STT:n toimitusjohtaja, varatuomari Atte Jääskeläinen: Euroopan unioni on journalistinen haaste

STT:n toimitusjohtaja, varatuomari Atte Jääskeläinen:
Euroopan unioni on journalistinen haaste

EU:n päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen suoma-laisen elämään. Suomen Tietotoimiston johdossa huhtikuussa aloittaneen varatuomari Atte Jääskeläisen mukaan unioni on melkoinen haaste myös suomalaiselle medialle.

MITÄ TOISTAKYMMENTÄ vuotta taloudesta ja politiikasta Helsingin Sanomissa kirjoittanut Atte Jääskeläinen tarkoittaa viestillään?

– Kun merkittävä osa suomalaisesta päätöksenteosta toteutuu Euroopan tasolla, suomalaisten toimittajien on pystyttävä nostamaan EU:n päätöksentekoa kansallisesti esiin niin, että ihmiset voivat hahmottaa siitä omaan elämäänsä vaikuttavat keskeiset asiat.

– Lisäksi median on autettava kansalaisia ymmärtämään, että päätöksenteko EU:ssa on osa kotimaista päätöksentekoa, hän sanoo.

STT on välittänyt uutisia Suomessa toistasataa vuotta ja jatkaa työtään. Uutistuotanto on Jääskeläisen mukaan esimerkki liiketoiminnan muodosta, jota ei voi viedä maasta pois.

– On vaikea kuvitella, että STT:n suomenkielistä uutisvirtaa voisivat kirjoittaa muut kuin toimittajat, jotka hallitsevat täydellisesti suomen kielen. Uutistoimiston pitää myös olla fyysisesti läsnä siellä, missä asiat tapahtuvat.

Jääskeläinen näkee ajassamme yleensä sekä mahdollisuuksia että uhkia.

– Parasta on Nokian menestystarina ja sen tuoma muutos. Nokian myötä suomalaiset oppivat luottamaan, ettei oikeastaan mikään ole enää meille mahdotonta. Se poisti yhden henkisen lasikaton.

– Yhtenä suurimmista ongelmista pidän tulevaa ikärakennetta, joka on vaarantamassa maan talouskasvun. Siinä muhii jopa kaikki kriisin ainekset.

Keskitetysti vai profiloituen?

Suomen Tietotoimiston historia alkoi vuonna 1897, jolloin lennätin oli juuri keksitty ja Suomeen oli perustettu paljon uusia sanomalehtiä.

– STT on yhä Suomen median keskeinen tapa harjoittaa uutisyhteistyötä. Media on päättänyt tietyn osan uutistuotannosta olevan sellaista, että sitä varten tarvitaan uutistoimisto. Tällä hetkellä palveluksessamme on 120 toimittajaa ja henkilöstön kokonaismäärä noin 140.

Jääskeläinen on uutistoimiston kahdestoista päätoimittaja. Pisin pesti uutistoimiston johdossa on kestänyt 32 vuotta.

– Talo on vakavarainen, kannattava ja asiakkailleen tärkeä. Harva toimitusjohtaja pääsee näin valmiiksi katettuun pöytään!

Samalla hän silti muistuttaa, että vähäisintäkään varaa torkahteluun ei ole. STT:llä on joitakin pienehköjä riippumattomia kilpailijoita, mutta pääkilpailu syntyy siitä, jos asiakasmediat ryhtyvät tekemään asioita itse.

– STT:llä on paljon tuotteita, joita tekevät täysin samalla periaatteella myös asiakasmediat. Peruskysymys on, tehdäänkö palvelut meillä keskitetysti samansisältöisenä kaikille vai tekevätkö asiakasmediat ne itse hieman suuremmilla kustannuksilla mutta tavalla, joka auttaa niitä profiloitumaan.

– Media-asiakkaidemme määrä on hyvin vakaa. Käytännössä asiakkaita ovat kaikki merkittävät uutistoimintaa harjoittavat suomalaiset mediatalot. Lisäksi on muita asiakkaita, joiden määrä on kasvussa, Jääskeläinen kertoo.

Reaaliaikaisuus korostuu

Suurimpana viime vuosikymmenten muutoksena Jääskeläinen pitää uutistoiminnan muuttumista reaaliaikaiseksi.

– Aiemmin suurin osa asiakaskunnasta ei kaivannut materiaalia minuutilleen silloin, kun jotakin oli tapahtunut. Nykyisin sähköisen viestinnän osuus kasvaa, ja sen näkemys uutistoiminnasta on hyvinkin reaaliaikainen.

Päätoimittaja muistuttaa, että samaan aikaan uutistoimiston on pystyttävä tarjoamaan myös lisäarvoa sanomalehdille julkaistavaksi seuraavana aamuna. STT lähettää päivittäin suomenkielisessä peruspalvelussaan vajaat 300 uutista.

– Asiakkaiden pitää kyetä luottamaan siihen, että he voivat käyttää kauttamme tulleen aineiston sellaisenaan. Se edellyttää, että täytämme asiakasmedioidemme kaikki laadulliset ja eettiset kriteerit.

STT:n uskottavuus kärsi kolhun suomalaisen hiihtourheilun doping-uutisoinnin johdosta muutama vuosi sitten. Nyt luottavuus on Jääskeläisen arvion mukaan palautunut jo hyvälle tasolle.

Entä mistä on oire, että maailmalla arvovaltaistenkin lehtien nimekkäitä toimittajia on jäänyt kiinni sepitetyistä jutuista?

– Kyllä se kertoo siitä, että medioiden ja toimittajien välinen kilpailu on maailmalla kiristynyt äärimmilleen. STT:ssä on kevään aikana kirjoitettu uusiksi eettiset pelisäännöt. Tämä liittyi osittain uuteen sananvapauslakiin, joka edellyttää näiden asioiden ohjeistamista ja tiedottamista.

Muitakin juristeja toimittajina

Juristitaustaisia toimittajia ja päätoimittajia on ollut aina, joskaan ei kovin paljon. Helsingin Sanomiinkin jäi Jääskeläisen lähdettyä toimittajia, joilla on oikeustieteellinen koulutus.

– Juristikoulutus antaa valmiuksia myös toimittajan työhön. Jokaisessa työssä onnistuminen edellyttää kuitenkin, että hankkii tavalla tai toisella alan erityisosaamisen. Itse olen saanut sen tekemällä lehtityötä alle parikymppisestä.

Jääskeläinen pitää juristitaustaa hyvänä muun muassa siksi, että se antaa selkeän käsityksen suomalaisen yhteiskunnan rakentumisesta ja mekanismeista, joilla valtaa käytetään. Toimittaminen jos mikä on olennaisesti vallankäytön seuraamista.

Toistaiseksi Jääskeläinen ei ole törmännyt maailmalla liikkuessaan muihin juristitaustaisiin toimittajiin.

– Käsitykseni mukaan juristikoulutus on muualla spesifimpää, ammattiin selkeämmin valmistavampaa kuin Suomessa. Siksi juristikoulutuksen saaneet hakeutuvat juristin töihin.

– Jos juristitausta on eduksi toimittajan työssä, vielä enemmän hyötyä siitä on päätoimittajana, sillä päätoimittajalla on juridinen vastuu. Ongelmatilanteissa on helpompi hahmottaa, mistä juridisesti on kysymys.

Pelisäännöt tv-oikeudenkäynteihin

Toimittaminen ei voi olla yhteiskunnasta irrallaan oleva asia. Näin Jääskeläinen kysyttäessä, jääkö jotakin merkittävää vielä tänä päivänä medialta kertomatta – onko tabuja, esiintyykö itsesensuuria?

– Journalismin etiikan näkökulmasta on tärkeää, että on proseduureja, joiden avulla media kyseenalaistaa säännöllisin väliajoin keskeisiä asioita. Näitä ovat esimerkiksi tapa nähdä tapahtumia tai tehdä journalistista työtä.

– Olemme melko varovaisia puhumaan asioista, jotka ovat hyvin. Kaiketi taustalla on se, että jos journalisti menee kehumaan jotakin, mikä paljastuukin kuplaksi, seuraa tavaton pilkka.

– Päinvastaisessa tapauksessa kovasta kritiikistä älähtää yleensä vain se, johon kalikka kalahtaa.

Televisio-oikeudenkäynneistä STT:n uusi päätoimittaja heittää ilmaan toiveen.

– Median ja tuomioistuinlaitoksessa toimivien juristien kesken olisi nyt hyvä käydä keskustelu, jossa selkiytetään pelisäännöt ja tapa päättää television läsnäolosta oikeudenkäynneissä. STT jätti taannoin puheenjohtajan harkintaan televisioinnin Kari-Pekka Kyrön oikeudenkäynnissä, jossa uutistoimisto oli asianomistajana.

– Kaikille osapuolille olisi hyväksi selkeä käsitys siitä, milloin oikeudenkäynti ja siihen liittyvien ihanteiden noudattaminen edellyttävät laajaa julkisuutta ja milloin taas julkisuus vaarantaa perustavoitteen prosessin lopputuloksen oikeellisuudesta.

Molemmat ovat Jääskeläisen mukaan merkittäviä asioita yhteiskunnassa.

Tuomarin urakin olisi kelvannut

Atte Jääskeläinen, 38, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1990 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1994.

– Aloitin kesätoimittajana Forssan Lehdessä ylioppilaskeväänä. Kesällä hain opiskelemaan tuotantotaloutta Teknilliseen korkeakouluun ja valtio-oppia Helsingin yliopistoon. Pääsin opiskelemaan valtio-oppia yliopistoon ja teknillistä fysiikkaa Otaniemeen, hän kertoo.

Mies valitsi fysiikan, mutta alkoi jo runsaassa puolessa vuodessa kaivata jotakin muuta. Seuraavana kesänä hän pyrki oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja pääsi.

– Elämäni oli hyvin pitkälle toimittajan työtä kesä- ja joululomilla ja oikeustieteen opiskelua siinä välissä. Olin muun muassa kesätoimittajana Hämeen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Hesarista sain taloustoimittajan pestin vuosi ennen valmistumistani.

– Mielessä oli koko ajan, että pitäisi ryhtyä tekemään varsinaisia juristin töitä. Minulle tarjottiin kuitenkin irtioton hetkellä aina niin kiinnostavaa ja piirun verran haasteellisempaa toimittajan tehtävää, etten malttanut olla ottamatta sitä vastaan.

Vuonna 1993 Helsingin Sanomien taloustoimittajana työskennellyt Jääskeläinen päätti, että on viimeinen hetki lähteä auskultoimaan ja yrittää päästä kiinni tuomarin uraan sitä kautta.

– Auskultoinnin jälkeen olin siirtymässä juristille tyypillisempiin töihin, mutta sitten vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kysyi, haluanko ryhtyä johtamaan Helsingin Sanomien taloustoimitusta.

Taloustoimituksesta Jääskeläinen siirtyi vetämään politiikan toimitusta keväällä 2001. STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana hän aloitti pari kuukautta sitten, huhtikuun alussa.

– Olisin kyllä viihtynyt tuomarina tai asianajajana. Auskultointiaika kasvatti ihmisenä valtavasti. Se opetti muun muassa, että asiat on pakko ratkaista ja että päätöksistä pitää aina kantaa vastuu.

Mutta onko Jääskeläisellä nykyisin lainkaan mahdollisuuksia kirjoittaa?

– Kovin paljon en pysty tyydyttämään tarvetta tehdä tekstiä suurelle yleisölle, mutta muuten tässäkin työssä joutuu kirjoittamaan melko paljon. Totta puhuen ehdin jo ensimmäisen kuukauden aikana tuntea jonkinlaista kaipuuta jutuntekoon!

Jääskeläinen on kirjoittanut myös yhden kirjan, opinnäytetyönsä. Se on Lakimiesliiton Kustannuksen julkaisema Euroopan valuuttajärjestelmä EMS ja Suomi.