Suomi sai oman keskushallinnon 200 vuotta sitten. Valtioneuvosto juhli tapahtumaa pitämällä juhlaistunnon 2.10.2009 Turussa, jossa 200 vuotta aiemmin oli järjestetty hallituskonseljin ensimmäinen istunto. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus pitivät omat 200-vuotistilaisuutensa ja osallistuivat valtioneuvoston tilaisuuksiin.
Vain nimilaput vaihdettiin
Aleksanteri I vahvisti 8.8.1809 hallituskonseljin ohjesäännön. Tätä on pidetty nykyisen valtioneuvoston sekä oikeusvalvonnan edeltäjänä. Hallituskonseljin ohjesäännössä myös korkein oikeusvalvonta uskottiin suomalaisille. Kaikki hallituskonseljin tehtävät keskitettiin sen kahdelle osastolle, talousosastolle ja oikeusosastolle sekä niiden yhteisistunnolle plenumille. Oikeusosasto sai hoitaakseen autonomisen Suomen korkeimman oikeuden tehtävät. Talousosasto toimeenpani toimintansa alkupuolella pääasiassa korkeinta hallinto-oikeudellista lainkäyttöä ratkaisemalla hallinnollisia valituksia. Sittemmin sille tuli muita hallinnollisia tehtäviä. Ruotsin kuninkaallisen asiamiehen ja oikeuskanslerin tehtäviä jatkamaan syntyi prokuraattorin virka. Nykyisen oikeusministeriön edeltäjä, Suomen senaatin oikeustoimituskunta perustettiin myöhemmin vuonna 1892.
Itsenäistymisen jälkeen senaatin toiminta jatkui lähes ennallaan, nimilaput vain vaihdettiin: talousosastosta tuli valtioneuvosto ja korkein hallinto-oikeus, oikeusosastosta korkein oikeus, senaatin talousosaston varapuheenjohtajasta pääministeri, senaattoreista ministereitä, prokuraattorista oikeuskansleri ja toimituskunnista ministeriöitä.
Yleisö juhli avoimien ovien päivänä
Suomen oman hallinnon 200-vuotisjuhliin liittyen valtionhallinto järjesti kaikille kansalaisille avoimien ovien tilaisuuksia. Lauantaina 3.10. olivat avoinna ministeriöt, oikeuskanslerinvirasto ja korkeimmat oikeudet.
Korkeimpaan oikeuteen yleisö pääsi tutustumaan opastetulla kiertokävelyllä, jolloin esiteltiin muun muassa istuntosaleja. Avoinna oli juuri valmistuneen remontin yhteydessä rakennettu uusi oikeussali. Korkeimman oikeuden tilat kiinnostivatkin, sillä sisäänpääsyä jonotti parhaimmillaan lähes 200 ihmisen jono, minkä syynä lienee ollut tiukka turvatarkastus.
Myös oikeuskanslerin virastoon jouduttiin jonottamaan turvatarkastuksen vuoksi. Oikeuskanslerin toimitiloihin yleisö pääsi tutustumaan vain kierroksella valtioneuvoston linnassa, jossa reitti kulki sen lisäksi myös hallituksen ja presidentin istuntosalien kautta.
Suosittuja kohteita olivat myös oikeusministeriö ja korkein hallinto-oikeus, joihin sisäänpääsy sujui ilman jonoja, koska turvatarkastuksia ei pidetty tarpeellisina. Oikeusministeriö ohjasi jonottajat ilmaisille kahveille henkilökuntaravintolaansa.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa yleisö pääsi tutustumaan istuntosaleihin sekä K.J. Ståhlbergin museohuoneeseen. Suuressa salissa oli valokuvaesitys KHO:n historiasta ja toiminnasta.
