Vuosi 1944
8.1 pidettiin neuvottelukokous, jossa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin Suomen Lakimiesliiton perustamiseksi. Asetettiin toimikunta suunnittelemaan järjestysmuotoa ja laatimaan sääntöehdotusta. Toimukunnan jäsenet olivat professori Kaarlo Kaira (kokoonkutsuja) hallitusneuvos Niilo Mannio, professori Veli Merikoski ja varatuomari Teuvo Aura.
15.5. pidetyssä kokouksessa tehtiin periaatteellinen päätös Lakimiesliiton perustamisesta.
16.11. järjestettiin Suomen Lakimiesliiton perustava kokous.
Lakimiesliittoa perustamassa olleet yhdistykset:
- Suomalainen Lakimiesyhdistys r.y.
- Suomen Asianajajaliitto
- Juridiska Föreningen i Finland rf
- Korkeimpien oikeuksien tuomarit ry
- Suomen kihlakunnan oikeuksien tuomarit r.y.
- Nuoret Lakimiehet ry
- Unga jurister rf
Lakimiesliiton puheenjohtajaksi valittiin Helsingin yliopiston kansleri Antti Tulenheimo ja varapuheenjohtajaksi professori Kaarlo Kaira.
19.12. Lakimiesliitto merkittiin yhdistysrekisteriin.
Oma toimitila vuokrattiin osoitteesta Mikonkatu 4 B, Helsinki.
Vuosi 1945
1.1. valittiin Lakimiesliiton ensimmäiseksi asiamieheksi (joka samalla toimi myös sihteerinä ja rahastonhoitajana) hovioikeuden auskultantti Hans Helin.
Lakimiesliitto liittyi Henkisen työn Keskusliittoon (HTK).
Lakimiesliiton uudeksi asiamieheksi valittiin Eero Manner.
25.5–26.5. vietettiin ensimmäiset Lakimiesliiton järjestämät Lakimiespäivät Helsingin yliopistolla. Osallistujia oli noin 500. Iltajuhlassa Kalastajatorpalla, jonne puolisot saivat osallistua, osallistujia oli yli 800.
3.9. ilmestyi ensimmäinen Suomen Lakimiesliiton tiedoituksia-lehti (Lakimiesuutiset-lehden edeltäjä).
Ensimmäinen palkkaustiedustelu tehtiin.
Perustettiin huoltorahasto, josta annettiin apua puutteenalaiseen tilaan joutuneille liiton jäsenille ja heidän lähiomaisilleen.
Lakimiessormus luotiin lakimiehille yhteiseksi tunnukseksi. Sen on suunnitellut taitelija G. Paaer. Vuosien 1946–1956 välisenä aikana lakimiessormus jaettiin juhlallisessa jakotilaisuudessa kunkin lukuvuoden aikana valmistuneille ja johonkin Lakimiesliiton jäsenyhdistykseen liittyneille lakimiehille.
Vuosi 1946
Keväällä 1946 tehtiin Lakimiesliiton organisaatiouudistus, jonka yhteydessä luotiin uusi elin, valtuuskunta. Sitä johti Lakimisliiton puheenjohtaja; hallitukselle valittiin oma puheenjohtaja.
24.–26.5. järjestettiin II Lakimiespäivät. Lakimiessormukset jaettiin ensimmäisen kerran Lakimiespäivän avajaisissa. Jakajina toimivat KKO:n presidentti Oskar Möller ja VT Päivikki Tulenheimo.
Vuoden 1946 lopulla käynnistyi työnvälitys, kun Lakimiesliitto sai kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä luvan työnvälitystoiminnan harjoittamiseen.
Uudeksi asiamieheksi valittiin K.A. Telaranta.
Vuosi 1947
29.–31.5. järjestettiin III Lakimiespäivät, joiden yhteydessä ensimmäisiksi kunniajäseniksi nimettiin J.K. Paasikivi ja K.J. Ståhlberg. Lakimiessormusten jakajina toimivat professori Kyösti Haataja ja lakit.tri Inkeri Anttila.
Lakimiesliiton hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin professori Kaarlo Kaira. Samalla hänen tilalleen Lakimiesliiton varapuheenjohtajaksi valittiin Oscar Möller. Lakimiesliiton puheenjohtajana jatkoi knasleri Antti Tulenheimo.
Ensimmäinen Lakimielsiiton kalenteri, nimeltään Lakimieskalenteri 1947, ilmestyi ja jaettiin jäsenille.
Vuosi 1948
Huhtikuussa 1948 Lakimiesliitto muutti vuokratiloihin. Uusi osoite oli Uudenmaankatu 25, Helsinki.
22.5. IV Lakimiespäivät. Lakimiessormusten jakajina toimivat Maaherra Gustaf Ignatius ja hovioikeuden asessori Inkeri Harmaja.
Suomen Lakimiesliitolle perustettiin oma kirjasarja. Sen ensimmäinen teos oli Viljo Linnin Kunnallisverotuksen opas.
Lakimiesliiton asiamieheksi valittiin Eero Schrey.
Vuosi 1949
27.–28.5. järjestettiin V Lakimiespäivät. Lakimiessormusten jakajina toimivat VT Lauri Castrén ja VT Kielo Aura.
Lakimiesliiton valtuuskunta katsoi syksyllä 1949, ettei Lakimiespäiviä täydessä laajuudessaan ollut syytä järjestää joka vuosi.
Ensimmäinen Lakimiesliiton toimittama Lakimiesmatrikkeli ilmestyy nimellä Suomen lakimiehet – Finlands jurister.
Ensimmäiset täydennyskoulutuskurssit järjestetään. Ne ovat Kirjanpidon kurssi ja Suullisen esiintynistaidon kurssi.
Lakimiesliiton uudeksi asiamieheksi valitaan Sakari Yrjönen.
Vuosi 1950
14.12. Akava perustettiin nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Toiminta alkoi virallisesti 10.4. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1954 nimellä AKAVA
5.12. Lakimiesliito julisti Kemin kaupungin ylimmät virat hakusaartoon muiden järjestöjen kanssa.
Lakimiessormusten jakotilaisuus järjestettiin liittokokouksen yhteydessä. Jakajina toimivat ylipormestari Eero Rydman ja VT Pirkko Valliniemi.
Vuosi 1951
Lakimiesliiton asiamieheksi valittiin Kai Korte.
Lakimiessormusten jakotilaisuus järjestettiin liittokokouksen yhteydessä. Jakajina toimivat professori Kaarlo Kaira ja VT Helvi Sipilä.
Lakimiespäviä ei järjestetty, koska Lakimiesliitto oli mukana Pohjoismaisen lakimieskokouksessa.
Vuosi 1952
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenpresidentti Y.J. Hakulinen.
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Suontausta.
Lakimiessormusteen jakotilaisuus järjestettiin liittokokouksen yhteydessä. Jakajina toimivat hovioikeudenpreidentti Y.J. Hakulinen ja VT Maarit Saarni-Rytkölä.
Marraskuussa 1952 Lakimiesliitto osti toimitilansa Uudenmaankatu 25:ssa omakseen.
30.11. Lakimiesliitto julisti lainopillisen tiedekunnan assistenttien toimet hakusaartoon.
Vuosi 1953
Lakimiesliiton puheenjohtajaksi valittiin professori Kaarlo Kaira.
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Tauno Suontausta.
29.–31.5. järjestettiin VI Lakimiespäivät. Lakimiessormusten jakajina toimivat oikeusneuvos Heikki Tauleri ja VT Pirkko Surakka.
Suomen Lakimiesliiton 70-vuotisen taipaleen kunniaksi on sen historiasta koottu aikajanaksi tärkeimpiä tapahtumia. Ne julkaistaan seitsemänä osana, aina kymmenen vuotta kerrallaan. Aikajanat julkaistaan Lakimiesuutisten nettilehdessä juhlavuonna 2014 numeroiden 1–7 yhdeydessä.
