Tauno Ellilä (14.2.1907–16.1.1975) oli ”yksi merkittävimpiä prosessioikeuden tutkijoita. Hänen prosessioikeuden eri alueita käsittänyt työnsä on jättänyt pysyvät jälkensä maamme oikeustieteen historiaan. Hänen erikoisalojaan olivat erityisesti täytäntöönpano- ja ulosotto-oikeudet. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi Ellilä osallistui lainvalmistelutyöhön sekä toimi hallinto- ja järjestömiehenä lukuisissa eri tehtävissä.”
Nämä Biografiakeskuksen artikkelissa Tauno Ellilää kuvaavat seikat ovat tuttuja. Sen sijaan monta muuta asiaa on jäänyt pimentoon.
Tauno Ellilän 105-vuotissyntymäpäivän kunniaksi ilmestyi hänen poikansa, OTT Kalevi Ellilän tekemä omakustanne In memoriam Tauno Ellilä. Prosessin tähden.
Kirjasta tulee esiin Tauno Ellilästä ja hänen elämästään monta uutta puolta. Niistä kaksi on syytä kaivaa esiin historian kätköistä: hänen toimintansa vastavakoojana ja aktiivisuutensa Lakimiesliitossa.
Vastavakooja varoittaa sabotööreistä
Talvi- ja jatkosodassa Tauno Ellilä oli sotilaskomennuksessa pääesikunnan valvontaosaston tehtävissä vastavakoojana. Tänä aikana hän kirjoitti Poliisilehteen oikeustieteellisen artikkelin ”tuhotyö- eli sabotaashirikosten” tutkinnasta ja torjunnasta. Lehden numerolla oli poikkeuksellisen pieni jakelu, sillä sabotöörien ei tahdottu hyötyvän sen sisällöstä. Kalevi Ellilän kirjassa artikkeli on julkaistu näköispainoksena. Koska terrorismi on taas noussut otsikoihin, on arvokasta saada tietoa käsitteestä ja sen tuomittavuudesta sotiemme aikana.
”Tuhotyölle eli sabotaashille on oleellista, että se kohdistaa kärkensä puolustuskykyyn vaikuttaviin seikkoihin. Kun sabotaashiteot kokemuksellisesti osoittautuvat liittyvän sodan tai sodan vaaran aikoihin, niin näissä oloissa sabotaasitorjunta käytännössä saa ajankohtaisen merkityksensä”, Ellilä perustelee kirjoituksen tarpeellisuutta.
Ja lukija havaitsee huokaavansa: ei mitään uutta auringon alla. Niin ajankohtaiselta aihe tuntuu, ja kirjoitus imaisee nykypäivänkin lukijan mukaansa.
Kurkistus Lakimiesliiton historiaan
Tietystä henkilöstä kerrotut elämäkerrat valottavat kuvaa kyseisen ajan historiallisista kehyksistä. Tauno Ellilä oli Suomen Lakimiesliiton hallituksen jäsen 1953–60, ja myös liiton varapuheenjohtaja vuosina 1958–60.
Lakimiesliiton historiasta kiinnostuneelle kirjan luku ”Mukana Suomen Lakimiesliiton hallitustyössä” luo mielenkiintoisen kuvan Lakimiesliiton hallituksen tavasta työskennellä tuohon aikaan, vaikkakin yhden hallituksen jäsenen aikaansaannosten näkökulmasta. Samalla piirtyy kuva niistä asioista ja aihealueista, jotka olivat pinnalla 1950- ja 1960-luvuilla lakimieskunnassa yleensäkin.
Tuolloin Lakimiesliiton hallitus kokoon- tui 2–3 viikon välein. Ajankohtaisia aiheita olivat muun muassa Lakimiespäivät, niiden sisältö sekä niistä tehtävien pöytäkirjojen painattaminen ongelmineen. Ellilän aloitteesta päätettiin, että silloinen liiton asiamies Kai Korte (sittemmin muun muassa oikeuskansleri) laitettaisiin selvittämään pöytäkirjojen painatuksen viipymistä sekä mahdollisuuksia hakea sitä varten apurahaa Raha-automaattiyhdistykseltä.
Ellilän myötävaikutuksella Lakimiespäivät siirtyivät myös koulutuksellisempaan suuntaan.
Nämä ovat mielenkintoisia yksityiskohtia vielä nykyäänkin, kun Lakimiespäivän pöytäkirjan painattamisesta on päätetty luopua ja viimeinen painettu pöytäkirja julkaistiin vuonna 2007. Seuraava Lakimiespäivä on 4.10.2013 ja sen suunnittelu on alkamassa.
Kirjan In memoriam Tauno Ellilä. Prosessin tähden (2012) voi maksutta tilalta sen tekijältä, OTT Kalevi Ellilältä sähköpostitse osoitteesta kaleviellila@gmail.com
