Vuosi 1954
2.2. allekirjoitettiin oikeusministeriön kanssa sopimus, jolla Lakimiesliitto sai Lakikirjan kustannusoikeudet. Allekirjoittajana oikeusministeri Reino Kuuskoski, jolla oli luottamustoimia myös Lakimiesliitossa.
Pohjoismaisen Lakimieskokouksen takia ei Lakimiespäiviä pidetty vuonna 1954.
22.5., kevätkokouksen yhteydessä, pidettiin Lakimiessormusten jakotilaisuus pidettiin kevätkokouksen yhteydessä. Jakajina toimivat hallintoneuvos Tauno Suontausta ja lainop. kand. Hanna Vanamo.
Järjestettiin toinen jatkokoulutuskurssi, jonka aiheena oli vero-oikeus. Tätä on pidetty Lakimiesliiton koulutustoiminnan varsinaisena alkuna, koska sen jälkeen jatkokoulutusta järjestettiin säännöllisemmin. Ensimmäinen jatkokoulutuskurssi oli tosin järjestetty jo 1949.
Suomen kaupunginvoutien yhdistys – Stadsfogdarnas i Finland Förening r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Vuosi 1955
20.–21.5. VII Lakimiespäivät. Lakimiessormusten jakajina toimivat professori Bruno Salmiala ja hallintoneuvos Lemmikki Kekomäki.
8.9. luovutettiin Suomen Laki -teoksen I-osan ensimmäinen numeroitu kappale tasavallan presidentti J.K. Paasikivelle.
Lakimiesliiton asiamieheksi valittiin Erkki Ailio.
Naisjuristit – Kvinnliga jurister r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Vuosi 1956
20.1. asetettiin sääntötoimikunta, jonka piti miettiä mm. henkilöjäsenyyden mahdollisuutta.
Yleislakko 1.3.–20.3. vaikutti myös Lakimiesliiton toimintaan. Virkamiehillä ei ollut lakko-oikeutta. Tämä koettiin yleislakon ja sen mukana muille tulleiden palkankorotusten jälkeen epäoikeudenmukaiseksi. Akava julisti 5.5. kaikki “akateemiset virat” hakukieltoon ja saartoon pappeja ja upseereita lukuunottamatta. Lakimiesliitto antoi 5.6. lausunnon, jossa kannatti työtaistelua. Suomen Asianajajaliitto vastusti tätä kovasti ja uhkasi erota Lakimiesliitosta.
20.–21.5. VIII Lakimiespäivät. Lakimiessormusten jakotilaisuus järjestetään viimeisen kerran. Jakajina toimivat oikeusneuvos Jalmari Lehtonen ja vakuutustuomari Anita Markkanen-Larjanko.
Jaettiin Lakimiesliiton ensimmäinen hopeinen ansiomerkki; saajana professori Kaarlo Kaira.
Vuosi 1957
9.5. päivätyssä ja valtioneuvostolle osoitetussa julkilausumassa Lakimiesliitto tuomitsi jyrkästi maaherrojen poliittiset nimitykset. Tämä noudatti Lakimiesliiton pitkäaikaista linjaa, joka vastusti poliittisia virkanimityksiä. Kirjelmä herätti lehdistössä vilkkaan keskustelun.
Vuonna 1957 ei järjestetty Lakimiespäiviä, koska kesällä 1957 oli Pohjoismaiset Lakimiespäivät.
Lakimiesliiton varapuheenjohtajaksi valittiin professori Bo Palmgren.
Lakimiesliitolle valittiin ensimmäinen toiminnanjohtaja, Martti V. Mustakallio. Aikaisemmin oli liiton asiamies myös johtanut liiton toimintaa.
Lakimiesliitto muuttaa uusiin toimitiloihin osoitteeseen Runeberginkatu 39, Helsinki.
Lakimiesliiton hopeinen ansiomerkki luovutettiin lakitieteen tohtori Tauno Suontaustalle ja profesori Tauno Ellilälle.
Sotilaslakimiehet – Militärjurister ry Lakimiesliiton jäseneksi.
Vuosi 1958
Toukuussa päätettiin muuttaa Lakimiesliiton organisaatiota monella tapaa:
- valtuuskunta lakkautettiin
- hallituksen jäsenmäärä nostettiin viidestä yhdeksään
- perustettiin hallituksen työvaliokunta
Päätettiin yhdistää Lakimiespäivät ja jatkokoulutus toiminta sekä järjestää ne vuosittain.
IX Lakimiespäivät 23.–26.5. Aihe: Yhtiöoikeudelliset jatkokurssi.
Suomen Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Kuuskoski ja varapuheenjohtajaksi professori Tauno Ellilä.
Perustettiin Suomen Lakimiesliiton Kustannus Oy. Sen toimitusjohtajaksi valittiin Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Martti V. Mustakallio sekä hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Kaarlo Kaira.
Vuosi 1959
X Lakimiespäivät 16.–18.4. Aihe: Kiinteistöoikeudelliset jatkokurssit.
Lakimiesliiton hopeinen mitali luovutettiin hallitusneuvos N.A. Manniolle.
Vuosi 1960
XI Lakimiespäivät 21.–23.4. Aihe: Oikeudenkäyttöä ja liikenneoikeutta koskevat jatkokurssit.
Vuosi 1961
XII Lakimiespäivät 16.–18.3. Aihe: Vero-oikeudellinen jatkokurssi.
Tullilaitoksen lakimiehet r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Verojohtajat – Skattedirektörerna r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
“Vuoden 1961 palkkataistelu”. Lokakuussa AKAVA jäsenjärjestöineen julisti akateemisten alojen hakukiellon ja saarron, joita tehostettiin pisteirtisanoutumisislla. Työtaistelut jouduttiin kuitenkin peruuttamaan, kun presidentti hajotti eduskunnan marraskuun puolivälissä ns. noottikriisin takia. Kuoppakorotusneuvotteluissa Lakimiesliitto menestyi kuitenkin hyvin.
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Sohlberg ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Jaakko Uotila.
Vuosi 1962
XIII Lakimiespäivät 5.–7.4. Aihe: Työoikeudellinen jatkokurssi.
5.4. järjestettiin Lakimiepäivien yhteydessä yleisölle avoin keskustelutilaisuus. Luennoitsijana oli professori Inkeri Anttila aiheenaan “Mistä johtuu rikollisuus hyvinvointivaltiossa”. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen naisen pitämä luento Lakimiespäivien yhteydessä.
Hallintolakimiehet – Förvaltningsjurister r.y. perustettiin. Yhdistys liittyi heti Lakimiesliiton jäseneksi; perustamista pidetty tyytymättömyyden osoituksena Lakimiesliiton edunvalvonnalle.
Vuosi 1963
XIV Lakimiespäivät 5–6.4. Aihe: Täytäntöönpano-oikeus.
Lakimiesliiton 3. kunniajäseneksi professori Kaarlo Kaira.
Lakimiesliiton ensimmäisen kultaisen mitalin saaja professori Kaarlo Kaira.
Teksti: Ritva Juntunen
