleistä ja tuomareilta on vaadittu lakiopintoja vasta viiden vuoden ajan. Osaaminen on kuitenkin jo melko hyvää erityisesti Shanghaissa ja Pekingissä.
Länsimaisten toimistojen juristit tekevät silti kaiken mahdollisen, jotta tuomioistuimeen ei tarvitse lähteä. Ulkomaalainen lakimies ei voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä Kiinassa. Ulrike Glück ei ole tästä pahoillaan. Oikeudesta saa harvoin toivomansa lopputuloksen, ja tämä on erityisen totta Kiinassa.
Glück suositteleekin sopimuksiin välimieslausekkeita. Kiinassa välimiesratkaisut ovat täytäntöönpantavissa kuten tuomioistuinten päätökset. Ulkomailla saadut tuomiot eivät sen sijaan ole täytäntöönpanokelpoisia Kiinassa – ainoan poikkeuksen muodostaa Hong Kong. Hong Kongin lain ja tuomioistuinten käyttäminen onkin suositeltava vaihtoehto, jos vain mahdollista.
Oikeusvaltio alkutekijöissään
Kiinalaiset ovat kiinnostuneita länsimaalaista käytännöistä, ja juridinen toimintaympäristö kehittyy kovaa vauhtia. Kontrolli on kuitenkin edelleen hyvin tiukkaa. Hyvin toimivasta puoluekoneistosta kertoo se, että kiinalaisissa asianajotoimistoissa on edelleen aina yksi puolueen edustaja.
Kun länsimaissa asianajajan lähes ainoa tehtävä on ajaa asiakkaansa etua, niin Kiinassa kansakunnan tai puolueen etu on priorisoitava ennen kaikkea muuta.
Maaliskuussa 2012 saatiin lukea uutisista Kiinan oikeusministerin lanseeraamasta uudesta lakimiesvalasta. Sen mukaan uusien lakimiehen olisi vannottava uskollisuusvala kommunistiselle puolueelle. Ehdotusta on pidetty vakavana takaiskuna oikeusvaltion kehittymiselle.
Maan politiikka ja lainkäyttö ovat edelleen saman poliittisen vallan alla. Rule of law ei vieläkään päde Kiinassa.
Yksityisalojen Lakimiehet ry teki opintomatkan Shanghaihin Kiinaan 15.–21.4.2012. Matkalle osallistui 32 yklalaista. Yhdistys täytti 30 vuotta 8.6.2012.
Vierailulla investointipankki CICC:ssä.
Minna Helle ja Jaana Meklin toimistotalojen katveessa.
Yklan puheenjohtaja Jari Pouttu toimi matkanjohtajana.
