Vuosi 1974
Kuopiossa järjestettiin yksipäiväinen ”lakimiestapahtuma”, jonka yhteydessä pidettiin ”lakitupanäyttely”, jossa esiteltiin valokuvin maamme oikeudenkäyntitiloja sekä paremmalta että nurjemmalta puolelta. Näyttely oli katsottu tarpeelliseksi niiden tosiasiallisten olosuhteiden esittelemiseksi, joissa oikeudenkäyttö yleisemmin välittömästi tapahtuu.
Liiton vuonna 1974 tehdyssä vuoden 1975 toimintasuunnitelmassa todettiin, että täydennyskoulutuksen laajentuminen oli poistanut Lakimiespäivien koulutuksellisen toimintaperusteen. Tästä syystä esitettiin, että Lakimiespäivät vastaisuudessa järjestettäisiin aikaisempaa pitemmin aikavälein. Samalla siirryttiin yksipäiväiseen Lakimiespäivään. Vuosina 1973–1979 Lakimiespäivien väli oli 3 vuotta.
Oikeuspolitiikan neuvottelukunta perustettiin.
Vuosi 1975
Poliisilakimiehet ry Lakimiesliiton jäseneksi.
Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Juhani Jäkärä ja Lars W. Johansson.
Vuosi 1976
XXV Lakimiespäivä 1.10.1976. Paikka: Finlandia-talo Aihe: ”Millä lailla on maata lailla rakennettava?”
Tapio Elvilä valittiin Lakimiesliiton toiminnanjohtajaksi.
Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Raimo Lehtinen ja Lars W. Johansson.
Lakimiesliitto muutti Akavataloon 5.4.1976.
Lakimiesliitto antoi ensimmäisen kerran historiassaan lakkouhan, jota ei tarvinnut toteuttaa kun asiat järjestyivät sopimusteitse.
Vuosi 1977
Ensimmäinen Tuomaripäivä järjestettiin 2.12.1977 Finlandia-talossa.
Edward Andersson valittiin Lakimiesliiton varapuheenjohtajaksi.
Vuosi 1978
“Lakimiestapahtuma-78” järjestettiin Rovaniemellä.
Lakimiesliitto vastusti Rovaniemelle suunnitellun oikeustieteellisen tiedekunnan perustamista.
Vuosi 1979
XXVI Lakimiespäivä 2.11.1979. Paikka: Hotel InterContinental, Helsinki Aihe: ”Miten maassa lakia sovelletaan”
Vuodesta 1979 lähtien Lakimiespäivä on järjestetty joka toinen vuosi aina parittomina vuosina. Parillisina vuosina tuomariliitto on järjestänyt Tuomaripäivät vuodesta 1980 alkaen.
Oikeustieteen Ylippilaiden Yhdistys Artikla r.y. Lakimiesliiton jäseneksi.
Vuosi 1980
Mati L. Aholle luovutettiin Lakimiesliiton kultainen ansiomitali.
Erik Svinhufvud Lakimiesliiton puheenjohtajaksi. Hänen kuoltuaan samana vuonna uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Lars W. Johansson.
Erkki Ailio valittiin Lakimiesliiton puheenjohtajaksi.
Vuosi 1981
XXVII Lakimiespäivä 4.12.198. Paikka: Finlandia-talo Aihe: 13. tuomarinohje: ”Yhteisen kansan hyöty on paras laki”
Raimo Lehtinen valittiin Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Pirkko-Liisa Aro ja Martti Leistén.
Lakimiesuutiset lehti saa ensimmäisen oman päätoimittajan, johon tehtävään valittiin Liisa Grönroos.
Vuosi 1982
Sääntömuutos, jolloin palattiin vuoden 1946 organisaatioon: liittokokous–valtuuskunta–hallitus (Huom.: vuonna 1958 oli otettu käyttöön vuoden 1944 toimintamalli : liittokokous – hallitus – hallituksen työvaliokunta)
Olennaisimpia sääntöjen muutoksia: liittokokous kokoontui vain kerran kahdessa vuodessa. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa vuodessa.
Lakimiesliton työttömyyskassa hyväksyttiin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n jäseneksi.
Martti Leistén valittiin Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi.
Raimo Lehtinen valittiin Lakimiesliiton puheenjohtajaksi.
Vuosi 1983
XXVIII Lakimiespäivä 1983. Paikka: Dipoli, Espoo Aihe: ”Oikeusjärjestys muuttuva vai muuttava” Valinnaiset aiheet: I. Kansallinen lainsäädäntö kansainvälistyvässä maa- ilmassa II. Miten kansalainen voi päästä oikeuksiinsa III. Rikoslain uudistamisesta Osanottajia: n. 1100 ATK-näyttely: Oikeusministeriö ja Valtion tietokonekeskus järjestivät näyttelyn, jossa esiteltiin Finlex-tietopankkia lakimiehille soveltuvin esimerkein. Tätä pidetään nykyisten Lakimiespäivien yhteydessä järjestettävien messujen alkuna.
1983 Lakimiesliiton Kustannus Oy:lle siirrettiin Lakimiesliiton koulutuksen toiminta ja markkinointi.
Reijo Virtanen valittiin Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi.
Siirryttiin yhden varapuheenjohtajan järjestelmään. Varapuheenjohtajaksi valittiin Martti V. Mustakallio.
Lakimiesliitto suunnitteli toimitilojen muuttoa ostamalla Oy Comfort Oy:n osakkeita, jotka oikeuttivat 1062 m2 toimistohuoneiston hallintaan osoitteessa Uudenmaakatu 4–6, jossa Lakimiesliitto vieläkin toimii.
Lakimiesuutiset-lehden uudeksi nimeksi tuli Lakimiesuutiset – Juristnytt, kun se sitä ennen oli ollut Lakimiesuutiset-Juristbladet
Lakimiesliiton perinteinen kustannus- ja koulutustoiminta siirrettiin lopullisesti sen kokonaan omistamalle Lakimiesliiton Kustannus Oy:lle.
Teksti: Ritva Juntunen
