Suvianna Hakalehto-Wainio: Julkishallintokin kunnon korvausvastuuseen

Suvianna Kaarina Hakalehto-Wainio, 43, on suomalaisen hallinto-oikeuden uusajattelija.

Hakalehto-Wainio väitteli viime vuona oikeustieteen tohtoriksi julkisen vallan käyttäjän vahingonkorvaus­vastuusta. Sarka on uusi. Jopa akateemisissa piireissä vanhat parrat hypistelevät väitöskirjaa ihmeissään.

– Hallinto-oikeuskaverit sanovat, että aiheesi on ihan ok, mutta kysyvät samaan hengenvetoon, että mitä tekemistä vahinkojen korvaamisella on hallintojuridiikassa.

–Vahingonkorvaustyypit puolestaan toteavat, että periaatteessa väitöskirjani on ihan jees, mutta ihmettelevät, mihin vahingonkorvausoikeudessa tarvitaan hallinto-oikeutta ja oikeusasiamiehen ratkaisuja.

Kuulostaa siis hyvältä. Toden puhujalla ei ole yösijaa.

Pykälöikäämme.

1 luku. Juristiksi ajautumisesta

1 §. Ensimmäinen toiveammatti. Alun perin minusta piti tulla Stockmannin kemikalio-osaston myyjä.

2 §. Oikeustieteelliseen. Erityisiä juridisia intohimoja minulla ei nuorena abiturienttina vielä ollut. Ajatukseni harhailivat valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen välillä.

Sitten taisin kysyä isäni mielipidettä asiasta. Hän korosti, että ei halua tehdä päätöstä puolestani, mutta että jos hän olisi minun tilanteessani, hän valitsisi ­oikeustieteellisen. Juristeilla on laaja pelikenttä. Juristeja tarvitaan aina.

3 §. Hallinto-oikeustieteilijäksi. Hallintojuridiikka kiehtoo minua tavattomasti. Siinä on kyse tavallisista ihmisistä ja heidän suhteestaan julkishallintoon.

2 luku. Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Perustuslaki.

Se on kaunis. Siitä huokuva perus­oikeusajattelu on mahtavaa.

2 §. Kamala laki. Esineoikeus kokonaisuudessaan.

Maakaari ja sen sellaiset. Paradoksi sinänsä, että mieheni teki siitä lisensiaattityönsä.

3 luku. Hallintojuridiikasta

1 §. Ihaninta. Monen mielestä hallinto-oikeus on kuivaa. Eikä ole!

Esimerkiksi professori Olli Mäenpään tapa tarkastella hallintojuridiikan kuvioita on erittäin freesi ja innostava. Hän saa hallinto-oikeuden elämään. Samaa on sanottava eduskunnan oikeusasiamiehestä Riitta-Leena Pauniosta. Loistava tyyppi.

Olen pitänyt nyt kaksi kuntaoikeuden käytännön kurssia. Alan konkarit ovat käynet niissä puhumassa työstään. Kurssit ovat olleet valtavan suosittuja.

Opiskelijat innostuvat hallinto-oikeudesta hyvin helposti, jos he vain pääsevät ensin jyvälle, kuinka hallinto ihan oikeasti toimii. Olen joutunut karsimaan opiskelijoiden määrää arpomalla.

2 §. Ikävintä. Hallintojuridiikkaa ei – etenkään tavallisten ihmisten keskuudessa – tunneta tarpeeksi.

Ihmisille on lainsäädännöllä luotu suuri määrä erilaisia oikeuksia, mutta niistä ei kerrota heille oikein missään.

Jokainen ihminen asuu jossakin kunnassa. Jokainen ihminen asuu jossakin valtiossa.

4 luku. Vahingonkorvausvastuusta julkishallinnossa

1 §. Nykyjama – huonoa. Kaikkein surkeinta on se, että mahdollista korvausta on vaadittava yleisessä tuomioistuimessa. Se on tulppa. Työmäärä ja kuluriski ovat liian suuria.

Kuntia vastaan nostetaan korvausjuttuja oikeastaan vain yrityksille sattuneista suurista varallisuusvahingoista.

Yksittäiset ihmiset nostavat korvauskanteen hallintoa vastaan vain äärimmäisessä hädässä.

2 §. Nykyjama – hyvää. Vahingon­korvaus­oikeus on niin sanottua kehittyvää oikeutta. Sen sisältö muotoutuu oikeuskäytännössä.

Pieni ihminen voi periaatteessa jo nyt saada käräjiltä asianmukaisen korvauksen hallinnon hänelle aiheuttamasta vahingosta – edellyttäen, että kohdalle osuus fiksu tuomari ja välkky avustaja.

Julkishallinnolle asetetut vaatimukset ovat nykyisin varsin kovia. Ihmisillä on oikeus odottaa sitä, mitä lait lupaavat.

Jos lait eivät toteudu, ja siitä aiheutuu kansalaiselle vahinkoa, siitä pitää maksaa.

3 §. Tavoite. Julkishallinnon on myönnettävä, että vahinkoja nyt vain välillä sattuu – ei sille mitään voi.

On ymmärrettävä, että vahingon hyvittäminen kuuluu hyvään hallintoon. Jopa ilman käräjöintiä.

5 luku. Juristista

1 §. Juristin merkitys. Juristit ovat ihania. Juristeja pitää tehdä lisää.

Puolisoni on juristi. Lasteni kaikki kummitkin ovat juristeja.

2 §. Hyvä juristi. Hyvä juristi tajuaa, että oikeus muuttuu koko ajan ja että oikeus on dynaamista.

Hyvällä juristilla on myös empatian kykyä. Kun aikoinani istuin käräjiä, kehittelimme termin ”empaattinen prosessinjohto”.

3 §. Tollo juristi. Oikeustieteellisestäkin voi päästä läpi ihmisiä, joille on koulutuksesta huolimatta jäänyt enemmän tai vähemmän kieroutunut näkemys yhteiskunnasta ja ihmisistä.

Juristien tehtävänä on huolehtia siitä, että oikeus toteutuu maailmassa. Jokaisella yksittäisellä lakimiehellä on tuosta kuormasta pieni murunen kannettavanaan.

6 luku. Oikeudenmukaisuudesta

1 §. Oikeudenmukainen hallinto. Oikeudenmukainen hallinto pyrkii parhaimpaan asianmukaiseen lopputulokseen siellä asioivan näkökulmasta.

2 §. Epäoikeudenmukainen hallinto. Salamyhkäinen, vain omasta ylhäisestä näkökulmastaan elämää tarkasteleva hahmoton koneisto.

7 luku. Onnellisuudesta

1 §. Mitä onni on? Onni on sitä, että on hyvä olla itsensä ja läheistensä kanssa.

On onnea olla kahden pojan ja yhden asianajajan yksinhuoltaja.

2 §. Mistä onni syntyy? Itsestä sisältä.

3 §. Mistä onni sammuu? En tiedä. Oma onneni ei ole koskaan sammunut.

8 luku. Ihmisestä

1 §. Hyvä ihminen. Kukaan ei ole läpeensä hyvä tai läpeensä paha.

Lapsi.

2 §. Paha ihminen. Monet tekevät vähemmän viisaita, vähemmän hyviä juttuja. Muutoin ks. edellinen pykälä.

9 luku. Omasta urasta

1 §. Tähtihetki? Vastustan sanaa ”ura”. Minulle ura tarkoittaa latua hangessa.

Itse en tee uraa. Teen ja hoidan asioita sitä mukaa, kun niitä tulee eteen.

Tähtihetkeni työelämässä liittyvät opettamiseen. On ihanaa, kun saa opettaa tulevia juristeja.

2 §. Pettymyksen paikka? Suurilta takaiskuilta olen välttynyt.

On ollut surullista huomata, ettei yliopisto panosta opetukseen. Kärsijöinä ovat tulevat juristit.

10 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Valkosipuli.

2 §. Herkkuruoka. Kaikenlaiset äyriäiset.

3 §. Paras juoma. Kuohuva.

4 §. Kaunein kukka. Pioni.

5 §. Väri ylitse muiden. Punainen.

6 §. Kiinnostava kirjailija. Kanadalainen Carol Shields.

7 §. Sävähdyttävin säveltäjä. Oma mies.

8 §. Elämän tarkoitus. Juhlia elämää.

9 §. Lempilausahdus. Tosi ihanaa.

Suvianna Hakalehto-Wainio

• s. 1966
• OTK 1991
• OTL 2000
• OTT 2008
• VT 1994
• Kuluttajatutkimuskeskus, tutkija 1992
• Helsingin yliopisto, kauppaoikeuden vs. assist. 1994–1995 (Tarton yliopisto)
• Helsingin yliopisto, siviilioikeuden vs. assist. 1996, tutkija 1997–1998
• OMY, tutkijakoulutettava 1999–2008
• Helsingin yliopisto, julkisoikeuden assistentti 2002–2007
• Helsingin yliopisto, julkisoikeuden yliopistonlehtori 2007–
• Pykälä ry, hallituksen jäsen 1988
• Nuoret lakimiehet ry, hallituksen jäsen 1996
• Perhe: Puoliso AA Marko Wainio, kaksi alaikäistä poikaa
• Harrastukset : gastronomia, viinit, kilpikonnat, siirtolapuutarha, sosiaalinen elämä