Suolaa, pastaa ja sosiaalisia taitoja

Enemmän suolaa

Kun valintamyymälässä poimii hyllystä suolapaketin, tuskin tulee ajatelleeksi, että kyseessä on mitä merkittävin aine. Näin kuitenkin on, ja sen kertoo kutkuttavan kiinnostavasti Mark Kurlansky teoksessaan Suola – Eräs maailmanhistoria. Keittiöihmiset tietysti tietävät, että suola on kaikkien aikojen tunnetuin säilöntäaine, mutta kukapa muistaisi, että se on ollut monin verroin oravannahkoja ja muita turkiksia tärkeämpi maksuväline ja yksi maailman tavoitelluimmista raaka-aineista. Kuin öljy konsanaan.

Kurlansky kertoo suolan kulttuurihistorian niin sympaattisesti, että hänen kirjansa luettuaan sirottimeen tarttuu aamu aamulta lempeämmin ottein. Elämässä todellakin saisi olla enemmän suolaa, sanovat lääkärit mitä tahansa!

Mark Kurlansky, Suola – Eräs maailmanhistoria, suomentanut Kirsi Komonen,
Like/Pystykorvakirja 2007

 

 

 

 

Vartissa gourmetruokaa

Mulle kaikki heti -sukupolven ajatusmaailma tarkoittaa keittiössä nopeita herkkuja; salamana valmistuvaa ruokaa, joka vie kielen mennessään. Siinä missä perinteiset kokit pudistavat moiselle yhtälölle päätään, Saku Tuominen ja David Joachim tarttuvat haasteeseen vakavasti ja väittävät aivan tosissaan, että hetkessä saa loihdituksi erinomaisen aterian.

Tv-tuottaja Saku Tuomisen kuvaaja- ja graafikkokumppaneineen tekemä Aglio & olio on vallan sympaattinen ruoka- ja keittokirja, josta pastan ystävä saa monta hyvää ideaa. Teoksen parasta antia on luova ote: ruoanlaitto ei todellakaan ole ryppyotsaista puuhaa. Kirjassa on paljon pastatietoutta ja parisataa ruokaohjetta.

Ruokatoimittaja David Joachimin Pastakastike gourmet – 160 reseptiä neljästä kastikepohjasta -kirjassa ihastuttavinta on oivallus rakentaa keittokirja valmiiden kastikepohjien varaan. Toki niistä kaikenlaista herkullista syntyykin, muun muassa mainioita pataruokia, kun malttaa muutaman tunnin hauduttaa.

David Joachimin keittokirjassa on monta nopeaakin ohjetta, mutta hänen lähtökohtanaan on ennen muuta ruoanlaiton helppous. Ja kyllähän se patakin saadaan nopeammin uuniin hautumaan, kun käytetään valmiiksi pilkottuja vihanneksia, puolivalmisteita ja purkkikastikkeita.

Kaiken kaikkiaan Joachimin valmiskastikekonseptilla näyttää syntyvän yllättävän hyvää ruokaa.

Saku Tuominen, Tuukka Koski, Kimmo Kivilahti, Aglio & olio, Tammi 2007
David Joachim, Pastakastike gourmet – 160 reseptiä neljästä kastikepohjasta, suomentanut Kirsi Lumisalmi, Gummerus 2007

 

 

 

 

Tunneälystä sosiaaliseen älyyn

Tunneälystä keskusteltiin ja väiteltiin takavuosina meilläkin kyllästymiseen saakka, ja syypää oli amerikkalaispsykologi Daniel Goleman, jonka helppolukuiset teokset Tunneäly ja Tunneäly työelämässä olivat myyntimenestyksiä. Nyt gurulta on suomennettu uusi bestseller Sosiaalinen äly, joka tuskin herättää samanlaista kohua, mutta tarjoaa paljon kiinnostavaa tietoa populaarissa amerikkalaistyylisessä pakkauksessa.

Tunneälyssä Goleman keskittyi yksilöön, uudessa teoksessaan hän on kiinnostunut vuorovaikutuksesta, ihmisten välisistä kohtaamisista arjessa. Mukana on myös aiheellinen huoli tekniikan seurannaisvaikutuksista, sillä viestinnän lisääntyminen vähentää suoraa yhteydenpitoa, juuri niitä kohtaamisia, jotka vaikuttavat nykytutkimuksen mukaan ratkaisevalla tavalla niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteemme.

Goleman esittelee kirjassaan sosiaalisen neurotieteen uusimpia tutkimustuloksia, ja ne nimenomaan tekevät teoksesta kiinnostavan. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet nimittäin vaikuttavat aivojemme toimintaan, vaikka noin äkkiseltään sitä ei tule ajatelleeksi. Mutta siitäkin huolimatta, että kommunikaatio näyttää olevan ennen muuta kemiaa, biologiaa ja neurologiaa, sosiaalista älykkyyttä voi Golemanin mukaan kehittää sekä itsessään että muissa.

Daniel Goleman, Sosiaalinen äly, suomentaneet Laura Jänisniemi ja Auri Paajanen, Otava 2007.