Paineita verouudistukselle on runsaasti, sillä ikääntyvä väestö, kestävä kehitys ja globalisaatio luovat omat haasteet muutostarpeille.
Suomalaisen kimurantin verokäytännön uudistaminen on kuitenkin erittäin hankalaa. Tiedotusvälineissä on arvioitu, että verojuristien työsarka tulee lisääntymään veromuutoksen yhteydessä.
Loppuvuodesta julkaistavan loppuraportin tarkoituksena on esittää kokonaisarvio verojärjestelmän kehittämisestä. Verouudistuksen tavoitteena on tukea aikaisempaa enemmän työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua sekä muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi.
Vaikka työryhmän loppuraportti toimii tulevissa talouspoliittisissa linjauksissa lähinnä pohjana, on sillä ennakoitu olevan huomattavankin keskeinen merkitys ensi kevään hallitusneuvotteluissa.
Yksinkertaistettuna verotyöryhmän väliraportissa osinkoverotus ja kulutuksen verotus kiristyvät, mutta työn verotus laskee.
Runsaimmin verosuunnitelmat ovat saaneet kritiikkiä juuri yrittäjiltä, elinkeinoelämältä ja kaupan alalta. Sen sijaan useimmat palkansaajatahot ovat olleet sangen tyytyväisiä väliraportin ansiotuloverotuksen kevennysehdotuksiin.
Eri asia on, että selkiytyykö suomalainen sekavaksi ja monimutkaiseksi kritisoitu verotuskäytäntö lähivuosina. Se ainakin on lähes varmaa, että veroneuvonnan tarve ja verojuristien merkitys tulevat kasvamaan etenkin yksityissektorilla.
Sijoittajat tyytymättömiä
Työryhmän mielestä yhtiö- ja pääomatuloverotuksen painopistettä siirretään maltillisesti yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella.
Veroesityksen mukaan pääomatulojen veroaste kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin. Pörssiyrityksistä saadut osingot verotettaisiin koko määrältään, kun nykyisin osingoista on 70 prosenttia veronalaista tuloa.
Julkisuudessa on laskettu, että osinkojen todellinen verorasitus kasvaisi Hete-mäen työryhmän esityksen toteutuessa vajaasta 20 prosentista jopa 30 prosenttiin.
Muutosten pelätään myös karkottavan piensijoittajia ja kotitalouksien säästöjä pois Helsingin pörssistä.
Verouudistus vaikuttaisi varmasti myös yritysten innokkuuteen jakaa osinkoja. Se taas jää nähtäväksi, että kanavoituuko pääoma työryhmän toivomiin investointeihin.
Lisäksi muun muassa Keskuskauppakamari arvioi, ettei työryhmän esittämä malli kannustaisi yrityksiä hankkimaan vahvoja taseita, joiden merkitys on tärkeä etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Moni asiantuntija suhtautuu epäillen, että työryhmän laskemiin verotuloihin päästäisiin kiristämällä osinkoverotusta, sillä jo nykykäytännössä sijoituksia virtaa kotimaisiin yrityksiin ulkomaisten varainhoitajien kautta. Myös kotitalouksien on arveltu siirtyvän käyttämään enenevässä määrin sijoitusrahastoja, joista ei osinkoveroa tarvitse maksaa.
Yrittäjätahoilta kritiikkiä
Vaikka yritysten maksama yhteisövero laskee työryhmän esityksessä nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin, on yrittäjätahojen suhtautuminen esitykseen ollut kaksijakoista.
Varsinkin Suomen Yrittäjät on kritisoinut työryhmän osinkoveroehdotuksia. Verotuksen muuttamisella pelätäänkin olevan negatiivia vaikutuksia pk-yritysten kasvuhalukkuuteen ja sitä kautta työllisyyteen.
Lisäksi on esitetty spekulaatioita jopa erilaisista veronkiertomahdollisuuksista, joihin lukeutuvat muun muassa ulkomaille perustetut yritykset, rahavirtojen siirtäminen pois yrityksistä, tuloksella pelaaminen tai osakeyhtiöiden muuttaminen henkilöyhtiöiksi.
Toisaalta Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner kiitteli verotyöryhmän ehdotusta yhteisöverotuksen alentamisesta, mikä tukee hänen mukaansa yritystoimintaa, työllisyyttä, investointeja ja kasvua. Kritiikkiä Berner antoi osingon ns. normaalituotto-osuuden laskusta yhdeksästä prosentista riskittömän koron tasolle. Muutos johtaisi hänen mielestään kahdenkertaisen verotuksen lisääntymiseen ja haittaisi suomalaista yritystoimintaa.
Kahdenkertaisen verotuksen nähdään yleisesti ottaen olevan tulevaisuudessa uhka jopa suomalaiselle omistukselle.
Kulutuksen verotukselle korotuspaineita
Työryhmä esittää väliraportissa, että verotuksen painopiste siirretään maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen. Tämä toteutettaisiin niin, että arvonlisäverotuksen molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa korotettaisiin.
Etenkin matkailu- ja ravintola-ala sekä Kaupan liitto arvostelivat tuoreeltaan verotyöryhmän esitystä kiristää arvonlisäveroja, sillä sen pelätään vaikuttavan haitallisesti alojen kilpailukyyn sekä työllistämismahdollisuuksiin.
Vastapainona työryhmä ehdottaa ansiotuloverotuksen keventämistä kaikilla tulotasoilla noin kahdella miljardilla eurolla. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin epäilty sitä, kuinka realistinen laskelma lopulta on muun muassa väestön ikääntymisen vaikutuksesta.