Minun mielestäni Akavalla keskusjärjestönä ei pidä olla liian laaja toimikenttä, vaan on aidosti tehtävä valintoja. Meillä on käytössämme niin vähän resursseja, että ne on suunnattava kohti niitä suuria kysymyksiä, joilla on merkitystä mahdollisimman monelle akavalaiselle, Akavan touko–kesäkuun vaihteessa valittu puheenjohtaja Sture Fjäder luonnehtii lähitulevaisuuden Akavaa.
Hänen mukaansa entistä aktiivisempi Akava keskittyy erityisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja keskustelun avaamiseen.
Heti valintansa jälkeen tuore puheenjohtaja on aloittanut Akavassa uuden strategian laatimisen. Sen yhteydessä käydään läpi kaikki Akavan nykyiset toiminnot ja niiden tilanne.
– Kun tämä selvitys on saatu valmiiksi, arvioimme ja päätämme, jatketaanko nykyisellä tavalla vai pitääkö jotain tehdä toisin.
Vaikuttajan rooliin
Sture Fjäderin tavoitteena on nostaa Akavan näkyvyyttä julkisuudessa. Tarkoituksena on hyödyntää hänen jo edellisissä johtotehtävissään Suomen Ekonomiliitossa syntyneitä verkostoja ja lehdistösuhteita.
– Akavasta tulee yhä tärkeämpi yhteiskuntapolitiikan lobbari ja vaikuttaja, mutta myös yhteiskuntapoliittisen keskustelun luoja. Koska akavalaiset jäsenet ovat johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita julkisella sektorilla, koululaitoksessa, yliopistomaailmassa, yksityisellä sektorilla, olisi minusta ihme, jos emme pystyisi yhdessä luomaan yhteiskuntakeskustelun agendaa.
– Emme ole mikään reaktiivinen keskusjärjestö, joka ottaa kantaa vain muiden esiinnostamiin asioihin, vaan haluamme olla erityisesti proaktiivinen vaikuttaja ja keskustelija.
Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Akava jalkautuu poliitikkojen luo myös muulloin kuin hallitusneuvottelujen aikaan. Tavoitteena on, että ei pelkkä keskusjärjestö vaan koko Akava-yhteisö lobbaa yhteisten asioiden puolesta. Tällöin keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen voimavarat saadaan Fjäderin mukaan entistä parempaan ja tehokkaampaan käyttöön.
Yhä aktiivisempi rooli politiikan ja yhteiskunnan kentällä saattaa merkitä myös uudenlaista rekrytointitapaa keskusjärjestössä.
– Akavassa on paljon hyvää asiantuntemusta, mutta aika vähän ihmisiä, jotka ovat itse olleet tekemässä politiikkaa. Jos saamme lisää resursseja, palkkaan keskustoimistoon joitain työntekijöitä myös politiikasta.
Koulutuspolitiikka vinossa
Lakimiesliitossa korostetaan, miten tärkeää on, että koulutusmäärät ja työmarkkinoiden tarpeet kohtaavat toisensa. Myös Akavan puheenjohtaja yhtyy tähän vaatimukseen.
– Olen ymmärtänyt että Lakimiesliitto haluaa vähentää lakimieskoulutusta ja jos tahto on tämä Akavan on tuettava tätä tavoitetta, Fjäder sanoo.
Sture Fjäder korostaa, että koulutuspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa ei tulisi yhdistää missään tilanteessa toisiinsa; yliopistoja ja tiedekuntia ei tule sijoittaa maakuntiin vain imagollisista, työvoimapoliittisista tai muista aluepoliittista syistä.
– Uskon, että yliopistot tekisivät viisaasti, jos ne keskenään kävisivät keskustelua siitä, mihin jokainen yliopisto jatkossa satsaa. Siellä, missä on ylituotantoa, voitaisiin lakkauttaa yksi tai useampi tiedekunta, ja näillä resursseilla voitaisiin vahvistaa muun koulutuksen laatua ja oppilas–opettaja-suhdetta.
Fjäderin mielestä 25 000 akateemisesti koulutettua työtöntä kertoo karua kieltä siitä, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa on mennyt jotain vikaan.
– Minun mielestäni laatu tulee siitä, että meillä on tarpeeksi suuria yksiköitä. Koulutuspolitiikan määrät ja työvoimatarpeen arviointijärjestelmät eivät ole kohdanneet, kun tuloksena on näin suuri työttömien määrä.
Oikeusturvalla ei pidä leikkiä
Lakimiesliiton tärkeisiin tavoitteisiin kuuluvat myös oikeusturvan kohentaminen sekä oikeuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen määrärahojen turvaaminen. Akavan tuoreen puheenjohtajan mielestä oikeusturvan takaaminen kuuluu itsestään selvyytenä jokaisen sivistysvaltion ykköstehtäviin.
– Oikeusvaltion pääperiaatteisiin kuuluu, että kaikkien pitää saada oikeutta. Tällöin oikeuslaitoksessa on oltava riittävästi virkoja ja määrärahoja. Valtion tuottavuushankkeiden ei pitäisi kohdistua oikeuslaitokseen, koska jo nyt juttujen käsittelyajat ovat pitkiä ja virkoja on liian vähän.
Fjäder korostaa myös, että oikeuslaitoksen ja julkisen sektorin palkkataso pitää saada niin korkealle, että kaikki lakimiehet eivät karkaa asianajotoimistoihin tai suurten yritysten lakiosastoille; myös oikeuslaitoksen palveluksessa pitää Fjäderin mielestä voida luoda mielenkiintoista uraa.
– Näillä asioilla ei kannata leikkiä, puheenjohtaja painottaa.
Fjäderin mukaan kysymys oikeusturvasta on osa samaa arvokeskustelua, jota Akavan sisällä parhaillaan käydään.
– Aiomme strategiaprosessissa nostaa esille kysymykset siitä, mitä Akava tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnalla ja mitä yhteiskunnan eri tehtävät ovat. Olemme puhuneet Akavassa yhteiskunnan ydintehtävistä määrittelemättä, mitä me niillä tarkoitamme.
Voimat yhteiseen käyttöön
Akavassa käynnissä oleva selvitys ja toimintojen arviointi käsittää myös keskusjärjestön, jäsenjärjestöjen ja neuvottelujärjestöjen työnjaon määrittelyn.
– Keskusjärjestö keskittyy jatkossa suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Nyt selvitämme, missä kunkin asian paras asiantuntemus on, ja keskitämme toimintaa sen mukaan joko neuvottelujärjestöihin, jäsenjärjestöihin tai tarvittaessa keskusjärjestöön. Vielä en tiedä, mikä lopputulos on, mutta uskon, että nykytilanne ei säily.
– Aina pitää kysyä, miten eri toimilla saadaan lisäarvoa ja missä resurssit tulevat tehokkaimmin käytettyä. Toivottavasti voimme käyttää myös Akava-yhteisön sisällä olevien jäsenjärjestöjen resursseja keskusjärjestötyöhön, sillä keskusjärjestö ei ole mikään erillinen saareke, vaan itse asiassa keskusjärjestö on sama kuin sen jäsenjärjestöt.
Fjäder vertaa Akavaa osakeyhtiöön, jossa kuitenkin normaalista osakeyhtiöstä poiketen tytäryhtiöt päättävät, mitä konsernijohto tekee.
– Haluan, että tämä työnjakokeskustelu käydään Akava-yhteisössä aidosti. Kun keskustelu on käyty ja päätökset tehty, vaadin myös, että niihin sitoudutaan. Eri toimijoiden välinen työnjako ei ole mikään status quo itsessään, ja uskon kyllä, että neuvottelujärjestöillä ja ainakin osalla jäsenjärjestöistäkin on kiinnostusta tämän asian kirkastamiseen.
Fjäder jatkaa samalla, että myös jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa keskusjärjestön tuella.
– Yritämme saada liikkeelle prosessia, jossa jäsenjärjestöt vapaaehtoisesti keskustelisivat, onko joitain jäsenpalvelutehtäviä tai jäsenetuja, joita voitaisiin yhdistää. Tämä säästäisi valtavasti voimavaroja.
Face–2–face-myyntiä
Sture Fjäderin mielestä Akavan jäsenjärjestöissä on vielä paljon sisäistä kasvunvaraa. Katse kääntyy erityisesti opiskelijatoimintaan.
– Liittojen pitää ottaa opiskelijatoiminta mukaan tärkeäksi osaksi kaikkea toimintaa ja antaa opiskelijoille yhä enemmän näkyvyyttä.
Opiskelijatoiminnan aktivoinnin lisäksi liittojen sisällä tulisi Fjäderin mukaan miettiä, mikä yhteiskunnassa on muuttunut ja minkä tyyppistä palvelua jäsenet nykyisin kaipaavat.
– Enää ei riitä, että jäsenyyttä markkinoidaan vaan se joudutaan myymään. Pitää kertoa mahdollisille jäsenille konkreettisesti, mitä tuote nimeltä jäsenyys tarkoittaa, mitä se sisältää ja mitä hyötyä siitä on. Bisnesmaailman ajattelutapa on tuotava myös järjestötoimintaan.
Fjäder puhuu myös face–to–face-toiminnan puolesta; mitä enemmän ihmisiä jäsenjärjestöjen toimijat kohtaavat, sitä paremmin järjestöt myös kasvavat; liittojen tulee jalkautua jäsenkunnan pariin ja työpaikoille.
– Ay-liikkeellä on kova haaste saada
uudistettua sekä profiilia että työskentelytapoja. Täytyy muistaa, että uudet sukupolvet ajattelevat hyvinkin erilailla kuin esimerkiksi 50-vuotiaat. Liittojen pitää järjestää eri ryhmille erityyppisiä tilaisuuksia.
Tähän työhön Fjäder lupaa myös keskusjärjestön tukea.
– Jos Akava näkyy julkisuudessa vahvana yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana, myös jäsenjärjestöjen arvostus ja arvo nousee.
Sture Roger Fjäder
Synt. 1958, Hanko
Koulutus:
• Kauppatieteiden maisteri 2000, Svenska Handelshögskolan
• Sosionomi, valt.kand. 1981, Svenska Social- och Kommunalhögskolan
• Ylioppilas 1977, Hangö Gymnasium
Ura:
• Akavan puheenjohtaja 2011–
• Useissa tehtävissä Suomen Ekonomiliitossa vuodesta 1989, muun muassa neuvottelu-päällikkö 1995–2011 sekä edunvalvontajohtaja 2011–
• Lukuisia luottamustoimia muun muassa Akavassa, JUKOssa ja YTN:ssä
Perhe: Naimisissa, kaksi poikaa.