Kaupparekisteriä koskevaan lakiin kaavaillaan muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistuneen esityksen mukaan kaupparekisterissä olevien tietojen julkisuutta pitäisi kaventaa.
Ehdotuksen mukaan yrityksen vastuuhenkilöstä kerrottaisiin julkisuuteen jatkossa vain nimi, kotipaikka ja syntymäaika. Sen sijaan henkilötunnus ja kotiosoite olisivat salaisia. Muutoksen tavoitteena on suojata vastuuhenkilöiden yksityisyyttä.
Ensikuulemalta idea kuulostaa tosi hienolta. Kuka nyt yksityisyyden suojan parantamista vastustaisi?
No minäpä vastustan. Ehdotus ei juuri parantaisi yksityisyyttä. Sen sijaan se aiheuttaisi muita ongelmia, joille ei ole uhrattu puoltakaan ajatusta esityksessä. Muutoksen seurauksena hämärtyisi se, ketkä oikein vastaavat yrityksen asioista.
Ehdotuksen suurin heikkous on se, että siinä – kuten suomalaisessa yhteiskunnassa yleensäkään – ei ymmärretä, mihin henkilötunnusta voi käyttää ja mihin se taas ei sovellu.
Henkilötunnus soveltuu vain ja ainoastaan yhteen tarkoitukseen, ihmisen yksilöintiin. Sen avulla siis pystyy varmuudella erottamaan kaksi samannimistä ihmistä toisistaan. Sen avulla myös tietää, että pari vuotta sitten käräjäoikeudessa tuomittu ketku jatkaa toimintaansa maistraatista hommatulla uudella nimellä.
Pelkkä nimi, kotipaikka ja syntymäaika eivät riitä ihmisen yksilöintiin. Nimi voi muuttua elämän aikana monta kertaa jo pelkästään avioliittojen takia. Etunimensä saa vaihtaa kerran ilman mitään selityksiä, eikä sukunimenkään muuttamista ole kovin hankalaksi tehty.
Henkilötunnus siis soveltuu ihmisen yksilöintiin, mutta se ei sovellu lainkaan ihmisen tunnistamiseen. Siihen sitä kuitenkin Suomessa käytetään jatkuvasti.
Jos soitan esimerkiksi terveyskeskukseen, minulle aletaan puhelimessa hölöttää salassa pidettäviä terveystietoja, kunhan osaan kertoa oikein henkilötunnukseni. Minkä ihmeen takia? Vain idiootti kuvittelee, että henkilötunnuksen tietäminen on riittävä tunnistus.
Miksi viranomaiset eivät puutu tähän holtittomuuteen? Onko todellakin kaikkia säännöksiä noudatettu, jos salaisiin tietoihin pääsee käsiksi näin helposti?
Henkilötunnus on jo nyt niin laajalle levinnyt, ettei sitä koskaan voi käyttää ihmisen tunnistamiseen. Jokainen meistä on joutunut jakelemaan hetuaan elämänsä varrella vasemmalle ja oikealle. Nykyisin sen tietää jo jokainen Prisman kassakin.
Hetun väärinkäyttö – siis sen käyttö ihmisen tunnistamiseen – johtuu siitä, etteivät viranomaiset ole kyenneet luomaan toimivaa sähköistä tunnistusta, vaikka hankkeeseen on kivitetty miljoonia ja miljoonia. Tämä viranomaisten tunarointi on luonut otolliset markkinat identiteettivarkauksille.
Nyt tilannetta yritetään paikkailla säätämällä, että kaupparekisterissä olevat hetut olisivat salaisia. Samanlainen henkilötunnuksen salaamistrendi on menossa muuallakin.
Hämäräheikit ovat epäilemättä innoissaan. Ei tarvitse kuin muuttaa nimensä, mielellään johonkin todella tavalliseen, ja taas on tutkivat toimittajat ja normaalia huolellisemmat asiakkaat karistettu kannoilta.
Jos lakiehdotus menee läpi, minäkin harkitsen nimeni vaihtamista. Esimerkiksi Maria (Suomen yleisin naisen nimi) Korhonen (yleisin sukunimi) antaisi paljon enemmän mahdollisuuksia kuin nykyinen nimeni.
Mariakorhosena olisi niin paljon helpompi piilotella omia tekemisiään. Aina voisi syyttää kaimaa, jotakuta heistä.
Ottakaa sitten kiinni, jos saatte.
Susanna Reinboth
susanna.reinboth@hs.fi
