Amerikkalaisista lakimiessarjoista suosikkini on The Good Wife. Minusta on hauska seurata, millaisella juridisella kikalla päähenkilö Alicia Florrick kumppaneineen pelastaa (yleensä ilmeisen syyllisen) päämiehensä pulasta. Elävässä elämässä tällainen kikkailu ei sitten olekaan niin kivaa. Meidänkin uutistoimituksemme sai kesällä kokea amerikkalaisen juristiyhteiskunnan ja suomalaisen toimituskulttuurin yhteentörmäyksen.
Olimme tekemässä Nelosen uutisiin kesäistä juttua Helsingin risteilyvierailuista. Ajatuksena oli päästä jollekin erityisen glamuröösille risteilyalukselle kuvaamaan.
Sopiva kohde löytyi, ja meidät toivotettiin tervetulleiksi tälle loisteliaalle yhdysvaltalaiselle alukselle. Ensin kuitenkin piti hoitaa alta pois pikkiriikkinen muodollisuus, nimittäin kuusisivuisen sopimuksen signeeraaminen. Ennen puumerkkejä ei laivalle ollut asiaa.
Sopimuksessa edellytettiin, että toimitus hankkii ennen laivaan astumistaan miljoonan taalan vakuutuksen siltä varalta, että kuvaamisesta aiheutuisi jälkiselkkauksia. Kaikesta päätellen jälkiselkkauksia olisi vaikea välttää. Liitteenä oli nimittäin lista kaikesta, mitä laivalla ei saanut kuvata.
Kuvaaminen olisi pitänyt keskeyttää heti, jos joku hyppää laivalta, uhkaa hypätä tai jos joku tönäisee jonkun toisen yli laidan. Myöskään mitään pelastusoperaatioita ei tällaisessa tilanteessa saisi kuvata.
Miehistön ja risteilyvieraiden nakuilun kuvaaminen olisi kiellettyä.
Kuvata ei myöskään saisi ympäristöongelmia kuten sitä, että joku nakkaa laidan yli esineitä. Kaikki saastuttamiseen liittyvät kuvaukset olisivat myös kiellettyjä, siis esimerkiksi runsaan savun tai pienenkin öljyvuodon tallentaminen.
Tulipaloja tai karilleajoa ei tietenkään saisi kuvata, ei myöskään mitään terrorismiin tai vastaavaan liittyvää. Jos alukseen tulisi tekninen vika, kuvaaminen täytyisi heti lopettaa.
Selvääkin selvempää on, että kaikenlaisen rikollisen toiminnan kuvaaminen laivalla olisi kiellettyä.
Laittomien päihteiden käyttöä ei saisi kuvata, ei myöskään alaikäisten ryyppäämistä.
Kiellettyä olisi myös kuvata miehistön ja risteilyvieraiden fyysistä kontaktia, olipa se sitten suostumukseen perustuvaa tai ei-toivottua. Sulkeissa täsmennettiin, että fyysisellä kontaktilla tarkoitetaan esimerkiksi seksuaalista häirintää, päällekäymistä tai yhteisymmärryksessä tapahtuvaa seksuaalista kontaktia.
Miehistön ja/tai risteilyvieraiden tappeluita ei myöskään saisi kuvata.
Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen, että vau, tämäpä vasta unelmalaiva! Miehistö hoippuu ilkosillaan ihan pöllyssä, 12-vuotiaat ovat ympäripäissään, yhdellä kannella tapellaan ja toisella on seksiorgiat, jengiä lentää yli laivan ja lopuksi koko komeus rysähtää karille öljyjen valuessa mereen.
Sen jälkeen pohdin, mahtavatko amerikkalaiset tiedotusvälineet ihan oikeasti allekirjoittaa tällaisia sopimuksia. Me ainakin päätimme, ettemme allekirjoita – emmekä siten mene tälle laivalle kuvaamaan. Mitä ihmettä uutistoimitus tekisi paikassa, jossa kuvaaminen täytyy heti lopettaa, jos sattuu huomaamaan uutisen?
Lopuksi päätin ryhtyä proaktiiviseen toimintaan. Nykyisin anon kaikissa loitsuissa ja rukouksissa, ettei amerikkalaistyyppinen lakimiesyhteiskunta ikinä rantautuisi Suomeen.
Susanna Reinboth
