Suomalaisia lakimiehiä tarvitaan Kosovo-operaatiossa

 

UNMIK (United Nations Interim Administration in Kosovo) on YK:n päätöslauselman 1244 valtuuttamana hallinnoinut Serbiaan kuulunutta Kosovon autonomista maakuntaa kesäkuusta 1999 alkaen, kun Naton 78 päivää kestäneet ilmapommitukset päättyivät ja Serbian joukot poistuivat Kosovosta. Päätöslauselma on antanut UNMIKille varsin laajat toimivaltuudet käyttää Kosovossa ylintä päätöksenteko- ja toimeenpanovaltaa muun muassa oikeus- ja poliisiasioissa (Rule of Law).

YK:n edustajat lähestyivät kevään 2005 aikana EU:n ulkopoliittista edustajaa, pääsihteeri Javier Solanaa ja tiedustelivat EU:n valmiutta osallistua keskeisessä roolissa Kosovon avustamiseen päätöslauselma 1244 -jälkeisessä tilanteessa. YK toi keskusteluissa esiin tavoitteen irtautua vähitellen Kosovosta ja päättää UNMIKin Kosovo-operaatio. Tarkoitus oli myös varmistaa, että vastuu Kosovosta siirtyy saumattomasti ja ilman ongelmia kansainväliseltä toimijalta toiselle.

YK:n pääsihteeri nimitti lokakuussa 2005 presidentti Martti Ahtisaaren erityisedustajakseen johtamaan neuvotteluja Kosovon albaanihallinnon ja Serbian edustajien välillä maakunnan tulevaisuudesta. Presidentti Ahtisaari toimitti maaliskuussa 2007 raporttinsa ja ehdotuksensa Kosovon tulevasta statuksesta YK:n turvallisuusneuvostolle, joka useista yrityksistä huolimatta ei kyennyt viemään asiaa päätökseen.

Elokuussa 2007 EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän muodostama troikka aloitti jatkoneuvottelut osapuolten välillä, ja troikka tulee raportoimaan neuvotteluista YK:n pääsihteerille 10.12.2007 mennessä. Vaikka EU:n mahdollisuudet ja valtuudet osallistua Kosovon tulevaan avustamiseen riippuvatkin paljolti neuvottelujen lopputuloksesta, valmistelut uuden, EU-johtoisen ESDP-operaation aloittamiseksi Kosovossa jatkuvat taukoamatta.

”Balkanin palapeli” vihdoin valmiiksi?

EUPT eli EU:n suunnitteluryhmä perustettiin valmistelemaan tulevaa Kosovo-operaatiota. EUPT on tehnyt läheistä yhteistyötä presidentti Ahtisaaren toimiston henkilökunnan kanssa.

EUPT:n palveluksessa on tällä hetkellä kolme suomalaista. Kesäkuusta 2006 lähtien mukana on ollut Satu Seppänen, jonka vakanssi on ”Head of the Justice Team”, maaliskuussa 2007 mukaan on tullut Antti Häikiö, joka on ”Mission Training Expert” ja kesäkuussa 2007 aloitti Harri Katara, joka on ”Justice Expert”. EUPT:ssa on aiemmin työskennellyt myös oikeusalan asiantuntija Tuomas Oja, jonka varsinainen asemapaikka on Brysselissä EU:n pääsihteeristössä.

– Vaikka presidentti Ahtisaaren johdolla neuvoteltu Kosovon statusesitys ehdottaakin YK:n seuraajaorganisaatiolle Rule of Law -alueella selvästi aiempaa rajoitetumpia valtuuksia, niinkin suuria toimivaltuuksia käyttävä ”state buildning” -operaatio olisi uusi kokemus EU:lle nopeasti kehittyvässä kriisinhallintatoiminnassa, Tuomas Oja kertoo.

Balkan on aiemminkin opettanut Euroopan unionia. Konkreettinen opetus EU-jäsenvaltioiden edustajille oli Jugoslavian hajoaminen ja erityisesti Bosnian sota Euroopan sydämessä, jolloin kävi selvästi ilmi, että Eurooppa ei pysty ratkaisemaan aseellisia konflikteja edes omilla rajoillaan ilman Yhdysvaltojen ja NATOn apua.

Symboliikkaa tai ei, EU käynnisti ensimmäisen kriisinhallintaoperaationsa juuri Bosnia-Hertsegovinassa, kun EU:n poliisioperaatio (EUPM) aloitti toimintansa tammikuussa 2003 ja seurasi tuolloinkin aiempaa YK:n IPTF (International Police Task Force) -missiota.

– Kosovo on osa Eurooppaa, ja EU on ainoa realistinen vaihtoehto YK:n seuraajaksi. Vaikka EU:n jäsenvaltioilla on jo maatieteestä johtuen moraalinen vastuu Kosovo-kysymyksen ratkaisemiseksi, kysymys ei ole pelkästään jäsenvaltioiden hyvästä tahdosta järjestää ”Balkanin palapelin” viimeinen nurkka, Oja sanoo.

Kansainvälinen rikollisuus vaikuttaa läpi yhteiskunnan

Jäsenvaltioiden yhtenä merkittävänä, yhteisenä tavoitteena on kansainvälisen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen EU:n alueella. Kosovosta peräisin olevat, albanialaiset rikollisjärjestöt ovat Balkanin vuosia kestäneiden sotien avustamana levittäytyneet koko Länsi-Euroopan alueelle ja hallitsevat jo nyt merkittävää osaa EU:n jäsenvaltioihin suuntautuvasta ihmiskaupasta, prostituutiosta, huumausainekaupasta ja laittomasta asekaupasta.

Kosovossa järjestäytynyt rikollisuus on saavuttanut vaikutusvaltaa maakunnan talouselämän ja politiikan ylätasoilla. Merkittävin kritiikki UNMIKin kahdeksan vuotta kestänyttä Kosovon hallinnointia kohtaan koskeekin sitä, että UNMIK ei ole onnistunut katkaisemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja politiikan välistä yhteyttä. Kansainvälisten tarkkailijoiden taholta on jopa väitetty, että tämä ei ole välttämättä ollut edes UNMIKin tavoite. ”Law and Politics” on kansainvälisesti herkkää tasapainoilua, jossa eri toimijoiden todellisia motiiveja voi useasti vain arvailla.

Mahdollinen tuleva operaatio ajoittuu EU:n omassakin kehityksessä varsin haasteelliseen vaiheeseen. Serbia luopui keväällä 2005 aiemmasta, kielteisestä suhtautumistaan EU:ta kohtaan ja pyrki lähentymään Euroopan unionia kuten muutkin uudet Länsi-Balkanin valtiot.

Serbia pehmensi poliittista kielenkäyttöään Kosovon tulevasta asemasta. Lisäksi Serbia paransi yhteistoimintaansa Haagissa toimivan Jugoslavian sotarikostuomioistuimen kanssa luovuttamalla tuomioistuimelle sotarikoksista epäiltyjä serbejä, joita se oli aiemmin suojellut alueellaan.

Horisontissa luonnollisesti häämöttää palkintona Serbian mahdollinen EU-jäsenyys. Luotettavaa vastausta USA:n entisen YK-suurlähettiläs Richard Holbrooken Serbialle esittämään kysymykseen ”Eurooppa vai Kosovo?” ei Belgradin hallituksen tempoileva käytös kuitenkaan anna.

Samanaikaisesti kesällä 2005 Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä hylättiin ehdotus EU:n uudeksi perustuslaiksi, joka olisi merkittävästi tehostanut EU:n kykyä toimia kansainvälisesti. Vaikka kansanäänestyksissä oli kyse paljolti yleisestä tyytymättömyydestä poliittisiin päättäjiin, voimistivat ne kuitenkin keskustelua EU:n laajentumisen rajoista. Serbian ja Kosovon jäsenyysperspektiivin mahdollinen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan muutoinkin haasteellisen operaation toteuttamista.

Suurin ja merkittävin EU:n kriisioperaatio

– Varsinainen operaatio eli ESDP Mission (European Security and Defence Policy; Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ETPP) tulee olemaan henkilömäärältään ja toimivaltuuksiltaan suurin ja merkittävin tähän mennessä toteutettu EU:n kriisinhallintaoperaatio. Tästä syystä valmisteluvaiheeseen on haluttu panostaa kunnolla. Tähän mennessä jo operaation suunnitteluvaihe on kestänyt pidempään kuin useimmat varsinaiset operaatiot. Kosovo-operaatio tulee olemaan niin sanottu Rule of Law (oikeusvaltio) -operaatio, Oja esittelee.

EU:n ESDP-politiikka, jota toteutetaan EU:n toisessa pilarissa, muodostaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operatiivisen ulottuvuuden ja on tällä hetkellä yksi nopeimmin kehittyvistä EU:n politiikka-lohkoista.

EU-jäsenvaltioiden ulkoministerit hyväksyivät 10.4.2006 yhteisen toiminta (Joint Action) -nimisen oikeudellisen välineen, jolla EUPT (EU Planning Team; EU:n suunnitteluryhmä) perustettiin valmistelemaan mahdollista Kosovo-operaatiota.

– EUPT aloitti työnsä Pristinassa 5.6.2006. EUPT:n jäsenmäärä on tämän jälkeen kasvanut tasaisesti. Nyt meitä on lähes 60 kansainvälistä työntekijää ja yli 30 paikallista työntekijää. Suunnitteluvaihe päättyy vasta, kun varsinainen operaatio alkaa. Varsinaisen operaation alkamisaika riippuu siitä, miten ja milloin Kosovon asemaa koskeva päätös saadaan aikaiseksi. Päätöksen päivästä alkaa nimittäin kulua suunniteltu 90–120 päivän mittainen siirtymäaika, jolloin toimivaltuudet Kosovossa siirtyvät UNMIKilta EU:lle, Satu Seppänen kertoo.

Seppänen sanoo, että ESDP-mission kokonaiskestoa kukaan ei halua kovin täsmällisesti lähteä ennustamaan, sillä se riippuu turvallisuustilanteesta ja kosovolaisten valmiuksista ottaa vähitellen täysi vastuu maansa asioista.

ESDP-mission kiinteät kulut ja ylläpito rahoitetaan EU:n budjetista. Operaation henkilöstön palkkamenot on suunniteltu suurimmalta osin jäsenvaltioiden maksettaviksi.

Suomalaisia lakiosaajia tarvitaan Kosovossakin

Jäsenvaltioiden edustajat ovat käyneet neuvostossa alustavia keskusteluja val-miudesta lähettää tuomareita, syyttäjiä, poliiseja, tullimiehiä, vankilahenkilökuntaa ja muita asiantuntijoita Kosovoon. Operaation henkilöstölukumäärä on tämän hetkisissä suunnitelmissa noin 2 000 henkilöä.

Suomalaiset valitsee siviilikriisinhallintatehtäviin sisäasiainministeriö yhteistyössä asiantuntijan oman alan substanssiministeriön kanssa. Suomi esittää asiantuntijaa johonkin tehtävään ja valinnan eri jäsenmaiden hakijoiden välillä tekee missio itse, viime kädessä mission johtaja eli Head of the Mission.

– Olen käräjätuomari Helsingin käräjäoikeudesta, mutta olen helmikuusta 2004 lähtien ollut siitä tehtävästä virkavapaalla, koska työskentelin vähän yli kaksi vuotta EU CARDS -projektin palveluksessa Kroatiassa. Projekti oli Suomen ja Kroatian oikeusministeriöiden välinen Twinning-projekti, Reform of the Croatian Court System, Satu Seppänen kertoo.

EUPT:ssa työskennelleen Tuomas Ojan varsinainen asemapaikka on Brysselissä EU:n pääsihteeristössä. Tuomas Oja siirtyi Pristinaan jo helmikuussa 2006 valmistelemaan EUPT:n pääjoukon saapumista. Hän palasi Brysseliin joulukuussa 2006.

Oja työskentelee Turussa Varsinais-Suomen syyttäjänvirastossa kihlakunnansyyttäjänä. Suomessa hänen viranhoitonsa on viimeisen vuosikymmenen aikana rajoittunut runsaaseen vuoteen. Hän on viime vuosina toiminut eri EU-tehtävissä: Brysselissä Suomen EU-suurlähettilään neuvonantajana oikeus- ja sisäasioissa, Haagissa perustamassa EU-syyttäjien yhteistyövirastoa EUROJUSTia ja nykyään Brysselissä Rule of Law -adviser-tehtävissä EU:n pääsihteeristössä.

Harri Katara työskentelee Helsingin hovioikeudessa hovioikeudenneuvoksena. Hän on aikaisemmin työskennellyt sekä Sri Lankassa että Afganistanissa.

Antti Häikiön työpaikka Suomessa on viime vuodet ollut sisäministeriön siviilikriisinhallintayksikössä, jossa hän on toiminut kansallisena koulutuskoordinaattorina. Häikiöllä on aikaisempaa missiokokemusta Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta.

– Mielestäni mahdollisimman monen suomalaisen lakimiehen kannattaa harkita mahdollisuutta hakeutua tulevan mission tehtäviin, Seppänen kannustaa. Tulevasta missiosta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä sisäministeriön siviilikriisinhallintayksikköön tai oikeusministeriön kansainväliseen yksikköön.

Kansainvälinen toiminta vaatii koordinointia

EUPT työskentelee päivittäin yhdessä kosovolaisten viranomaisten sekä EU:n komission, UNMIKin, ETYJin, USAIDin, US State Officen, eri maiden yhteystoimistojen, erilaisten projektien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Koska tavoiteltu lopputulos on EU:n operaatio, joka ottaa kansainvälisen yhteisön päävastuun Kosovosta pois vetäytyvän UNMIKin asemesta, yhteistyö UNMIKin ja paikallisten toimijoiden kanssa on kaikkein tärkein osa.

– Paljon parantamisen varaa olisi eri kansainvälisten toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja koordinoinnissa. Kosovossa on monta tuhatta kansainvälistä työntekijää, kymmeniä eri toimijoita ja paljon hyvää tahtoa, mutta selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken on epäselvää. Esimerkiksi samaa koulutusta on tarjolla useasta eri lähteestä samalla, kun joitain alueita on jäänyt täysin kattamatta, Satu Seppänen pohtii.

Suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti

– Kansainvälisten työntekijöiden olosuhteet Kosovossa ovat hyvät. Ei tämä enää ole sotatoimialuetta, vaan työtä tehdään itsenäisyyttään innokkaasti odottavien Kosovon albaanien ja itsenäisyyteen skeptisesti suhtautuvien Kosovon serbien kanssa, Satu Seppänen kuvailee.

– Huolimatta alueen ongelmista ilmassa on paljon toivoa, kun puolet väestöstä on alle 35-vuotiaita ja tilaisuus katsoa heidän kanssaan menneisyyden asemesta tulevaisuuteen on nyt!

EUPT:n henkilökunnan lisäksi Kosovossa toimii suomalaisia eri siviilitehtävissä lähes 20. Heitä on ulkoasiainministeriön Suomen yhteystoimistossa, poliiseina ja vankilaviranomaisina UNMIKin palveluksessa, muissa EU:n tehtävissä, useissa ulkoasiainministeriön erityisprojekteissa sekä kansalaisjärjestöjen palveluksessa.

– Suomalaisyhteisö on aktiivinen ja mukava. Yhdessä on vietetty vappua ja juhannusta, pidetty sauna- ja muita maailmanparannusiltoja. KFORin (Kosovo Force) suomalaissotilaiden tukikohdassa, Camp Villessa on myös mukava käydä joko heidän järjestämissään kulttuuritapahtumissa – vaikkapa Leningrad Cowboys tai Jean S. -yhteyttä kuuntelemassa – tai muuten vaan. Tukikohdan kaupan pakastealtaassa on myös aina ruisleipää ja namihyllyssä salmiakkia, Seppänen myhäilee.

– Toisaalta elämä Kosovossa ei ole kuten Suomessa. Pristina on suomalaisittain todella ruma kaupunki, mutta Kosovo muuten on vuoristoinen ja vehreä. Tiet ovat huonossa kunnossa ja sähkökatkot lähes päivittäisiä. Rahaa ei kulu shoppailuun, kun täällä ei ole juuri mitään ostamista.

Viikonloppuisin hyvien kelien aikana Pristina tyhjenee kansainvälisistä työntekijöistä, sillä Montenegron Budvaan on kahdeksan, Kreikan Thessalonikiin neljän ja samaten Makedonian Skopjeen kahden tunnin ajomatka.