Vuosi 1964
XV Lakimiespäivät 10.–11.4.1964. Aihe: Uusi liikevaihtoverolaki.
Jaakko Uotila valittiin Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi.
Sakari Sohlberg valittiin Lakimiesliiton puheenjohtajaksi.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kurt Riskala.
Lakimiesliittoon perustettiin lakkorahasto.
Vuosi 1965
XVI Lakimiespäivät 9.–10.4.1965. Aihe: Uutta perintökaarta koskeva jatkokurssi.
Opiskelijayhdistykset Codex r.f., Lesx r.y. ja Pykälä r.y. Lakimiesliiton jäseniksi.
Suomen kaupunginviskaaliyhdistys r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Vuosi 1966
XVII Lakimiespäivät 22.–23.4.1966. Aihe: Lakimies muuttuvassa yhteiskunnassa.
Pentti Ajo valittiin Lakimiesliiton toiminnanjohtajaksi.
Kalle O. Pesonen valittiin Lakimiesliiton hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Lakimiesliiton julkaisema lehti Suomen Lakimiesliiton tiedotuksia uudistetaan. Nimeksi tulee Lakimiesuutiset Juristbladet. Lehdelle ensimmäinen päätoimittaja on Pentti Ajo, ja hänen rinnalleen tulee toimitussihteeri. Lehdestä tulee juridinen erikoisaikakauslehti ja keskustelufoorumi.
Vuosi 1967
1967 alkaen Lakimiespäiviä alettiin kehittää yleisen oikeuspoliittisen foorumin suuntaan. Samalla niiden koulutuksellinen luonne väheni. Kurssitoimintaa varten perustettiin erillisiä toimikuntia.
XVIII Lakimiespäivät 28.–29.4.1967. Ohjelma jakaantui kahteen linjaan, joista linja A käsitteli osakeyhtiöön liittyviä asioita ja linja B yrityksen talouteen liittyviä kysymyksiä.
Kalle O. Pesonen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Reino J. Auvinen valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Pankkilakimiehet-Bankjurister r.y. Lakimiesliiton jäseneksi
Vuosi 1968
XIX Lakimiespäivät 26.–27.4.1968. Ohjelmalinja A: mm. katsaus kuluvan vuoden lainsäädäntöön, oikeusturvavakuutus. Linja B: esitelmiä mm. automaattinen tietojen käsittely (ATK) liikkeenjohdon apuna.
Vuosi 1969
XX Lakimiespäivät 18.–19.4.1969. Ohjelmalinja A: Uutta lainsäädäntöä koskevia esitelmiä. Ohjelmalinja B: Liiketalouden alaan liityviä aiheita.
Reino J. Auvinen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Erkki Hämäläinen valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Vuosi 1970
XXI Lakimiespäivät 9.–10.4.1970. Ohjelmalinja A: esitelmiä mm. uudistuva työlainsäädäntö, vankeinhoidon nykynäkymiä, kaavoitus ja maan- omistajan suoja. Ohjelmalinja B: esitelmiä mm. liikevaihtoverotuksen uudistus, suhdannevarausjärjestelmä.
Perustetaan Lakimiesliiton Koulutuskeskus (sittemmin Lakimiesliiton Koulutus) .
3.9.1970 julkaistiin Lakimies-lehdessä presidentti Kekkosen 70-vuotispäivähaastattelu, jossa Kekkonen arvosteli oikeuslaitosta ja tuomarikuntaa. Tästä käynnistyi kiivas oikeuslaitoskeskustelu, johon myös Lakimiesliitto osallistui. Tämän johdosta presidentti Kekkonen lähetti 9.9 1970 ns. myllykirjeen. Presidentti Kekkonen ei osallistunut enää Sakari Sohlbergin puheenjohtajakaudella vuoden 1970 jälkeen Lakimiesliiton tilaisuuksiin.
1.12.1970 tuli voimaan virkaehtosopimuslainsäädäntö. Sen myötä katsottiin, että Lakimiesliitosta tuli todellinen ammattijärjestö.
Vuosi 1971
XXII Lakimiespäivät 15.–16.4.1971. Ohjelmalinja A sisälsi mm. Ruotsin oikeusapureformi. Linja B sisälsi mm: hyvä liiketapa mainonnassa, työ- elökejärjestelmän kansainvälisiä kysymyksiä.
Lakimiespäivien yhteydessä Stipendien jako vuonna 1970 oikeustieteen kandidaatin tutkinnon parhain arvosanoin suorittaneelle.
Matti L. Aho valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Jyväskylän kulttuuripäivien yhteydessä kesällä 1971 Lakimiesliiton oikeuspoliittinenkongressi.
Vuosi 1972
XXIII Lakimiespäivät 6.–7.4.1972. Ohjelmalinja A: Prosessioikeutta, kuten maksuton oikeudenkäynti ja KHO:n viimeaikainen oikeuskäytäntö sekä ulosottolain uudistus. Ohjelmalinja B: Euroopan talousyhteisöön (EEC) liittyviä oikeudellisia.
Jyväskylän kulttuuripäivien yhteydessä kesällä 1972 Lakimiesliiton oikeuspoliittinenkongressi.
Lakimiesliiton sääntöjä muutettiin niin, että sen jäseniksi voivat päästä myös varanotaarit ja ns. sekayhdistykset, joihin kuului lakimiesten lisäksi muita lakimiestehtävissä tai –virassa työskenteleviä henkilöitä, joilla korkeakoulututkinto.
Varanotariilitto-Vicenotarieförbundet r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Päätettiin valita hallitukseen kaksi varapuheenjohtajaa, joiksi valitiin Erkki Ailio ja Eero Kivikari.
Vuosi 1973
XXIV Lakimiespäivät 11.–12.5.1973. Avajaisissa läsnä mm. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Ohjelmalinja A: Valtiosääntöoikeus, OhjelmalinjaB : Sähköinen joukkotiedostus. Avajaisissa läsnä mm. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Matti L. Aho valittiin Lakimiesliiton puheenjohtajaksi.
Lars Erik Taxell valittiin Lakimiesliiton varapuheenjohtajaksi.
Erkki Ailio valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Yleiset oikeusavustajat r.y. ja Poliisilakimieht r.y Lakimiesliiton jäseniksi.
Joulukuussa Lakimiesliiton liittokokous teki päätöksen, että se varaa toimitiloja Itä-Pasilaan rakennettavasta ns. Akava-talosta.
Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Leif Sévon ja Eero Kivikari.
Lakimiesliiton kultainen mitalli luovutettiin Sakari Sohlbergille – Lakimiesliiton toimistossa Runeberginkadulla Helsingissä paljastuu salakuuntelu. Kahteen neuvotteluhuoneeseen oli asennettu pistorasioihin laitteet, joiden avulla kokouksia kunneltiin radioitse. Tekijä ei ole selvinnyt.
Teksti: Ritva Juntunen
