Oikeus kansainväliseen suojeluun ja turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n peruskirjaan.
– Lakimiehen on tärkeää ymmärtää turvapaikkamenettely ja sitä koskevat säädökset sekä turvapaikanhakijoiden erityistilanne. Hänen tulee olla valmis tekemään työtä ihmisten kanssa, jotka ovat hyvin eri tavoin haavoittuvassa asemassa, sanoo johtava juristi Marjaana Laine Pakolaisneuvonnasta.
Lakimiehen on tärkeää ymmärtää turvapaikkamenettely ja sitä koskevat säädökset sekä turvapaikanhakijoiden erityistilanne.
Pakolaisneuvonta on sekä pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen erikoistunut lakitoimisto että asiantuntijajärjestö.
Puhuttelu on tärkein osa turvapaikkamenettelyä
Turvapaikan haku tapahtuu aina maassa, josta suojelua halutaan. Suomessa turvapaikkahakemus jätetään poliisille tai rajavartiolaitokselle. Hakemus rekisteröidään ja hakija ohjataan vastaanottokeskukseen, jossa hän saa peruspalvelut, kuten majoituksen, terveyspalvelut ja toimeentulon.
Varsinaisesta turvapaikkatutkinnasta ja -päätöksestä vastaa maahanmuuttovirasto Migri. Jos perusteet hakemuksen tutkimiselle Suomessa täyttyvät, seuraa menettelyn tärkein vaihe eli hakijan kuuleminen turvapaikkapuhuttelussa.
Turvapaikkatutkinnassa hakijalla on myötävaikuttamisvelvollisuus ja viranomaisella selvittämisvelvollisuus.
– Hakijan on itse tuotava esille se, miksi juuri hän on vaarassa. Viranomaisella on selvittämisvelvollisuus ja myös velvollisuus selvittää hakijan haavoittuva asema ja erityistarpeet, Laine sanoo.
Kansainvälinen suojelu ja yksilölliset syyt
Kansainvälinen suojelu tarkoittaa turvapaikkaa tai oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.
Puhuttelussa selvitetään, täyttyvätkö turvapaikan eli pakolaisaseman perusteet. YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolaisella on oltava perusteltu syy pelätä joutuvansa vainon kohteeksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia.
Kansainvälinen suojelu tarkoittaa turvapaikkaa tai oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.
Jos edellytykset eivät täyty, voi olla mahdollista saada oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Siinäkin tapauksessa hakijaa uhkaa kotimaassa epäinhimillinen kohtelu tai vakava vaara esimerkiksi sotatilan takia.
Kolmaskin vaihtoehto on, joskin harvinainen.
– Turvapaikkamenettelyssä arvioidaan kansainvälisen suojelun tarpeen lisäksi mahdollisuus oleskelulupaan yksilöllisestä inhimillisestä syystä: onko henkilö haavoittuvassa asemassa, onko hänellä erityistarpeita tai siteitä Suomeen, Laine kertoo.
Pakolaisoikeuden pääperiaate on, että vääriä kielteisiä päätöksiä ei saa tulla.
Kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävä oleskelupa on voimassa neljä vuotta. Jos hakija saa kielteisen päätöksen, tehdään käännytyspäätös. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
– Pakolaisoikeuden pääperiaate on, että vääriä kielteisiä päätöksiä ei saa tulla. Epäselvässä tilanteessa on tehtävä päätös hakijan eduksi.
Vuoden 2015 pakolaistilanne ja ulkomaalaislain muutokset näkyvät edelleen
Vuonna 2021 Suomessa jätettiin 2 545 turvapaikkahakemusta, joista ensimmäisiä hakemuksia oli 1 383. Uusintahakemukset kertovat Laineen mukaan edelleen vuoden 2015 pakolaistilanteesta ja ulkomaalaislakiin tehdyistä tiukennuksista. Suomen turvapaikkamenettelyä ohjaava ulkomaalaislaki perustuu EU:n turvapaikkalainsäädäntöön.
– Direktiivit määrittävät minimin, ja tuntuu, että vuodesta 2015 lähtien ulkomaalaislaissa on menty kaikessa kohden sitä minimiä, Laine arvioi.
Turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2015 kymmenkertainen määrä normaaliin verrattuna, eikä järjestelmä pysynyt perässä. Esimerkiksi puhutteluihin käytetty aika lyheni huomattavasti. Myös hakijoiden oikeusturva huononi, kun vuonna 2016 valitusaikaa lyhennettiin ja oikeusapua rajoitettiin. Tiukennuksia purettiin osin vuonna 2021 juuri oikeusturvan heikkenemisen takia.
Turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2015 kymmenkertainen määrä normaaliin verrattuna, eikä järjestelmä pysynyt perässä.
– Monien kohdalla on perusteita uusintahakemuksen tekemiseen. Kansainvälisen suojelun tarvetta ei selvitetty asianmukaisesti ensimmäisen hakemuksen käsittelyssä, kun nopeutta painotettiin liikaa laadun kustannuksella, Laine sanoo.
Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen toteaa, että jos uusintahakemusta käsitellessä huomataan puutteita aiemmassa tutkinnassa, hakemus otetaan tutkintaan.
– Merkittävä osa uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä on kuitenkin tutkimatta jättämisiä. Näistäkin on valitusoikeus.
Tilapäistä suojelua Ukrainan sotaa pakeneville
Lukuun ottamatta vuotta 2015 turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa ollut alhainen, vuodessa muutamia tuhansia. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuun 2022 lopulla Ukrainaan, pakolaistilanne muuttui hetkessä koko EU:ssa.
Eurooppa-neuvosto vastasi aktivoimalla ensimmäisen kerran tilapäisen suojelun direktiivin. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön pikavauhdilla myös Suomessa 5. maaliskuuta. Tilapäisen suojelun oleskelulupa voidaan myöntää Ukrainan sotaa pakeneville enimmillään 4.3.2023 asti.
– Merkittävin ero turvapaikkamenettelyyn on nopeus ja se, että ei ole puhuttelua eli ei selvitetä yksiköllisiä perusteluja, Antti Lehtinen sanoo.
Tilapäisen suojelun oleskelulupa myös mahdollistaa opiskelun sekä työnteon heti hakijaksi rekisteröitymisestä lähtien. Turvapaikanhakijalla taas työnteko-oikeus alkaa kolme tai kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko matkustusasiakirjaa.
Tilapäisen suojelun oleskelulupa mahdollistaa opiskelun sekä työnteon heti hakijaksi rekisteröitymisestä lähtien.
Hakemusten käsittelyä on pystytty nopeuttamaan osin automatisoimalla järjestelmää. Toukokuun alkuun mennessä hakemuksia tilapäisestä suojelusta oli Suomessa tehty yli 21 000 ja käsitelty yli 16 000. EU:ssa hakemuksia oli tehty yhteensä yli kaksi miljoonaa.
Juristilta vaaditaan turvapaikkamenettelyssä inhimillistä ymmärrystä
Palataan vielä normaaliin turvapaikkamenettelyyn ja juristin rooliin prosessissa. Turvapaikanhakijalla on oikeus yksilölliseen neuvontaan ja oikeusapuun sekä haku- että valitusvaiheessa. Varattomalle hakijalle oikeusapu on maksutonta.
Jokaisella turvapaikanhakijalla on oikeus neuvontaan ja oikeusapuun.
– Jokaisen pitäisi mahdollisimman ajoissa päästä asiantuntevan oikeusavun piiriin. Avun tarve vaihtelee paljon esimerkiksi koulutustason tai psyykkisen kunnon mukaan, mutta kaikki tarvitsevat tietoa suomalaisesta oikeusjärjestelmästä, Marjaana Laine sanoo.
– Monilla on hyvä syy olla luottamatta viranomaisiin – tai kehenkään. Lakimiehen on paitsi käytävä läpi kansainvälisen suojelun perusteet myös luotava luottamusta.
Juristi voi vahvistaa turvapaikka- ja pakolaisoikeuden osaamista esimerkiksi oikeusministeriön kursseilla. Myös Pakolaisneuvonta järjestää koulutusta ja ylläpitää Turvapaikkajuristit-sähköpostilistaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuella.
Asiantunteva lakimies tunnistaa viitteet turvapaikanhakijan haavoittuvasta asemasta.
Lainopin ohella tärkeää on inhimillinen ymmärrys ja kohtaaminen.
– Asiantunteva lakimies tunnistaa esimerkiksi viitteet hakijan haavoittuvasta asemasta, kuten terveysongelmista tai koetusta seksuaalisesta väkivallasta, ja varmistaa, että erityistarpeet huomioidaan.
Lue lisää aiheesta Pakolaisneuvonnan ja Maahanmuuttoviraston sivuilta.
