Englannin ihailija Risto Rytille monet sodan kokemukset olivat kylmää kyytiä. Ryti ei kuitenkaan työssään rakentanut toivekuville vaan tosiasioille. Sen hän oli juristin ammatissaan hyväksi havainnut.
Taustaa
Risto Ryti valmistui ylioppilaaksi keväällä 1906. Saman vuoden syksyllä Ryti kirjautui sisään Helsingin Aleksanterin yliopiston lainopilliseen tiedekuntaan. Opetus ja kirjallisuus olivat ruotsinkielisiä. Tämä ei hidastanut Rytin urakehitystä, vaan päinvastoin auttoi häntä hahmottamaan kansainvälistä ja monikielistä maailmaa – Rytistähän sukeutui myös taitava englannin kielen käyttäjä. Toisaalta maalaiset juuret omaava Ryti ei koskaan unohtanut lakitieteenkään pohjautuvan käytännön elämään: hänestä ei saanut pilvilinnoja rakentelevaa teoreetikkoa tekemälläkään.
Rytin elämä ohjautui nousukiitoon poliittisesti vaikean venäläistämisajan keskeltä. Helsingin opintojensa jälkeen Ryti suuntasi pääkaupungista Raumalle. Siellä vietettyjen neljän maaseutujuristivuoden on sanottu olleen Rytin elämän onnellisinta aikaa. Erittäin ratkaiseva tapahtuma Rytille oli tutustuminen ”Suomen rikkaimpaan mieheen”, Alfred Kordeliniin vuonna 1910. Arvostetun miljonäärin ja nuoren juristin välille muodostui luottamuksellinen asiakassuhde.
Juristina Ryti piti jatkuvasti huolta omasta ammattiosaamisestaan. Lainopin kandidaatin tutkinnon hän sai valmiiksi 1912. Kaksi vuotta myöhemmin Ryti teki opintomatkan Oxfordiin merioikeutta opiskelemaan. Hänen matkakumppaninsa Eric Serlachiuksen sisar Gerda teki Rytiin lähtemättömän vaikutuksen. Vuonna 1916 he avioituivat.
Vapaussodan aikana Ryti joutui perheineen piileskelemään punaisten valtaamassa Helsingissä. Myöhemmin Ryti vastusti punavankien armahtamista. Tähän lienee vaikuttanut yksi hänen elämänsä hirvittävimmistä näyistä: marraskuussa 1917 eräs venäläinen bolshevikki murhasi Kordelinin Mommilassa Risto ja Gerda Rytin silmien edessä. Rytin suruntäyteiseksi työtehtäväksi jäi Kordelinin testamentin toimeenpano. Tämän seurauksena syntyi mm. Kordelinin säätiö.
Poliittinen ura nousuun
Rytin ajautuminen politiikkaan ei tapahtunut sattumalta. Hänessä kristallisoituivat ammattipoliitikon piirteet: Risto Ryti tunnettiin suoraselkäisenä ja juurevana realistina, joka ei antanut hetkellisten tunnemyrskyjen vaikuttaa päätöksentekoonsa. Hän oli kylmähermoinen suurten linjojen mies. Ominaista Rytille oli ”ottaa tila haltuun”. Tätä helpotti suomalaisen yhteiskunnan kaikkien kerrostumien tunteminen ja maailmanpoliittisten tilanteiden hahmottaminen ajantasaisesti. Ei olekaan ihme, että Ryti valmiina ja täysinoppineena miehenä valittiin lakivaliokunnan puheenjohtajaksi heti päästyään eduskuntaan 1919. Samana vuonna Rytin poliittinen esikuva K. J. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.
Menestys ei jättänyt rauhaan synnynnäistä suurmiestä. Huhtikuussa 1921 Ryti valittiin vain 32-vuotiaana Vennolan hallituksen valtiovarainministeriksi. Näin alkoi hänen talouspoliittinen uransa. Rytin kaudella valtion tulo- ja menoarviokäytäntö muovautui ja tasapainottui selkeästi. Kallion hallituksen erottua 1924 Ryti ”käveli” Suomen pankin hallituksen puheenjohtajaksi eli pääjohtaksi. Tästä eteenpäin Ryti oli poliittisesti reservissä talvisotaan saakka.
Rankkojen taisteluiden ja torjuntavoittojen jälkeinen rauhansopimus oli pitkälti Rytin poliittisen vaiston ja roh-keuden ansiota. Ei olekaan ihme, että Ryti oli presidentiksi valitsemisensa jälkeen 1940 ja pian jatkosodan sytyttyä jo hyvinkin kansainvälinen ja kovaksi keitetty reaalipoliitikko.
Päiväkirjat kuin kirkaslasinen ikkuna sodan kuumaan arkeen
Presidentti Rytin 1940-luvun alun päiväkirjat ovat sotahistorian lähteenä kuin kirkaslasinen ikkuna. Risto Ryti (1889–1956) on aina tunnettu vastuuntuntoisena ja suoraselkäisenä suomalaisena. Editan julkaisemat päiväkirjat valottavat lisää valtiollisen ”shakinpelaajan” sielua. Lyhyillä ja ytimekkäillä lauseilla päiväkirjoissa tuodaan esiin sodan kulkuun ja presidentin vaativaan arkeen vaikuttavia tapahtumia ja kohtaamisia.
Toisinaan kohtaamiset olivat kaukana sotaan valmistautuvan Suomen dramaattisista kohtalonhetkistä. Pari viikkoa ennen jatkosodan syttymistä Ryti kirjoittaa:
Gösta Rooth lounaalla. Oiva ja Linni Juusela käynnillä. Sovimme, että voivat asettua Sundmalmille kesäksi.
Oli siis aikaa sopia leppoisista kesänviettojärjestelyistä keskellä suursodan uhkaa!
Sodan jo sytyttyä Ryti merkitsi 2.9.1941 päiväkirjaansa seuraavat niukanpuoleiset sanat:
Paasikivi ja rouva
Kysymyksessä olivat ensikahvit, joilla Paasikivet kävivät presidentin luona. Paasikiven omat päiväkirjamerkinnät Rytin kommenteista tuovat kohtaamiseen lisävaloa:
…olisi tehtävä puolustusliitto Ruotsin kanssa yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Meillä on hyvät välit Führerin ja Saksan sotapäällystön kanssa, mutta Ryti pelkää nazipuoluetta ja Himmler on ikävä mies. Ryti pelkäsi, että tahtovat saada täällä nazismia leviämään.
Juuri tällainen päiväkirjapalapeleistä sommiteltu vuorovaikutteisuus ja lomittaisuus on Ohto Mannisen ja Kauko Rumpusen ansiokkaasti toimitetun kirjan parasta antia lukevalle yleisölle.
Loppuun ote Tannerin ja Rytin kohtaamisesta (muistiinpanot Tannerin). Siitä käy selvästi ilmi, miten myös suomalainen valtiojohto oli kuumassa paikassa ennen lopullista sodasta irrottautumista. Vain neljä päivää tämän keskustelun jälkeen Ryti jätti eroanomuksensa, jotta Mannerheimille voitaisiin keskittää kaikki valta vaikeassa valtiollisessa tilanteessa:
Huomautti lopuksi, että jos katsotaan tarpeelliseksi, on kernaasti valmis väistymään. Ohimennen arvosteli kipeästi Mannerheimia. Tämä jo siinä iässä, että mielialat vaihtelevat päivästä toiseen. Ajattelee liiaksi omaa nekrologiaansa ja missä valossa tulee esiintymään jälkimaailmalle. (25. 7. 1944).
Jo kuukauden kuluttua Ryti palasi entiseen työhönsä Suomen Pankin johtoon, jossa ehti olla noin 10 kuukautta ennen sotasyyllisyysprosessin alkua. Rytin päiväkirjat ”Käymme omaa erillistä sotaamme” on useimmille lähihistoriafriikeille vuoden kirja. Teos on myös avain sodan kuumaan hallintoarkeen. Suuria jymy-yllätyksiä ei löydy, lukuisia pienempiä ahaa-elämyksiä kylläkin. Salaisuuden verhon avauduttua Ryti laskeutuu kansan pariin mystiseltä marttyyrijalustaltaan.
