Euroopan unionin EUPOL COPPS -siviilikriisinhallintaoperaatio alkoi 13 vuotta sitten turvallisuuspuolen hankkeena, kertoo operaation päällikkö Kauko Aaltomaa Länsirannalla Ramallahin-toimistossaan.
– Keskityimme alussa Palestiinan siviilipoliisin kehittämiseen. Vuonna 2008 perustimme oikeusvaltion kehittämiseen panostavan osaston, jota moni pitää nykyään tärkeämpänä kuin poliisitoimintaamme. Olemme korkean tason neuvonantaja, tehtävämme on kehittää siviilipuolen turvallisuus- ja oikeusviranomaisia koulutuksen ja neuvonnan keinoin.
Hanke on vuosien aikana muuttunut yhä enemmän strategisen suunnittelun ja neuvonannon suuntaan. Tärkeä osa työtä on Palestiinan rikosoikeudellisen järjestelmän sekä poliisin ja syyttäjän välisen yhteistyön kehittäminen.
Jos jonain päivänä palestiinalaiset saavat oman valtionsa, heidän on hyvä lähteä tästä liikkeelle.
– Toimivalta kaikissa asioissa on paikallisilla viranomaisilla. Meidän tehtävämme on viranomaisjärjestelmän kehittäminen kaikilla toiminta-aloilla; jos jonain päivänä palestiinalaiset saavat oman valtionsa, heidän on hyvä lähteä tästä liikkeelle. Autamme myös Israelin ja Palestiinan välisen turvallisuusyhteistyön kehittämisessä.
Yhteistyökumppanit kehuvat operaatiota
Yli sata henkilöä työllistävän mission vuosibudjetti on reilut 12 miljoonaa euroa, ja valtuutus Euroopan unionin jäsenvaltioilta on voimassa kesäkuuhun.
Henkilöstöstä 35 työntekijää on palestiinalaisia, loput 72 tulevat noin 20 eri Euroopan maasta sekä Kanadasta.
– Meillä on töissä eri alojen osaajia: syyttäjiä, tuomareita, asianajajia, poliisiviranomaisia, ICT-väkeä ja hallinnon sekä lainsäädännön asiantuntijoita. Työtä tehdään eurooppalaisten arvojen mukaisesti.
Pienen Suomen osuus EU-missiosta on suhteellisesti suuri, sillä päällikön lisäksi toimistolla työskentelee seitsemän suomalaista.
Palestiinalaisten mukaan EU-mission suurin saavutus on ollut noin 8 000 henkilön vahvuisten poliisivoimien rakentaminen 13 vuodessa, tyhjästä.
Palestiinan poliisivoimat on rakennettu pitkälti eurooppalaisten kanssa.
– Yhteistyökumppaneitamme lainaten me ehkä emme näe kehitystä, kun olemme töissä aina lyhyen aikaa kerrallaan, mutta he näkevät. Palestiinan poliisivoimat on rakennettu pitkälti eurooppalaisten kanssa. Israelin poliisit sanovat, että tarvittaessa he pystyvät yhteistoimintaan palestiinalaisten kanssa. Kai sekin on merkki kehityksestä, Kauko Aaltomaa hymyilee.
Palestiinan valtakunnansyyttäjä Akram Al-Khatib on täynnä kehuja yhteistyökumppaneistaan.
– He ovat tukeneet meitä kaikin tavoin. Meillä on ollut tilaisuus nähdä toisten maiden toimintatapoja, oppia ja hyötyä heidän kokemuksistaan. Suomalaiset yhteistyökumppanimme ovat aina antaneet kaikkensa maallemme ja syyttäjänvirastolleni, Al-Khatib suitsuttaa arabialaistyyliin.
Suomessa valtakunnansyyttäjä Al-Khatib vieraili viimeksi kesällä ja ihasteli poliisin sekä syyttäjänlaitoksen yhteistyön mallia.
– Yllätyin Suomen poliisivoimien koosta ja poliisin toimivaltuuksien laajuudesta rikostutkinnassa. Suomalainen yhteiskunta luottaa poliisiin. Oli myös yllättävää nähdä, että Suomen valtakunnansyyttäjä ja sisäministeri olivat naisia, Al-Khatib miettii Ramallahin-toimistossaan.
EUPOL COPPSin päällikkö Kauko Aaltomaa (vas.) sekä poliisin ja syyttäjän yhteistyötä kehittävä nimismies, syyttäjä Jari-Pekka Paajala EUPOL COPPSin toimistossa Ramallahissa.
EUPOL COPPS toimii kahden riitapukarin välissä
EUPOL COPPS -mission toimintakenttä on Lähi-idässä yhden nykymaailman väsyttävimmän aseellisen konfliktin keskellä.
Hankkeen päämaja sijaitsee palestiinalaishallinnon keskeisten laitosten tapaan Ramallahin suurkaupungissa, mutta suomalaiset työntekijät asuvat Israelin puolella Länsi-Jerusalemissa.
Suhteet molempiin osapuoliin ovat erittäin hyvät.
– Siksi pystymme toimimaan täällä. Meitä pidetään luotettavana, neutraalina kumppanina, ja ihmiset ymmärtävät tämän olevan ”tekninen” EU-missio. Emme ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, Kauko Aaltomaa sanoo.
Meitä pidetään luotettavana, neutraalina kumppanina, ja ihmiset ymmärtävät tämän olevan ”tekninen” EU-missio.
Lainsäädännön näkökulmasta Länsirannan tilanne on monin tavoin erityinen: miten yhteistyötä poliisivoimien välillä saadaan aikaiseksi niin, että esimerkiksi rikostutkinnassa hankitut todisteet ovat oikeuskelpoisia molemmissa maissa? Miten toimia Palestiinassa, jonka lainsäädäntö on vieläkin osaksi kokoelma ottomaaniaikaisia säädöksiä ja Jordanian lakeja?
Olemme kiinnittäneet työssämme paljon huomiota naisten ja lasten asemaan.
Lainsäädännöllisiä erikoisuuksia syntyy myös koraaniin perustuvasta sharia-laista sekä arabikulttuurista, jossa asioita järjestellään mielellään keskenään, ilman viranomaisia.
– Syksyllä Palestiinan presidentti Mahmoud Abbas rysäytti voimaan lain avioliiton alaikärajasta juuri ennen suurta EU-kokousta, mutta sharia-lain tuomioistuimet voivat muuttaa sitä. Hiljattain voimaan tuli myös laki, jonka mukaan perheen äiti voi avata lapsille pankkitilin. Naisten ja lasten asemaan olemme kiinnittäneet työssämme paljon huomiota, Aaltomaa kertoo.
Juristin tutkinto työn perustana
Kahdeksan vuotta Suomen sisäministeriön poliisiosaston ylipäällikkönä ennen EU-missiota työskennellyt Kauko Aaltomaa on ehtinyt lähes 40-vuotisen työuransa aikana toimia muun muassa Etelä-Suomen läänin lääninpoliisijohtajana, keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä sekä YK-tehtävissä Lähi-idässä.
– Täällä Lähi-idässä olen aikaisemmin toiminut rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävissä yli kaksi vuotta, ja Afganistanissa puolisen vuotta.
Juristin tutkinto on sopinut näihinkin kriisinhallinnon töihin.
Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut Aaltomaa sanoo, että EUPOL COPPSin päällikkönä hänen toimenkuvansa on jo irtaantunut juristin työstä.
– Tällä iällä se on hyvä asia. Mutta juristin tutkinto on sopinut näihinkin kriisinhallinnon töihin. Vaisto sanoo, milloin jotain asiaa pitää ryhtyä huolellisesti ajattelemaan.
Kristikunnan pyhässä kaupungissa, Jerusalemissa, asumista Aaltomaa pitää kiinnostavana. Alueella on hänen mukaansa maailman paras ilmasto, lyhyt talvi eikä liian läkähdyttävä kesä.
– Jerusalem muuttuu koko ajan, ihmisiä tulee lisää, kaupunki on erilaisten virtausten, vaikutteiden sekä ristiriitojen keskipiste, sen haistaa ja tuntee joka päivä. Kyllä täällä pärjää, mutta samanaikaisesti pitää muistaa, että kaikenlaista voi sattua. Joka päivä joku voi menettää terveytensä tai henkensä.
Suomalaisen nimismiesjärjestelmän tuote
Kauko Aaltomaan alaisena, syyttäjätoimen asiantuntijana EUPOL COPPS -operaatiossa kolmatta vuottaan työskentelevä Jari-Pekka Paajala sanoo olevansa vanhan suomalaisen nimismiesjärjestelmän tuote.
Hän toimi ensin vuosikausia nimismiestehtävässä, siirtyi sitten kihlakunnansyyttäjäksi, kunnes vuonna 2007 irtisanoutui syyttäjänlaitoksesta neljän kansainvälisen työkomennuksen jälkeen.
– Olin kehittänyt osaamistani siviilikriisinhallinnassa siinä määrin, että katsoin paremmaksi jättää syyteharkintojen urakoinnin ja keskittyä uusiin haasteisiin. Olin Bosniassa neljä vuotta, Afganistanissa kolme, ja Libyassa tilanne kävi lähes kahden operaatiovuoden jälkeen sellaiseksi, ettei meillä ollut mahdollisuutta jatkaa heidän rajavartiolaitoksensa kehittämistä, Paajala kertoo.
Kokemus työskentelystä suomalaisessa poliisihallinnossa, syyttäjälaitoksessa ja Kriisinhallintakeskuksessa on ollut osaltaan pohjana Paajalan työlle Palestiinassa.
– Osaamiseni täällä perustuu merkittävissä määrin työkokemuksilleni Suomessa. Esittelemme palestiinalaisille suomalaista toimintamallia esimerkiksi syyttäjän ja poliisin välisessä yhteistyössä. Täällä syyttäjä johtaa rikosten tutkintaa, joten kehittäessämme syyttäjäpuolta kehitämme samalla rikostutkintaa.
Täällä syyttäjä johtaa rikosten tutkintaa, joten kehittäessämme syyttäjäpuolta kehitämme samalla rikostutkintaa.
Maiden välisiä eroja löytyy myös vankeinhoitolaitoksen laillisuusvalvonnasta. Palestiinassa syyttäjän ja oikeuslaitoksen tehtävä on valvoa, ettei vankeusrangaistusten aikoja ylitetä ja että vankien ihmisoikeudet toteutuvat.
– Oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen kaltaista viranomaista Länsirannalta ei löydy, mutta sellaisen luona paikalliset kumppanimme vierailivat kesällä Suomessa. Tämä avarsi heidän näkemyksiään huomattavasti.
Jari-Pekka Paajalan kanssa juttelemassa ruotsalainen poliisi Hillevi Johansson.
Kulttuureissa on eroja
Jari-Pekka Paajalan mielestä on mielenkiintoista työskennellä palestiinalaisten arabien kanssa.
Kulttuuriset erot ovat olemassa, mutta kun ymmärtää esimerkiksi, ettei viisi minuuttia ole arabille sama asia kuin suomalaiselle, lähtökohdat ovat hyvät.
– Emme voi pakottaa toista osapuolta omaksumaan arvojamme tai tapojamme. Kun palestiinalaiset oppivat tuntemaan meitä ja huomaavat, että olemme tekemässä töitä heidän hyväkseen, luottamus kasvaa. Palestiinalaiset ovat äärettömän ystävällisiä ja vieraanvaraisia, kun saavuttaa heidän luottamuksensa.
Emme voi pakottaa toista osapuolta omaksumaan arvojamme tai tapojamme.
Uskonnolla on suuri rooli läpikotaisin islaminuskoisessa maassa. Paastokuukausi ramadanin aikana on turha yrittää saada muslimia innostumaan kahdeksantuntisesta seminaarista, kun syömättömyyden takia hänen työtehonsa on iltapäivästä jo nollassa.
– Naisen aseman ja oikeuksien parantaminen rikosprosessissa on yksi keskeisiä tavoitteitamme. Meidän pitää lainsäädännön kehittämistyössä ottaa huomioon, miten vaikea naisten on irtaantua kotoaan kuultaviksi asianomistajana tai todistajana oikeudenkäynnissä. Perheväkivaltatapauksissa täällä ei ole samanlaista turvakotijärjestelmää kuin Suomessa, mutta sitä kohti pyritään.
Olisi virhe ajatella, että toisenlainen kulttuuri on huonompi tai ihmiset vähemmän lahjakkaita.
Olisi virhe ajatella, että toisenlainen kulttuuri on huonompi tai ihmiset vähemmän lahjakkaita, Paajala sanoo painokkaasti. Kyse on siitä, millaiset edellytykset työlle on annettu.
– Nablusissa haastattelimme syyttäjänlaitoksen hallintopuolta. Kaksikymmentä ihmistä hääri pienessä huoneessa, ja siinä sitten pitäisi pystyä tekemään tehokasta ajatustyötä. Lähtökohdat toiminnan kehittämiselle ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Esimerkiksi Afganistanin piirisyyttäjän toimitilat ovat niin riipaisevan karut, ettei sitä voi kuvitella, jos ei ole itse nähnyt.
Esimiehensä tapaan Paajalakin nauttii Jerusalemissa asumisesta.
– Sapatin laskeutuessa se muistuttaa suomalaisesta 1960-luvun maaseudusta, jossa sunnuntaiaamuna vallitsi hiljaisuus, ja ainoat kulkijat olivat kirkkoon menijöitä. Jerusalemissa on vähintään yhtä turvallista kuin Malmössä. Se on ikiaikainen historiallinen kaupunki, johon meidänkin kulttuuriperintömme perustuu.
Oikeusvaltion peruspalikoiden rakentajia ympäri maailmaa
- Rauhanturva- ja siviilikriisinhallintaoperaatioiden sekä Yhdistyneiden kansakuntien lisäksi voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt ovat rakentamassa oikeusvaltioiden peruspalikoita ympäri maailmaa. Näitä ovat esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch.
- Presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiative ry ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja muun muassa epävirallisen neuvottelun ja vuoropuhelun avulla. Hankkeita on Lähi-idässä, Afrikassa, Euraasiassa ja Aasiassa.
- Meksikossa vuonna 1944 perustettu The International Federation of Women Lawyers edistää, tukee ja suojelee naisten ja lasten oikeuksien toteutumista tarjoamalla muun muassa oikeusapua ja koulutuksia.
- Tukholmassa päämajaansa pitävä International Legal Assistance Consortium pyrkii vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta ja tukemaan lainopillisia ammattilaisia muun muassa Syyriassa, Kuubassa ja Palestiinassa.
- Suomen valtio on tukenut Palestiinalaishallinnon opetussektoria yli 20 vuotta, yhteensä 27 miljoonalla eurolla. Suomen tavoitteena on, että kaikki palestiinalaislapset saavat laadukasta opetusta. Koulunkäynti antaa konfliktin keskellä eläville lapsille tulevaisuuden toivoa ja tukea sekä malleja ratkaista ongelmatilanteita väkivallattomasti. Suomi rahoittaa myös kansalaisjärjestöhankkeita.
Artikkeliin on korjattu 24.3.2020 Kansanvalistusseuran perustamisvuosi.
