Aavan puheenjohtaja Sture Fjäder vietti vastikään 60-vuotissyntymäpäiväänsä työn merkeissä. Sen sijaan, että juhlia olisi vietetty Fjäderin perhepiirissä, hän osallistui sidosryhmätilaisuuteen Svenska Handelshögskolanin tiloissa.
– Ajateltiin käyttää tilaisuus hyväksi ja pitää tällainen vastaanotto, nostaa esiin Akavan teemoja, Fjäder kertoo.
Se kertoo jotain Fjäderin omistautumisesta tehtävään, jossa hän on viihtynyt jo vuodesta 2011 lähtien. Sinä aikana Akava on jatkanut kasvuaan sekä jäsenten että jäsenliittojen määrässä, ottanut välillä etäisyyttä muihin palkansaajajärjestöihin ja painottanut laajempaa yhteiskuntapoliittista vaikuttamista.
Viimeistään keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen siirtyminen historiaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäätyä niistä ulos sinetöi Akavan keskittymisen rooliin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Työtä keskusjärjestössä yhä riittää, Fjäder sanoo. Makrotasolla Akava puolustaa tutkimuksen ja koulutuksen asemaa yhteiskuntapolitiikassa.
Tarvitaan kannustavaa veropolitiikkaa, ansiosidonnaista turvaa ja eläketurvaa, hän listaa.
– Sen puolesta Akava tekee työtä. Yhteiskuntapolitiikka, joka heijastuu suomalaiseen työelämään, on meidän tonttiamme. Tupo-ratkaisut ovat jääneet pois, mutta kaikki muu on tallella.
Eroon jäykistävistä kilpailukielloista
Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa salassapito- ja kilpailukieltosopimukset. Akava ja sen jäsenliitot ovat nostaneet nopeasti yleistyneet salassapito- ja kilpailukieltosopimukset keskusteluun, ja Fjäder uskoo asian ratkeavan seuraavalla hallituskaudella. Järjestön periaate on, että työntekijöiden vapaata liikkuvuutta työmarkkinoilla on syytä tukea.
– Tämä on herkkä poliittinen kysymys, mutta olemme lobanneet poliitikkoja sekä hallituksessa että oppositiossa, ja he ovat ymmärtäneet nykykäytännön jäykistävän työmarkkinoita. Tilanteet, joissa kilpailukielto on tarpeen, ovat pieni osa työelämää, Fjäder sanoo.
– Asia ratkeaisi kauniisti niin, että elinkeinoelämä näkee järjestelmän mahdottomuuden. Mutta lähdemme siitä, että seuraava hallitus laittaisi tämän asian kuntoon.
Akava on tukenut työelämän tarpeisiin perustuvaa perhevaapaamallia, mutta keskustelussa muut näkökulmat jyräsivät yli.
Yhdenvertaisuuden osalta perhevapaauudistuksen kariutuminen on Fjäderille pettymys. Akava on tukenut työelämän tarpeisiin perustuvaa perhevaapaamallia, mutta keskustelussa muut näkökulmat jyräsivät yli. Perhevapaisiin liittyvät ajatukset uudistuksesta ovat yhä voimassa, ja tavoitteena on saada uudistus seuraavaan hallitusohjelmaan. Fjäder sanoo työn jatkuvan entiseen malliin.
– Esitin viime kevään liittokokouksessa linjapuheenvuoron, jossa totesin, että ellei eri sukupuolten välillä olevan niin sanotun selittämättömän palkkaeron suhteen päästä hyvällä, niin sitten pahalla. Silloin puhutaan lainsäädännöstä. Islannissa on säädetty lailla palkkatasa-arvosta, ja Norjassa on tehty lainsäädäntöä pörssiyhtiöiden hallituksista. Jos ei Suomessa lasikatto muuten mene rikki, pitää uhata lainsäädännöllä, Fjäder laukoo.
Yhdenvertaisuudesta puhuttaessa Fjäder nostaa esiin myös työperäisen maahanmuuton. Hän manaa heikkenevästä huoltosuhteesta kärsivää Suomea ”demografiahelvetiksi”, joka tarvitsee kipeästi uutta nuorta työväestöä ulkomailta.
– Se edellyttää, että yhteiskunnan on oltava tasa-arvoinen riippumatta, siitä mistä tulee ja mitä kieltä puhuu. Kyse on palkkatasa-arvoa laajemmasta asiasta.
Yhteiskunnan on oltava tasa-arvoinen riippumatta siitä, mistä tulee ja mitä kieltä puhuu.
Some-keskustelu räiskyy
Kaikki Fjäderin lausunnot eivät ole ihan näin sovinnaisia. Itä-Pasilan isäntänä hän on saanut osakseen myös arvostelua, muun muassa muiden keskusjärjestöjen, mutta myös omien suunnalta. Erityisesti hänen räväkkä esiintymisensä sosiaalisessa mediassa on kiihdyttänyt osaa jäsenistöstä.
Fjäder itse katsoo tekevänsä ulostuloillaan Twitterissä työtään Akavan ja sen linjan näkyvyyden lisääjänä. Käsiteltyjä aiheita ovat muun muassa koulutuspolitiikka, sosiaaliturva ja ”vähän verokeskustelua”, Fjäder sanoo.
– Kaikki kannat joita esitän, kaikki linjat, on vedetty Akavan hallituksessa. Minä vain tuon niitä esille, mitä kaikki eivät siedä. Tuon esiin faktoja, joita kaikki eivät halua kuulla.
Tuon esiin faktoja, joita kaikki eivät halua kuulla.
Kun puhe kääntyy verokeskusteluun, sanojen tahti kiihtyy ja äänenpainot nousevat. Kokoomuslainen Fjäder ei ole peitellyt näkemyksiään esimerkiksi tuloverojen taakanjaosta, mikä on nostanut joidenkin vasemmistolaisten jäsenten karvat pystyyn.
– Tuntuu, että joidenkin ulostulojeni kommentointi on ollut jopa organisoitua. Niiden takana on samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta se on uusi ilmiö minulle. En ole väärässä siinä, että Akavan linja on, että veroaste pitää tehdä maltillisemmaksi, Fjäder sanoo.
Akavan kasvu lisää vaikutusvaltaa
Ajoittaisesta julkisesta turbulenssista huolimatta Fjäderin aikana Akava on onnistunut nostamaan imagoaan. Se koetaan tänä päivänä houkuttelevaksi ja profiililtaan raikkaaksi järjestöksi, johon on valunut paljon jäsenliittoja STTK:sta.
– Akavalla on vahva identiteetti, ja moni ryhmä on kokenut vertaistensa kuuluvan Akavaan. Silloin tänne on helppo tulla. Ei se aina ilman tuskaa ole tapahtunut, Fjäder sanoo.
Akava on kasvanut koko olemassaolonsa ajan, samoin kuin suomalaisten palkansaajien koulutustaso. Vuosien 2007–2017 aikana järjestö kasvoi poikkeuksellisen runsaasti, uusia jäseniä tuli yli 80 0000. Samaan aikaan muut keskusjärjestöt ovat pienentyneet.
Akavankin kasvulle on rajansa, Fjäder tunnustaa. Jatkossa tahdin ylläpitäminen vaikeutuu. Uusien sukupolvien sitouttamiseksi tarvitaan eteenpäin katsovaa agendaa.
– En väheksy ay-liikkeen menneitä saavutuksia, mutta niillä ei voi elää nykyhetkessä. Pitää ratkaista ongelmat, jotka ovat edessä.
En väheksy ay-liikkeen menneitä saavutuksia, mutta niillä ei voi elää nykyhetkessä.
Toisaalta voimakas kasvu tuo mukanaan myös kasvukipuja. Kun jäsenten ja liittojen määrä lisääntyy, on valtaa jaettava järjestössä uudelleen. Miten esimerkiksi edunvalvonta onnistuu, kun mukana on yhä kirjavampi joukko erilaisia palkansaajia?
– Neuvottelujärjestötasolla voi Akavan sisällä olla painopiste-eroja. Mutta täytyy muistaa, että kun joukko on kasvanut, olemme saaneet enemmän voimaa ajaa akavalaisten asiaa – kunhan ollaan yhteisymmärryksessä, sillä riitaisaa joukkoa ei kukaan kuuntele, Fjäder sanoo.
Akavan kaksi neuvottelujärjestöä ovat paisuneet keskusjärjestön mukana. Esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevien lakimiesten puolesta työ- ja virkaehdoista neuvotteleva Julkisen alan koulutetut eli JUKO kasvoi viime vuonna kahdella uudella jäsenliitolla.
– Ymmärrän huolen, koska tätä keskustelua on käyty, kun mukaan on tullut esimerkiksi uusia palkansaajaryhmiä valtiolta. Kun vaikkapa lakimiesliiton alalle tulee uutta jäsenkuntaa, keskustellaan, kuka siitä hyötyy, Fjäder toteaa.
– Mutta jos JUKO on yksimielinen siitä mitä yhdessä tehdään, niin suuremmalla joukolla saadaan paljon enemmän aikaan. Ratkaisevaa on sisäinen toiminta ja kuinka yhtenäinen tämä järjestö on.
Asiantuntijuus on valtaa
Selvää on, että kaikkien pitäisi hyötyä järjestön kasvusta. Se edellyttää hyvää päätöksentekoa, johon jokaisella jäsenliitolla on mahdollisuus osallistua. Fjäder tunnistaa haasteet.
– Se vaatii aika paljon johtamiselta. Samalla on estettävä sitä, että joku alkaa vetää kotiinpäin, koska siinä tuhotaan se yhteinen organisaatio ja luottamus. Silloin kärsivät kaikki.
Keskusjärjestön suuria linjoja jäsenistön paisuminen ei Fjäderin mukaan ole heilauttanut. Hän on työskennellut akavalaisten ammattiliittojen parissa 1980-luvulta lähtien, ensin OAJ:ssa, sittemmin muun muassa Suomen Ekonomeissa ja YTN:ssä. Vuonna 2016 hänet valittiin uudelleen puheenjohtajaksi, ja jos kaikki sujuu kuten pitääkin, on Fjäder ehdolla vielä kolmannelle kaudelle.
– Kun tulin puheenjohtajaksi, asetin itselleni tavoitteen tehdä Akavasta yhteiskuntapoliittisesti vahvan ja mediassa näkyvän toimijan. Molemmissa ollaan petrattu paljon, Fjäder sanoo.
Haluan, että Akava on maan vaikutusvaltaisin keskusjärjestö, jonka mahti perustuu asiantuntijuuteen, näkemyksiin ja tutkittuun tietoon
Hänen visionsa ei kuitenkaan vielä ole valmis.
– Haluan, että Akava on tämän maan vaikutusvaltaisin keskusjärjestö, jonka mahti ei perustu lakkovoimaan vaan asiantuntijuuteen, näkemyksiin ja tutkittuun tietoon. Akavan on oltava näkyvin ja kuuluvin, minkä vuoksi meillä täytyy olla jotain uutta kerrottavaa ja uusia avauksia suomalaisen työelämän kehittämisessä.
– Haluan, että Akava on maan vaikutusvaltaisin keskusjärjestö, jonka mahti perustuu asiantuntijuuteen, näkemyksiin ja tutkittuun tietoon, Sture Fjäder sanoo.
