Poliisihallitus tarkoittaa PORA-työryhmän esityksessä poliisin keskusvirastoa, joka muodostettaisiin nykyisestä sisäasiainministeriön poliisiosastosta sekä läänien poliisijohdoista. Vastaavanlainen keskusvirasto on myös muissa pohjoismaissa.
Hallitusneuvos Tiina Erängön mukaan uudistusehdotuksen taustalla on päätös vähentää poliisilaitosten määrää 90:stä 24:ään. Johtorakennetta on nyt järkevää sovittaa uuteen tilanteeseen.
– Kaksiportainen malli selkeyttää poliisin toiminnan ohjausta. Siinä poliisihallituksen vastuulla on poliisin operatiivinen ohjaaminen ja ministeriön tehtävänä strateginen ohjaaminen.
– Operatiivinen ohjaaminen integroitaisiin osittain lääninjohtoihin. Läänien johto-organisaatio olisi kuitenkin nykyistä harvempi.
Tiina Eränkö korostaa, että uudistus ei tietenkään tarkoita sitä, että poliisi tinkisi mitenkään itse perustehtävästään.
– Annamme edelleenkin koko maassa turvallisuus-, hälytys-, tutkinta- ja lupapalveluita, mutta entistä tuottavammin. Uudistus ei vaikuta myöskään esimerkiksi yhteistyöhömme sidosryhmiemme, esimerkiksi oikeushallinnon kanssa.
– Oikeushallinnossa hieman samantapainen organisaatiouudistus on jo tehty. Me tulemme jälkijunassa.
Enemmän resursseja kenttätyöhön
Tiina Erängön mukaan hallintorakenteen keventäminen tulee merkitsemään pitkällä tähtäimellä sekä johtohenkilöstön vähenemistä että henkilöstön toimenkuvien muuttumista.
– Henkilöstövähennykset tullaan tekemään luonnollisen poistuman, ennen kaikkea eläköitymisen kautta.
Yhtenä taustaideana uudistuksessa on myös resurssien ohjaaminen entistä enemmän kenttätyöhön.
– Kun kehitämme organisaatiota tehokkaammaksi, voimme saada lisäresursseja palkata myös työttömiä poliiseja.
– Lisäksi on muistettava, että olemme myös uusien haasteiden edessä. Poliisi tarvitsee lisää voimavaroja taistellakseen uusia rikollisuuden muotoja, esimerkiksi verkkorikollisuutta vastaan.
Valtakunnalliset yksiköt säilyttävät itsenäisyytensä
PORA-työryhmä ottaa kantaa myös valtakunnallisten yksiköiden kuten Keskusrikospoliisin ja Liikkuvan poliisin, tehtäviin ja asemaan.
– Perusviesti on, että erilliset virastot säilyttävät itsenäisyytensä. Ne ovat poliisihallituksen tulosohjaamia, mutta niitä ei sulauteta siihen.
KRP:n pitäisi PORA-työryhmän mielestä keskittyä jatkossa entistä enemmän kansainväliseen ja kansallisesti vakavaan rikollisuuteen. Sen päätehtävä on järjestäytyneen rikollisuuden tutkinta ja torjunta.
– Kun paikallisten poliisilaitosten koko kasvaa niin niissäkin alkaa olla enemmän mahdollisuuksia resurssijoustoihin ja pidemmälle menevään tutkintaan omalla alueellaan, Tiina Eränkö huomauttaa.
Tavoitteena on, että Suojelupoliisi lisäisi yhteistyötä KRP:n kanssa erityisesti terrorismiin liittyvien rikosten esitutkinnassa. Liikkuva poliisi auttaisi paikallispoliisia entistä enemmän hälytystehtävissä.
Myös valtakunnallisten yksiköiden odotetaan tehostavan tuottavuuttaan ja kehittämään organisaatiotaan, Tiina Eränkö kertoo.
Miten prosessi etenee?
Ehdotus poliisin hallintorakenteen kehittämisestä on paraikaa ministerityöryhmän käsittelyssä – samoin kuin esimerkiksi valtiovarainministeriön niin sanottu Alku-hanke. Alku-hankkeen suositukset ovat osittain vastakkaiset kuin PORA-raportin; sen mallissa ovat mukana vahvat alueelliset poliisiviranomaiset.
– Se, millä mallilla edetään, on poliittisessa harkinnassa. Toivottavasti saamme ratkaisun vielä kevään aikana selville, sillä uuteen organisaatioon on kaavailtu siirryttävän jo vuonna 2010.
Tiina Eränkö kertoo, että PORA-hankkeesta on kertynyt poliisin hallinnosta ja sidosryhmäviranomaisilta pääosin myönteistä palautetta.
– Heränneet kysymykset ovat liittyneet lähinnä yksityiskohtiin, joihin ei olekaan otettu vielä tässä vaiheessa tarkemmin kantaa.
– Henkilöstö on ollut laajasti mukana valmistelussa. Keskeinen ideamme on myös, että arkipäivän tasolla työntekijät pääsevät itse suunnittelemaan työnsä kuvaa.
